5 tapaa tehdä umpitylsästä työpäivästä vähemmän tylsä

5 TAPAA TEHDÄ TYLSÄSTÄ TYÖPÄIVÄSTÄ VÄHEMMÄN TYLSÄ

Satutko olemaan yksi heistä, joilla on duunissa toisinaan aivan hemmetin tylsää? Uskon tietäväni aivan liian hyvin miltä sinusta tuntuu. Siksi haluan jakaa muutaman keinon, joilla voisit vähentää tylsistymistä.

Olen ollut vuodesta 2011 yrittäjä, ensin sivutoiminen ja lopulta vuoden 2016 alusta kokoaikainen. Vaikka yrittäjyydessä onkin huonot puolensa, tylsyydestä tätä hommaa ei voi syyttää. Jokainen päivä on erilainen ja todella harvoin joutuu tekemään samoja asioita kuin eilen. Jokainen päivä on uuden oppimista ja opitun kokeilemista.

Vuosina 2004 – 2013 olin kuitenkin aivan perinteisissä töissä milloin missäkin. Tein kaikenlaista: toimistoduuneja, myyntiä, järjestyksenvalvontaa, edustusta, valokuvausta, grafiikkaa, nettisivuja, milloin mitäkin! Vuosien aikana tuli koitettua kaikenlaista.

JA AI ETTÄ MINULLA OLI NOINA VUOSINA TYLSÄÄ.

Tylsyys ei suinkaan johtunut siitä, että itse duunit olisivat olleet tylsiä. Joitain poikkeuksia lukuunottamatta työt olivat varsin jees. Niissä oli mahdollisuuksia kehittyä, oppia uutta, tavata ihmisiä ja tehdä ihan kivoja juttuja. Tylsäksi koin ne siksi, ettei niillä ollut mitään tekemistä kiinnostuksenkohteideni ja intohimojeni kanssa. Vaikka työt olivatkin jees, en kokenut tekeväni mitään itselleni edes etäisesti tärkeää, joten tylsäähän siellä tuli.

Koska tylsyys oli niin käsinkosketeltavaa, tulin vuosien varrella kokeilleeksi jos jonkinlaisia tylsyydentappokeinoja. Koska todella monilla muillakin on duunissa usein jäätävän tylsää, haluan jakaa keinoistani muutamia, ehkä ne jaksavat ilahduttaa sinuakin muutaman tunnin tai päivän ajan :)

1. Opiskele

Eniten minua nakersi töissäni se, että ne söivät aikani, mutta eivät antaneet palkan lisäksi oikein mitään tilalle. Olen intohimoinen oppija ja haluan oppia päivittäin uutta. Toki töissäni oli mahdollista oppia jatkuvasti uusia työtaitoja, mutten yrityksistäni huolimatta onnistunut innostumaan siitä, että oppisin huipputaitavaksi autovakuutusten käsittelijäksi tai huipputehokkaaksi aulapalveluhenkilöksi.

Tämän vuoksi tein oppimisesta eräänlaisen leikin: Tehtävänäni oli työpaikan epäinspiroivasta ympäristöstä huolimatta oppia päivän aikana kolme uutta asiaa aivan mistä tahansa. Jotta päivän aikana ehtisi oppia kolme asiaa, oli sen eteen nähtävä hieman vaivaakin: Piti jutella itselleen uusista aiheista työkavereiden kanssa, piti lukaista työpaikalla lojuvia aikakauslehtiä tai löytää oppi jostain muualta. Kun joka päivä oppii uutta, viikkojen, kuukausien ja vuosien myötä sitä kautta saamasi tietomäärä voi olla valtava!

Vaihtoehto on tietysti se, että otat työtehtäviesi välillä pienen hetken aikaa esimerkiksi opettavaisten sisältöjen tai blogien lukemiseen netistä…

2. Leiki

Kun lapsella on tylsää, se leikkii. Vaikka leikkiminen monella jääkin lapsuuteen, ei sen teho tylsyyden poistamisessa suinkaan vähene. Vuosien tylsyyden aikana tuli kokeiltua jos jonkinmoisia leikkejä, pääasiassa yksin mutta toisinaan myös läheisimpien työkavereiden kanssa.

fortum_kuv_isoiYksi esimerkki leikeistäni, ehkäpä hölmöin sellainen, oli irvistely. Kun satuin olemaan toisen ihmisen kanssa samassa tilassa ja hän oli kääntynyt poispäin minusta, minulla oli tapana väännellä naamaani hänen suuntaansa. Kun hän kääntyi takaisin, naamani oli tietysti palautunut jo normaaliksi. Hauskan tästä teki se, että ihmiset kääntyilevät usein varsin äkkinäisesti, joten kiinnijäämisen mahdollisuus oli alati läsnä. Annoin itselleni lisäpisteitä, kun sain onnistuneesti irvisteltyä erityisesti sellaisille ylivakaville tyypeille, jotka eivät moista käytöstä katsoisi hyvällä.

