20 asiaa, jotka erottavat ammattilaisen amatööristä

AMMATTILAINEN

Mikä saa toiset onnistumaan ja toiset epäonnistumaan? Miksi toisten tekeminen tuottaa tulosta ja toisten ei? Mikä erottaa ammattilaisen amatööristä?

Yksi keskeisimmistä onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ovat 20 toimintamallia, joita kovat tekijät harjoittavat ja puuhastelijat karttavat. Alle listaamani 20 toimintamallia ovat alunperin Steven Pressfieldin ”Turning Pro” nimisestä kirjasta, mutta tässä vaiheessa elämää olen jo päässyt näkemään, kuinka ne oikeasti pitävät paikkaansa. Siksi suosittelen niitä myös tämän tekstin lukijoille.

Olen tätä tekstiä kirjoittaessa 26-vuotias. Elän sitä elämänvaihetta, kun koulut on käyty ja matka ammattielämässä todenteolla aloitettu. Samassa vaiheessa olevat ystäväni aloittavat tällä hetkellä toinen toisensa perään yrityksiä ja luovia projekteja, rakentavat pohjaa tulevalle menestykselle. Monet heistä haluavat tehdä aivan järkyttävän hienoja juttuja, tärkeitä sekä itselleen että koko yhteisölle. Minulle merkitsee paljon se, että he onnistuvat.

Olen pyörinyt yrittäjäpiireissä ja luovien ihmisten ympäröimänä vuodesta 2011. Näiden viiden vuoden aikana olen jossain määrin oppinut näkemään sen, ketkä todennäköisesti onnistuvat ja ketkä eivät. Tapa tehdä työtä määrittää yllättävän paljon. Ammattimainen tapa johtaa tuloksiin, amatöörimäinen puuhastelu ei.

Postauksen sävy on aika tiukka, mutta se ei johdu ilkeydestä, eikä ole tarkoitus olla millään tapaa nihkeä. Kyse on ehkä ennemminkin siitä, että toiset tavat työskennellä ovat yksiselitteisesti parempia tulosten saamisten kannalta kuin toiset. Jos tuloksia haluaa saada, kannattaa työskennellä kuin ammattilainen. Jos on ok sen kanssa, että pysyttelee enemmän harrastelijatasolla (sillä siinäkään ei ole mitään väärää), niin voi työskennellä vähän rennomminkin.

Nämä toimintamallit erottavat ammattilaisen amatööristä:

1. Ammattilainen näkee vaivaa päivittäin

Kun työllistää itse itsensä, usein vaikeinta on itsensä motivoiminen päivästä toiseen. Työpäiviä tekee herkästi mieli jättää väliin. Kun eilen on tehnyt tiukan päivän, tekisi tänään mieli pitää lomaa. Ammattilaisen erottaa amatööristä se, että hän kestää paremmin tätä jatkuvaa, kalvavaa helpotuksenhalua.

2. Ammattilainen tekee täysiä työpäiviä

Lähes jokainen itsensä työllistävä tietää, että yksi vaikeimmista asioista elämässä on motivaation ylläpitäminen ja itsensä johtaminen. Kun kukaan ei ole valvomassa työtäsi, on sen tekeminen välillä piinaavan vaikeaa. Moni amatööri (tässä tunnistan hyvin paljon entistä itseäni) jättääkin työpäiviä jatkuvasti kesken, kun ammattilainen jatkaa loppuun vaikka sitten sitä kuuluisaa hammasta purren.

3. Ammattilainen on sitoutunut pitkäksi aikaa

Kun amatööri puuhastelee ”katotaan tätä nyt hetken” -mentaliteetilla, uskaltaa ammattilainen sitoutua asiaansa useiksi vuosiksi kerrallaan. Aivan kuten amatöörikin, myös ammattilainen tietää, että pitkäaikaiseen sitoutumiseen tulee kuulumaan suuria määriä epämukavia ja tuskaisia hetkiä, mutta toisin kuin amatööri, ei hän anna tämän pysäyttää itseään.

