30 päivää ääneen lukemista

30 PÄIVÄÄ ÄÄNEEN LUKEMISTA

Toinen marras-joulukuussa toteuttamistani 30 päivän haasteista oli tosiaan tämä päivittäin ääneen lukeminen. Lukea piti vähintään tunti päivässä. Todellisuudessa useimpina päivinä luin enemmän kuin tunnin ja muutamana päivänä vähemmän, pääosin johtuen yllättävistä menoista kesken luku-urakan, mutta pariin otteeseen myös laiskuudesta ja “no mä luin eilen puolitoista tuntia”-tekosyistä.

Noin taustatietona voin kertoa, että minulla on skidinä ollut varmaan kaikki mahdolliset ässä- ärrä- ja älläviat, ja vaikka olenkin pääosin opetellut niistä kaikista eroon ja saan usein kiitostakin nykyisestä tavastani puhua, niin kyllä ne puheviat edelleen puheessani välillä kummittelevat.

Vuosien kokemuksella näyttää kuitenkin siltä, että paras keino oppia puhumaan selkeästi, sujuvasti ja karismaattisesti on harjoitella, harjoitella ja harjoitella. Sanotaanhan Churchillistakin – joka muuten on kai pariinkin otteeseen äänestetty viime vuosisadan karismaattisimmaksi henkilöksi – että hän vietti enemmän aikaa harjoitellen puhumista peilin edessä kuin oikeasti yleisölle puhuessaan.

En asettanut itselleni rajoja sille, mitä luen, mutta päädyin lukemaan lähes yksinomaan alaani liittyvää kirjallisuutta, jotta saisin muun hyödyn lisäksi myös lisää oppia päähän. Kielinä toimivat sekä suomi että englanti.

Lukeminen tai sen aloittaminen ei pääosin tuntunut työläältä, sillä luen muutenkin paljon, en vain ääneen. Joinakin päivinä tunnin minimiaikamäärä tuntui ehkä hiukan liian pitkältä, toisina päivänä sitä taas luki mielellään paljon pidempäänkin. Eniten ärsytti ehkä se, ettei ääneen lukiessa kykene pääsemään läheskään samanlaisiin lukunopeuksiin kuin itsekseen lukiessa. Lisäksi mitä nopeammin yrittää lukea, sen epäselvemmäksi ja epäkarismaattisemmaksi ulosanti muuttuu, ja tässähän tavoiteltiin juuri päinvastaista.

Oikeastaan jokaisella lukukerralla huomasi sen, kuinka lausuminen, äänenkäyttö ja puhetahti paranevat sen mukaan, kuinka kauan on sinä kertana jo lukenut. Ensimmäisen kymmenen minuutin ja viimeisen kymmenen minuutin välillä oli joka kerran huikea ero. Tämä on varmaan ihan hyvä muistaa tilanteissa, joissa on pidettävä puhe tai puhuttava yleisölle. Mikäli tähän on luottaminen, sujuu puhuminen paljon paremmin kun on ensin verrytellyt kieltään ja ääntään.

Tästä johtui myös se, että monia päivinä päädyin lukemaan enemmän kuin vain tunnin ajan. Mitä sujuvammin homma etenee, sitä enemmän sitä ikään kuin halusi tehdä. Viimeisen parinkymmenen minuutin kohdalla pystyi oikeasti sanomaan, että nauttii oman äänensä kuulemisesta!

Toinen jännä huomio tuli aamuisin lukiessa. Koen olevani aamuihminen, sen verran kuin tämänlaiset uskomukset pitävät paikkaansa. En ole aamuisin yleensä väsynyt tai mitään vastaavaa. Siitä huolimatta äänenkäyttö ja oikeastaan kaikki muukin oli aamulla joka kerran aivan älyttömän paljon ankeampaa kuin minä tahansa muuna vuorokaudenaikana. Ja vaikka aloitin lukemisen vasta päivällä, ilman että olin aiemmin kyseisenä päivänä puhunut mitään, oli ulosanti silti paljon paljon parempaa kuin aamulukemisen parhaimpinakaan hetkinä.

Olen oikeastaan tottunut lukemaan tämänkaltaista materiaalia englanniksi, mutta ääneen lukeminen sujui paljon sulavammin suomeksi. Englanniksi lukiessa ei ollut yksinkertaisesti varaa nopeuttaa tahtia, koska silloin tuli vääjäämättä kasoittain lausumisvirheitä. Suomeksi taas luki sulavasti niin hitaasti kuin nopeastikin.

Joskus parinkymmenen päivän kohdalla huomasin, kuinka lukemista aloitellessa ei tunne enää entisiä määriä alkukankeutta, vaan lukeminen on sujuvaa ja kuulostaa aika hyvältä alusta asti. Nyt kuukausi haasteen päätymisen jälkeen alkukankeus on jälleen palannut, mutta ei läheskään yhtä suurena kuin mitä se oli haasteen alussa. Näyttää siis siltä, että sujuva lukeminen (ja näin ollen varmaan myös muukin puhuminen) onnistuu parhaiten kun sitä tekee jatkuvasti.

Haasteen päättymisen jälkeen ääneen lukemista jäi myös hiukan kaipaamaan. En aio tehdä sitä kovin usein, sillä lukunopeus on tuolloin liian alhainen, mutta välillä se on ihan kivaa. Vaikea sanoa jäikö tästä käteen mitään sen kummempaa tiedon ja kokemuksen lisäksi, mutta olen kyllä ihan tyytyväinen että tein tämän.

(Visited 967 times, 1 visits today)

2 comments… add one

  • Oona Panula Tam 9, 2012, 6:30 pm

    Otan ehdottomasti tämän ensimmäiseksi 30päivän haasteekseni ! Tuntuu nyt jo, että sain enemmän tekstistäsi irti kun luin sen ääneen ja uskon, että tulevaisuuteeni tästä haasteesta on paljon hyötyä.

    Ehkä otan lisäksi muutaman 15 päivän haasteen, että ei tarvitse ihan kuukautta odottaa päästäkseen haastamaan taas itseään.

    • Jevgeni Tam 10, 2012, 5:32 am

      Jes, hienoa! :) Ehkäpä minäkin voisin jossain välissä koittaa jotain tommosta puolen kuukauden juttua, kuka tietää, ehkä sellainen toimisi jonkin aiheen suhteen paremminkin kuin kokonainen kuukausi.

Leave a Comment