Toinen esimerkki leikeistäni oli valokuvakokoelma. Tavoitteeni oli napata jokaisena työpäivänä työpaikaltani jokin hieno, hauska tai muuten mielenkiintoinen valokuva. Kun kuvia oli tarpeeksi, järkkäsin pienen näyttelyn lähimmille kollegoilleni. (Oikealla yksi työpaikkani Fortumin tornista kesäaamuna nappaamani otos.)

3. Pelillistä

Pelillistäminen tarkoittaa arkitilanteiden ja rutiinien muuttamista pelimäisiksi. Edustan itse videopelisukupolvea, joten pelaaminen on minulle luonnollisesti rakasta. Koska arki harvemmin on yhtä kivaa kuin pelit, on siihen hyvä tuoda välillä pelimäisiä elementtejä.

Töissä ollessani ”pelasin” päiviäni esimerkiksi seuraavasti:

  • Asetin aamulla tavoitteita sille, kuinka monta tiettyä toimenpidettä saisin tehtyä päivän aikana. Eräässä työssäni sopimuskäsittelijänä pyrin esimerkiksi saamaan käsiteltyä 100 sopparia päivässä (hyvä suoritus!). Saatoin asettaa myös työhön liittymättömiä, mutta silti työpaikalla suoritettavia tavoitteita: Yritin esimerkiksi jutella joka päivä vähintään yhden uuden, minulle ennestään tuntemattoman kollegan kanssa.
  • Harrastin myös keräilyä. Työssäni Turva-Tapiolan autovakuutusosastolla keräilin asiakkaita, jotka onnistuin rauhoittamaan puhelimessa. (En tosin vieläkään osaa ymmärtää, mikä saa ihmisen huutamaan suu vaahdossa viattomalle asiakaspalvelijalle, kun on ensin ihan omin kätösin mällännyt autonsa.)Samassa työssä keräilin hauskoja syytteitä. Kun täytät vakuutushakemusta (mällättyäsi sen auton), on sinun vastattava kysymykseen ”Kuka oli mielestäsi syyllinen vahinkoon?”. Yllättävän harvalla oli selkärankaa ottaa vastuuta itse, vaan syyllinen oli milloin ”lumipenkka”, milloin ”huono keli”, milloin ”kivi liukkaalla tiellä” ja milloin ”se toinen mulkku”.

4. Hyötyliiku

Mikäli olet perinteinen nykyaikainen tietotyöläinen, istut todennäköisesti paikallasi lähes koko työpäiväsi ajan. Se on muuten ihan jees, mutta ajan kanssa kuolet siihen. Itse kokisin vähän nihkeänä sen, että minulle kehittyisi ylipainoa ja joku liikuntaelinten sairaus siksi, etten tee sitä mitä ihminen on suunniteltu tekemään: liikkumaan. Eikä sellainen muuten ole työnantajasikaan edun mukaista. Sairas työntekijä keventää työnantajan taskua paljon enemmän kuin terve työntekijä.

Sen sijaan että istuisit kuuliaisena toimistohamsterina paikallasi lähes koko päivän, suosittelen päivän oheen ihan reiluakin liikuntaa. Se, että varastat työajasta ylimääräisen vartin siihen, että pidät itsesi kunnossa on ihan okei. Tai näin minä työnantajana ajattelen. Joku muu työnantaja saattaa toki olla kovasti erikin mieltä, mutta suhtautuisin aika varauksella sellaisen tyypin mielipiteisiin, joka haluaa pitää sinut puoliväkisin paikallaan istumassa, kun se on moninkertaisesti todistettu hemmetin epäterveelliseksi.

Oma lempiurheilusuoritukseni oli porraskiipeily, kun olin aikoinaan töissä energiayhtiö Fortumin tornissa (tiedäthän, se järkyttävä betonimöykky Espoon Keilaniemessä?). Osastomme sijaitsi 12. kerroksessa ja itse torni oli muistaakseni 16. kerrosta korkea. Muutaman kerran työpäivän aikana poistuin lokerostani, marssin portaita alakertaan ja sitten nousin ne ylös asti. Teki muuten hyvää kunnolle!

