Jälleen yksi joulu on eletty. Sateen ropina ikkunaan on kuulostanut mukavalta, joulupiirakat on syöty ja yhdessäoloa harrastettu. Samalla olen tullut edellisvuosien tapaan seuranneeksi ihmisten joulutekemisiä ja sitä kaikkea ylimääräistä pahaa mieltä, minkä he jouluun saavat mahtumaan.
Tätä kirjoittaessani, on sivustoni päivän suosituin hakusana “joulustressi”. Samanlaisia fiiliksiä ovat jakaneet myös asiakkaani. Jouluvalmistelujen laajuus ahdistaa, kaiken muistaminen ahdistaa, sukulointi ahdistaa, lahjojen etsiminen ahdistaa, ruoanvalmistus ahdistaa, siivoaminen ja sisustaminen ahdistaa, vähän kaikki ahdistaa.
Voin hyvin ymmärtää tämän. Täydellisen joulun järjestäminen vähääkään isommalle porukalle ei ole mikään pikkujuttu, varsinkaan, jos se on tehtävä kaiken muun elämän ohessa. On helppoa nähdä, miksi tämä johtaa tähän ns. joulustressiin.
Joulustressi on kuitenkin tietyssä mielessä valinta. Tunnen useita ihmisiä, jotka selviävät joulusta vähäisellä tai jopa olemattomalla stressillä. Heihin lukeutuvat mm. nelilapsista perhehärdelliä pyörittävä mamma sekä vähän pienempään perheeseen kuuluva verrattain menestyvä ja sitäkin kiireisempi yrittäjä. Siis ihmisiä, joille joulujärjestelyiden kunnialla hoitaminen on varmasti vaikeampaa, kuin useimmille meistä. Siitäkin huolimatta he onnistuvat siinä vailla stressiä.
Paitsi että he selviävät stressittä järjestelyistä, he myös aidosti viihtyvät joulun ajan, eivätkä anna esimerkiksi lumenpuutteen, pienen flunssan tai ikkunoita piiskaavan sateen pilata tunnelmaa.
Kuinka he onnistuvat tässä?
Kuinka selvitä joulujärjestelyistä ilman stressiä:
1. He ovat reiluja itselleen eivätkä tavoittele täydellisyyttä
Kun kysäisin paria vinkkiä täydellisen joulun järkkäämiseen ilman ylimääräistä stressiä, sain vastakysymyksen:
“Miksi sen joulun tarvitsisi olla täydellinen?” sekä perustelun:
“On toki kivaa, jos kaiken saa hoidettua täydellisesti ja järkättyä esimerkiksi lapsien mielestä täydellisen joulun, mutta kannattaa pitää mielessä, millaisen hinnan siitä on valmis maksamaan. Onko hirveässä stressissä rakennettu täydellinen joulu tosiaan parempi, kuin vähän rennommassa fiiliksessä luotu ihan kiva joulu?
Onko sillä nyt ihan oikeasti väliä, jos et muista tai ehdi ihan kaikkea? Ihmisiä on kiva miellyttää järjestämällä heille täydellisen joulun, mutta kovasti näyttävät viihtyvän myös vähän rennommissa tunnelmissa. Ihmisillä on tapana päästä yli pettymyksistään: Vähän väärää ruokaa saanut lapsi ei enää muista sitä parin tunnin päästä ja sukulainen, jota et muistanut kortilla, leppyy kyllä myöhemmin.
Jos unohdan jotain, niin noh, sitä sattuu. Potkimalla ja syyllistämällä itseään en saisi aikaan kuin huonomman mielen itselleni. Joten mietin vain että ensi kerralla sitten paremmin.“
Itse olen tämän kanssa hyvin samaa mieltä. Joulu ei ole suoritus, vaan juhla, jonka aikana on tarkoitus viihtyä. Viihtyminen ei vaadi täydellisiä puitteita, vaan “ihan kiva” riittää yleensä loistavasti.
2. He suunnittelevat ja toteuttavat ajoissa
Asioiden hoitaminen ei vaadi stressiä. Ajoissa hyvin tehty toimintasuunnitelma (eli kuka tekee mitäkin ja milloin), auttaa paljon. On esimerkiksi täysin omasta valinnasta kiinni, aloittaako joulun suunnittelun heinäkuussa vai joulukuun kahdeskymmenes. Esimerkiksi lahjat voi miettiä valmiiksi jo etukäteen, mikä vieläpä lisää sen todennäköisyyttä, ettet hirveässä paniikissa päädy ostamaan äidillesi jotain tuikkukynttilää hyllylle pölyttymään.
Yksi suurimmista stressin tunteen aiheuttajista ovat muuten ajatukset kuten “en muista kaikkea, en ehdi kaikkea, aaaaaah!”
Tämä ajatus on voitettavissa helposti: Tekemällä tehtävälistan, jolle listaat kaikki hoidettavat asiat (joita todennäköisesti huomaat olevan lopulta vähemmän kuin kuvittelit) annat mielellesi mahdollisuuden päästä erään kalvavasta fiiliksestä, että nyt olet varmasti unohtanut jotakin.