4. Ammattilainen uskaltaa asettaa tekemiselleen korkeita ja pitkäaikaisia panoksia

Panosten asettaminen toimii motivaation tukena sekä tekemistä synnyttävänä pelotteena: Kun panokset ovat korkeita ja pitkäaikaisia, ajavat ne ammattilaista jatkuvasti kohti tekemistä. Amatööri taas välttää korkeita panoksia, koska hei, mitä jos epäonnistunkin?

5. Ammattilainen on kärsivällinen

Tulosten saaminen voi vaatia vuosien ja vuosien uurrastuksen. Monesti tekemiseen sekoittuu epäusko siitä, tuleeko niitä tuloksia ollenkaan. Mitä jos uurrastus onkin turhaa? Ammattilaisella on oltava kykyä luottaa siihen, että tekeminen johtaa lopulta tuloksiin.

(Huom. järkevä ja älykäs oikeiden asioiden tekeminen johtaa tuloksiin, väärien asioiden näennäistekeminen ei välttämättä.)

6. Ammattilainen arvostaa ja pyrkii luomaan järjestystä

Tykkää siitä tai ei, näyttää järjestelmällinen tekeminen synnyttävän ylivoimaisia tuloksia kaoottiseen, inspiraatiolähtöiseen tekemiseen verrattuna.

Taiteilijat ja luovat tyypit: katson tässä merkitsevästi teitä. Jos teet ”vain silloin kun inspaa” ja elämänhallintasi on muutenkin stereotyppiisen taiteilijamaisen epäjärjestelmällistä, ei tarvitse ihmetellä, jos tuloksia ei ihan hirveästi synny. Tämä ei ole kettuilua ja sanon tämän kaikella rakkaudella, sillä luominen on omaakin sydäntäni lähellä: Hitot inspiraatiosta. Se auttaa, muttet tarvitse sitä.

7. Ammattilainen pyrkii asioiden ytimeen (de-mystifying)

Moni asia on vaikea, sillä niitä ympäröi eräänlainen epämääräisyyden tunne. Mitä vähemmän tiedät jostain aiheesta, sitä vaikeampi siitä on saada otetta. Siksi ammattilainen ei arastele siirtää sivuun salaperäisyyden verhoa ja selvittää, kuinka asiat oikeasti toimivat.

Erityisesti taiteilijahenkiset ihmiset tuntuvat välttelevän tätä sen pelossa, että luovasta prosessista katoaisi se salaperäinen viehätys, joka heitä alunperin sen pariin vetää. Oman kokemuksen mukaan näin jossain määrin tapahtuukin, mutten sanoisi että kyseessä on pelkästään huono vaihtokauppa. Salaperäisyyden väheneminen johtaa selkeästi korkeampaan tuottavuuteen. Taiteilijana taas toivottavasti haluat kaunistaa maailmaa luomuksillasi, joten en näe että tämä olisi huono juttu.

8. Ammattilainen kykenee toimimaan pelon ympäröimänä

Luovat henkilöt ja yrittäjät kokevat tätä jatkuvasti: Se nihkeä ja epämiellyttävä pelko, joka liittyy esimerkiksi itsensä likoon laittamiseen, uuden luomiseen, julkaisemiseen ja seuraavalle tasolle nousemiseen. Ammattilainen syleilee tätä pelkoa ja toimii siitä käsin, amatööri taas välttelee sitä ja antaa sen lamauttaa toimintaansa.

9. Ammattilainen suhtautuu selittelyyn ja tekosyihin vähemmän vakavasti

Jokainen ihminen käyttää toisinaan tekosyitä ja selittelee tekemättömyyttään ja se on ihan okei. Ammattilainen tunnistaa kuitenkin tekosyyt tekosyiksi ja tekee hommansa niistä huolimatta, kun taas amatööri näkee heikommin niiden läpi, ottaa ne turhan tosissaan ja antaa niiden lamauttaa itsensä.

10. Ammattilainen pelaa niillä korteilla, jotka hänelle on suotu

Aina voisi olla paremmin. Olisihan se kivaa kun sinulla olisi enemmän aikaa, rahaa ja energiaa tekemiseen käytettäväksi. Olisihan se kiva kun olisi vähemmän vastoinkäymisiä ja huolia. Mutta maailma on sellainen kuin se on, ei huonompi eikä parempi. Voit pyrkiä tulemaan toimeen parhaasi mukaan tai olemaan pyrkimättä. Kumpikin on sinänsä ihan okei, ensinnämainittu vain näyttää johtavan todennäköisimmin parempiin tuloksiin.