5. Fantasioi!

Harva siitä puhuu, mutta moni sitä tekee. Eri tutkimusten mukaan n. 80 % työntekijöistä ovat joko todistaneet tai olleet osallisina erilaisissa työpaikkaromansseissa tai seksisuhteissa. Työpaikkaromanssin aloittaminen tylsyyden pakenemiseksi saattaisi olla melkoinen ylilyönti, enkä muutenkaan ihan varauksetta suosittele sellaista. Meininki menee varsin kiusalliseksi jos ja kun suhde ottaa ja lopahtaa.

Sen sijaan erilaisten fantasioiden pyörittely päässä on paitsi harmitonta, myös aivan hemmetin kivaa. Lisäksi sitä tekevät vähän kaikki, vaikka eivät sitä suoraan välttämättä myönnäkkään. Kun oma parisuhde on arkistunut vuosia sitten ja toimistolla pyörii päivästä toiseen mukavia ja viehättäviä vastakkaisen sukupuolen edustajia, ei ole kuin ajan kysymys, milloin mieleen hiipii epäpuhtaita ajatuksia.

Tarkoitus ei ole varsinaisesti järkyttää ketään tai saada ketään ahdistumaan, mutta todennäköisyys sille, että joku työpaikaltasi on jo ehtinyt ajatella sinua ”siinä mielessä” on varsin korkea. Sellaisia me ihmiset olemme, likaisia ja hävyttömiä. Sitä voi pitää kamalana tai sen voi nähdä voimavarana. Jos kykenet näkemään sen voimavarana ja piristämään työpäiviäsi hävyttömillä fantasioilla, on sinulla duunissa todennäköisesti paljon vähemmän tylsää.

BONUS: Varasta aikaa omille projekteillesi

Tässä mennään vahvasti todella harmaalle alueelle, mutta mainitsenpahan silti: Voi siellä töissä tehdä muutakin kuin työnantajan töitä. Työnantajasi tuskin tykkää tästä tasan yhtään, mutta jos joka tapauksessa aiot keskittyä välillä muuhun kuin töihisi, mikset suoraan keskittyisi johonkin itsellesi tärkeään sen sijaan, että lukisit taukohuoneessa uusinta seiskaa.

(Olin aikoinaan töissä Turva-Tapiolan toimistolla Espoossa ja taukohuoneessamme oli saatavilla suurehko määrä Seiskoja. Kerrytin muutamassa kuukaudessa varsin mukiinmenevän tietämyksen suomen turhis-julkkiksista. Eipä ole tullut niillä tiedoilla ikinä tehtyä mitään, mutta jokin niissä juoruissa vaan koukuttaa ihmistä.)

Useimmissa alemman- ja keskitason työpaikoissa on sellainen hieno puoli, että kukaan ei oikein odota sinulta muuta kuin ”ihan riittävää” ja ”ihan hyvää” suoritusta. Jos olet vähääkään tehokkaampi, osaavampi ja älykkäämpi yksilö, saavutat monessa duunissa helposti riittävän tavoitetason ja sinulla jää silti aikaa yli. Periaatteessa sekin aika tulisi käyttää työnantajan töiden tekemiseen, mutta mikäli olet epäonneksesi päätynyt paikkaan, jossa tavallista paremmista suorituksista ei saa niin minkäänlaista kiitosta (ja niitä paikkoja on valitettavasti paljon), voit käyttää ylimääräisen ajan johonkin oikeasti itsellesi tärkeään.

Hieman harmaalla logiikalla ajateltuna tässä jopa voittavat kaikki: Sinä jaksat töissä pidempään kun välillä pääset tekemään jotain kivaakin ja työnantaja saa kuitenkin rahoilleen riittään hyvää vastinetta sekä astetta tyytyväisemmän työntekijän.

Lopuksi

Pitkällä aikavälillä järkevä ratkaisu on tietysti hankkiutua mahdollisimman kauas tylsistä ja puuduttavista duuneista, mutta se on paljon helpommin sanottu kuin tehty. Jos satut olemaan jumissa ankeassa duunissa, toivotan sinulle voimia ja toivottavasti ylempänä mainitsemani tylsyydentappokeinot jaksavat viihdyttää edes pienen hetken :)

Rakkaudella,

Jevgeni

(Visited 1 704 times, 1 visits today)

0 comments… add one

Leave a Comment