3. He eivät stressaa olosuhteista, joihin eivät voi vaikuttaa
Vaikka heistä onkin kivaa, jos jouluna on taianomainen, luminen talvikeli, ymmärtävät he, ettei sillä ole todellisuudessa mitään väliä itse joulufiiliksen kannalta. Jos ulkona vihmoo vettä, vihmokoot. Kotona joulupöydän ääressä on valoisaa, lämmintä ja mukavaa. Todellinen joulufiilis vaatii vain sen mukavan, sisäisen lämpimän olon. Säähän ei voi vaikuttaa kuitenkaan, joten miksi pilata sillä fiilistään? Todellinen jouluihminen kohauttaa olkaansa ja keskittyy olemaan mukava läheisilleen.
4. He eivät ota paineita sukuloinnista
Tämä jakoi mielipiteitä. Osa oli sitä mieltä, että sukulaisissa on käytävä vaikka olisi mikä, osa taas koki, että sukulaisuus ei ole mikään peruste sille, että pitäisi käyttää kokonaista juhlapäivää jonkun täysmulkun seurassa. Kyseessä on siis valinta: Sukuloinnin voi jättää väliin, jos fiilis on sen mukainen, sillä kukaan rakastava sukulainen ei pakota sinua tekemään mitään, mitä et halua tehdä.
5. He eivät anna perinteissä onnistumisen aiheuttaa stressiä
Jouluperinteitä on monenlaisia, ja valitettavasti joissakin onnistuminen vaatii hirveitä ponnistuksia. Esimerkiksi joulupöydän antimien taikominen on vähääkään isommassa porukassa aikamoinen urakka. Usein kuulee käyneen jopa sellaista, ettei kukaan sitä lipeäkalaa tai lanttulaatikkoa edes halua suihinsa, mutta kun ne “nyt vaan kuuluu jouluun”.
Perinteet ovat toki kivoja, mutta jos ne aiheuttavat stressiä, niistä voidaan aina joustaa. Miltä kuulostaisi, jos joidenkin vaikeiden jouluruokien tekemisen sijaan esimerkiksi leipoisi koko perheelle omenapiirasta? Toimi ainakin meillä ja maistuikin paremmalta ;—)
Perinteen tarkoitus on luoda hyvää oloa tekemällä jotain kivaa, tuttua ja turvallista. Mutta jos perinne aiheuttaakin stressiä, on edessä miettimisen paikka: Onko myöhempi kiva olo tämänhetkisen pahan olon arvoista?
Mistä joulustressi todellisuudessa johtuu
Stressi ei muuten edes johdu siitä, että sinulla on hemmetisti tekemistä ja liian vähän aikaa. Stressi on tunne, joka johtuu ajatuksista, kuten
“Apua mä en ehdi ostaa lahjoja ja kaikki ajattelee että mä en välitä niistä!”
“Voi ei valitsen varmaan ihan vääriä lahjoja ja lapset pettyy!”
“Mä en millään muista kaikkea, unohdan kohta jotain ja sitten joulu on pilalla!”
“Eihän tuolla ole edes lunta, miten meidän perinteisen joulupulkkailu nyt käy, lapset on odottaneet sitä niin kovasti!”
Kyse ei ole tilanteesta. Joku toinen ajattelee samassa tilanteessa että kyllä ne nyt yhden joulun pärjää ilman lahjojakin, että lasten epäonnisesti valitut lahjat voi vaihtaa myöhemmin ja ettei yksi joulu nyt muutamasta unohdetusta jutusta pilalle mene. Tällainen henkilö selviää jouluvalmisteluistaan ilman stressiä, vaikka valmisteluita olisi ihan yhtä paljon kuin muillakin.
Yritetään pitää mielessä, että joulu on juhla. Vieläpä juhla, jolloin vaalitaan rauhaa, seesteisyyttä ja rakkautta. Juhlissa on tarkoitus viihtyä. Ylistressaantunut, tiuskiva, tärisevä ja rähjäävä ihminen ei tähän oikein istu. Paitsi ettei hän nauti itse, usein jo hänen näkemisensä onnistuu nostamaan koko muun juhlajoukon verenpainetta.
Tästä syystä viestini jouluressaajille on seuraava: Ei se ole niin vakavaa! Kaiken ei tarvitse olla täydellistä, unohduksia sattuu ja ihmisillä näyttää olevan tapana selvitä pettymyksistä. Tärkeintä on, että sinä ja muut viihtyvät. Tämä kuulostaa ehkä juustoiselta, mutta viihtyminen ja hyvä mieli ei vaadi täydellisiä puitteita, hienoja lahjoja, taianomaista talvisäätä tai yhtään mitään muutakaan turhaa. Se vaatii vain joukon ihmisiä, jotka haluavat ja tykkäävät olla keskenään. Ja jos joulunviettoseura ei tätä kriteeriä täytä, rohkenen julkeasti kyseenalaistaa koko joulunvieton tarkoituksen.
Mitä luulet, pystyisitkö olemaan seuraavana jouluna se ihminen, josta huokuu välittäminen ja rauha, se ihminen jolle kaikki turha ei ole ihan niin justiinsa ja siten se, joka on onnistunut löytämään sen joulun perimmäisen tarkoituksen?