11. Ammattilainen harrastaa valmistautumista ja kauaskatseisuutta

Valmistautuminen ja kauaskatseisuus ovat olleet minulle ja kaoottiselle luonteelleni aina aika vaikeita, mutta myönnettävä on, että niiden avulla näyttää saavan aika paljon enemmän ja parempaa tehtyä kuin vain intuitioon ja hetken arviointikykyyn luottamalla.

12. Ammattilainen ei brassaile saavutuksillaan

Tekemisestään ja saavutuksistaan tulee olla ylpeä, mutta niiden hierominen päin muiden naamaa ei ole ammattilaiselle sopivaa. Tätä ei moni tunnu tajuavan, mutta minun nähdäkseni valtaosa kaikesta tekemisestä tähtää siihen, että myös muiden ihmisten olisi parempi olla, että me kaikki yhteisönä voisimme päästä kiinni parempaan elämään. Sen sijaan tekeminen ei tähtää siihen, että voisit osoittaa olevasi parempi kuin joku muu. Et ole.

13. Ammattilainen omistautuu tekniikoidensa hiomiseen täydellisyyteensä

Amatööreille tyypillistä on aihealueesta toiseen hyppiminen. Kun edellinen asia alkaa kyllästyttää tai kun jokin ei suju tarpeeksi hyvin, amatööri hyppää herkästi uuteen aiheeseen. Jospa se vaikka sujuisi paremmin! Ammattilainen sen sijaan ymmärtää, että mestaritason osaamiseen pääsee käsiksi vain taitojensa jatkuvalla ja loputtomalla hiomisella.

14. Ammattilainen ei arastele avun pyytämistä

Tähän toivon sinun, oi lukija, kiinnittävän erityistä huomiota. Yksinään me emme ole yhtään mitään. Yksinäisillä susilla ei ole todellista, varteenotettavaa mahdollisuutta pärjätä missään sen merkittävämmässä. Koko rakentamamme maailma ja ihmiskunnan saavutukset perustuvat siihen, että olemme olleet valmiita auttamaan toisiamme: Jakamaan tietoa, työvoimaa ja resursseja. Jos haluaa menestyä, tämä on täysin oleellista. Tämä ei ole mikään ”ihan kiva tapa toimia”, vaan pikemminkin edellytys onnistumiselle.

Nostan esimerkiksi taas merkittävän osan (en kuitenkaan valtaosaa) taidesuuntautuneista ihmisistä. Romanttiseen mielikuvaan taitelijasta kuuluu monesti sellainen yksin suurenmoisessa luomisen vimmassa yksin vääntäminen. Vääntämisen tulos näytetään maailmalle vasta, kun se on valmis näytettäväksi. Taiteilija tekee ilman apua ja neuvoa ja ilmestyy takaisin suureen maailmaan vasta mestariteos kainalossaan. Ja välillä tämä toimiikin. Varoisin kuitenkin pitämästä tätä toimintamallia hyvänä siksi, että se jollakulla toimii. Väitän että jopa taide hyötyy valtaosassa tapauksissa suuresti muiden avusta, arvioinnista ja palautteesta. (Mikäli taitelija sen vain kestää ;))

Jos haluat onnistua, ole valmis vastaanottamaan apua. Ole valmis myös antamaan sitä. Jos lueskelet menestyneiden ihmisten haastatteluja, huomaat nopeasti, että todella monet heistä puhuvat jatkuvasta palvelusten tekemisestä muille. Palveluksia ei tule laskea. Ne maksavat itsensä kyllä ajan kanssa takaisin. Auta muita ja pyydä rohkeasti apua kun tarvitset sitä, niin edistymisesi asiassa kuin asiassa muuttuu moninkertaisesti nopeammaksi.

15. Ammattilainen ei ota onnistumisia ja epäonnistumisia henkilökohtaisesti

Ai miten niin onnistumisia ei tule ottaa henkilökohtaisesti? Siten, että harvoin onnistumisesi on vain omaa luomustasi. Harvassa ovat ne aidosti suuret saavutukset, jotka ovat ainoastaan omien käsiesi työtä. Kunnia kuuluu paitsi sinulle, myös kaikille heille, jotka ovat sinua työssäsi (ja elämässäsi!) auttaneet.

Epäonnistumiset taas ovat vain epäonnistumisia. Ne eivät ole merkki siitä että olet huono, heikko, epäonnistunut, toistaitoinen ja niinedelleen. Suurimmat onnistujat ovat yleensä myös suurimpia epäonnistujia, sillä suuri määrä tekemistä sisältää väistämättä myös epäonnistumisia. Parhaiten epäonnistumisilta välttyvät ne ihmiset, jotka eivät uskalla elämässään edes yrittää oikein mitään. Jos välillä ei epäonnistu, ei myöskään opi. Jos ei opi, ei kasva ammattilaiseksi.

16. Ammattilainen ei samaistu työkaluihinsa

Et ole kitara. Et ole pensseli ja kanvaasi. Et ole liitutaulu ja oppikirja. Et ole excel-kaavio, et blogialusta, et ääni, et keho. Olet ammattilainen, jonka tehtävä on käyttää työkalua kuin työkalua parhaansa mukaan. Jos et saa tuloksia, vika ei mitä todennäköisimmin ole huonoissa työkaluissa. Niiden syyttely on amatöörien hommaa. Todellinen ammattilainen luo myös riittämättömillä työkaluilla.

17. Ammattilainen kestää vastoinkäymisiä

Ja voi pojat, että niitä vastoinkäymisiä tulee :D Mitä enemmän ja isompaa teet, sitä isompia vastoinkäymisiä kohtaat. Välillä on sellainen fiilis, että maailma melkeinpä testaisi sinua ja yrittäisi selvittää sen, oletko oikeasti tosissasi. Ammattilainen on tosissaan ja kestää vastoinkäymisiä, amatööri taas ottaa ne toisinaan vähän turhankin vakavasti ja lannistuu herkemmin.

18. Ammattilainen kelpuuttaa itse itsensä

Ammattilainen tuntee oman asenteestaan seuraavan arvonsa. Hän tietää olevansa tekijä ja luoja, asioiden synnyttäjä ja loppuunviejä. Hän osaa olla itse ylpeä itsestään, eikä kaipaa jatkuvasti muiden taholta tulevaa kelpuutusta ja hyväksyntää. Tätä voi ajatella myönteisenä itseriittoisuutena. Ammattilainen kuuntelee muita, muttei ole riippuvainen heistä. Amatööri taas saattaa kaivata jatkuvasti hyväksyviä sanoja ja vahvistusta muiden taholta. Tässä ei itsessään ole mitään väärää, mutta riippuvainen siitä ei kannata olla, sillä muiden tekemisiin emme voi vaikuttaa. Mitä tapahtuu, jos muiden taholta tuleva arvostus ja hyväksyntä yhtäkkiä lakkaa?

19. Ammattilainen luo itsensä yhä uudelleen ja uudelleen

Tai suomeksi: ammattilainen kehittää itseään jatkuvasti. ”Tällainen mä oon enkä muuksi muutu” on ihan järkyttävän huono asenne (sori, mut hei ihan oikeesti ny :D). Uuden opiskelu ja itsensä kehittäminen avaa jatkuvasti uusia ovia ja mahdollistaa aivan uudelle tasolle kohoamisen. Ammattilainen luo itsestään yhä uudestaan ja uudestaan yhä parempaa ja parempaa versiota. Minun nähdäkseni olemme täällä tekemässä yhteisöstämme tai miksei koko maailmasta osaltamme parempaa paikkaa ja yhteisömme ja maailmamme ansaitsee saada parhaan mahdollisen työpanoksemme.

20. Ammattilainen on muiden ammattilaisten tunnustama

Paras taho ammattimaisuuden aviointiin on tietysti toinen ammattilainen. Kyse ei ole siitä, että ammattilainen olisi jollain tapaa ketään muuta parempi, viisaampi tai tarkkanäköisempi. Ammattilainen vain on ehtinyt läpikäymään paljon sellaista, mitä amatööri ei ole vielä kohdannut. Tämä johtaa siihen, että kahdella ammattilaisella on keskenään valtavasti paljon enemmän samaistumispintaa ja sitä kautta keskinäistä tunnustusta. Ilmeisesti samasta syystä keskimäärin samantasoiset tekijät myös päätyvät tekemään töitä yhdessä: Aloittelijat keskenään, keskitasoiset keskenään ja mestarit keskenään. Tämä on hyvä ymmärtää siksi, että oppimalla suoraan muilta ammattilaisilta pääset itsekin nopeammin eteenpäin omassa tekemisessäsi. Erilaiset oppaat ja mentorit ovat pikakeino etenemiseen, kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Monet ylläolevista sanoista ovat kitkerää luettavaa, varsinkin jos samaistuu siihen, mitä tässä kutsun amatöörimäisyydeksi. Tarkoitus ei ole millään tavoin loukata. Olen sortunut vuosien aikana itse useimpiin näistä amatöörimäisistä toimintamalleista. Nämä ovat kuitenkin opittavissa olevia juttuja. Ja nämä ovat aidosti tärkeitä. Maailma ansaitsee nähdä sen, mitä luot. Olisi ikävää, jos kauniit tai yleishyödylliset luomukset jäävät syntymättä siksi, että sinä, tekijä, et ole riittävän hyvä tekemään.

Siksi kannustankin siihen, että pyrit omaksumaan tekemiseesi edes joitakin tässä lueteltuja ammattimaisuuden piirteitä, joiden uskot hyödyttävän itseäsi ja sitä kautta myös meitä muita. Kyllä se siitä lähtee, vaikka välillä onkin ihan hemmetin nihkeää ja rasittavaa :)

Rakkaudella,

Jevgeni

 

 

(Visited 1 869 times, 1 visits today)

2 Comments

  • Liisa

    Reply Reply 01.07.2016

    Ihan superhyvä postaus, kiitos! Ehdottoman pätevä lista. Pari juttua kuitenkin lisäisin.

    Samalla lailla kuin ammattilainen tietää että yksin ei voi eikä tarvitse pärjätä, niin ammattilainen myös tietää ettei ole rajattoman jaksava, että muutkaan eivät ole, eikä tarvitse olla. Koska kysymys on maratonista, koko ajan ei voi pitää yllä sprinttivauhtia.

    Ammattilainen pitää siis hyvää huolta itsestään, toimii energiatasonsa mukaan ja osaa myös levätä. Koska ammattilainen on sitoutunut pitkäksi aikaa, hän tietää ettei työ karkaa parissa päivässä mihinkään. Toisaalta hän tietää että heikossa hapessa ei synny ammattimaista jälkeä ja oma vaikutus ihmisympäristöön voi olla jotain ihan muuta kuin toivoisi.

    Myös sen ammattilainen tietää, että luovuus ehtyy, jos ei välillä tee Jotain Ihan Muuta. Mieluiten kivaa.

    Ammattilainen kuitenkin tietää myös, että kun ei ole miltään osin ristiriidassa itsensä kanssa vaan tekee sellaista mihin voi todella laittaa sielunsa, niin energiaakin riittää ihan eri lailla kuin ristiriitaisessa ympäristössä tai ”leipätyössä”, joka ei niin kovin merkitykselliseltä edes tunnu.

    Ugh, työpsykologi on puhunut :-)

    • Jevgeni

      Reply Reply 01.07.2016

      Hyvii ja olennaisia pointteja Liisa! Just toi aihe tuntuu olevan monille ammattilaisille, myös itselleni ajoittain jotenkin todella vaikea, vaikka kyse on periaatteessa asiasta, jonka luulisi ja pitäisi olla ihan itsestäänselvä. Käytäntö on vain jotenkin tosi paljon vaikeampaa kuin teoria :s

      Jotenkin sitä ei aina ”suostu” uskomaan että pitäisi just ottaa rennommin ja silleen.

Leave A Response

* Denotes Required Field