Kaipaatko elämääsi mielenrauhaa, ajatteluusi selkeyttä ja arkeesi lisää hyvää oloa? Säännöllinen meditaatio on loistava osaratkaisu näihin tarpeisiin. Paitsi että meditaation vaikutukset sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen ovat moninkertaisesti tieteen todistamia, on se houkuttelevaa siksikin, että sen harjoittaminen on niin helppoa.
Koska itse vietän paljon aikaa kaikenlaisissa “henkisissä piireissä”, puhuvat ympärilläni olevat ihmiset paljon säännöllisesti meditoimisesta. Osa tekee sitä jo, vielä useampi taas haluaisi aloittaa sen. Hyvin moni kuitenkin harmittelee sitä, kuinka säännöllinen meditaatiorutiini jää lähes aina syntymättä: Säännöllistä meditaatiota “jaksaa viikon ja sitten se vain jotenkin jää”.
Tähän kirjoitukseen olen kerännyt 9 vinkkiä hyvään meditaatioon, joiden avulla helpotat säännölliseen meditaatiorutiiniin sujahtamista ja siinä pysymistä. Lisäksi opit vinkkien avulla saamaan enemmän irti meditaatiostasi niin hyötyjen kuin hyvien fiiliksienkin muodossa :)!
Siispä:
1. Älä sukella suoraan syvään päähän, älä ahnehdi äläkä seuraa “sääntöjä” turhan tarkasti
Yleinen ilmiö meditaatioharrastusta aloittelevilla näyttää olevan se, että halutaan tehdä heti paljon ja oikein. Halutaan meditoida oikein ja ehkäpä seurata erilaisten meditaatiosuuntausten sääntöjä. Sääntöjen seuraaminen ja suoraan syvään päähän meneminen on kuitenkin haastavaa:
Jos aloittelijana vaadit itseltäsi vaikkapa tunnin kestävää meditaatiosuoritusta selkä suorassa istuen ja hengitystäsi tarkkailen, on kokemus todennäköisesti sen verran epämiellyttävä, ettei sitä tee ihan heti mieli toistaa. Moni epäonnistuu meditaatiorutiinin luomisessa juuri siksi, että vaatii itseltään aivan liikaa aivan liian nopeasti.
Itse suosittelen aloittamista esimerkiksi vaikka parin minuutin päivittäisellä, rennolla meditaatiolla. Ota kiva asento, olkoon se sitten istualteen, maaten tai seinään nojaten. Laita kelloon pari minuuttia, enempää ei tarvitse. Mikäli parin minuutin jälkeen tekee mieli jatkaa, voit jatkaa tai olla jatkamatta. Aluksi voi olla tärkeämpää luoda rutiinia kuin “mennä syvälle”. Se, että meditoit säännöllisesti edes pari minuuttia on parempi kuin että meditoit kerran puolessa vuodessa tunnin ajan.
2. Keskustele ja jaa avoimesti kokemuksiasi muiden meditaatiota harrastavien kanssa
Vaikka meditaatio on harjoitteena luonteeltaan melko yksityinen, on kokemustensa jakamisesta selkeää hyötyä. Keskustelujen avulla pääset ratkomaan omia meditoimiseen liittyviä haasteitasi, oivaltamaan uutta muiden kokemuksista ja ennen kaikkea huomaamaan, että muutkin kohtaavat tähän aiheeseen liittyen todennäköisesti aivan samoja haasteita kuin sinäkin. Vertaistuki toimii tässäkin harrastuksessa oikein kivasti.
3. Kokeile rohkeasti erilaisia meditaatiomuotoja ja löydä juuri se itsellesi sopivin
Kun puhutaan meditaatioharrastuksen aloittamisesta, puhutaan yleensä “perinteisestä” meditaatiosta: siitä, jossa istutaan hiljaa ryhti suorassa ja tarkkaillaan hengitystä. Eikä siinä mitään vikaa. Erilaisia meditaation muotoja on kuitenkin paljon enemmänkin (eikä mikään estä sinua kehittämästä jotain aivan uuttakin) ja jokin niistä voi olla kohdallasi perinteistä meditaatiota helpompi tai kiinnostavampi.
Erilaisia meditaation harjoittamisen muotoja ovat esimerkiksi
- hengitysfokusoitunut meditaatio, jossa meditatiivista tilaa haetaan hengitykseen keskittymällä ja sitä tarkkailemalla.
- mantrafokusoitunut meditaatio, jossa meditatiivista tilaa haetaan toistuvaa mantraa lausumalla.
- äänifokusoitunut meditaatio, jossa meditatiivista tilaa haetaan ääneen tai musiikkiin keskittymällä. Mielenkiintoinen versio tästä on kuiskausmeditaatio, jossa keskitytään esimerkiksi kuiskaamalla lausuttuun mantraan tai tarinaan.
- kiitollisuus ja/tai rakkausmeditaatio, jossa meditaation harjoittaja läpikäy kiitollisuuteen ja rakkauteen liittyviä ajatuksia suunnaten niitä itseensä tai muihin ihmisiin tai olentoihin.
- visuaalisesti fokusoitunut meditaatio, jossa meditatiivista tilaa haetaan visuaaliseen kohteeseen kuten nuotion- tai kynttilänliekkiin keskittymällä tai miksei vaikka tietokoneen näytöllä pyörivän videon avulla.
- kosketusmeditaatio, jossa rauhoittumista haetaan toista ihmistä lähellä olemalla.
- ja paljon paljon muita…
4. Ole tietoinen siitä, mitä tavoittelet meditaatiollasi
Erilaisilla lähestymistavoilla saat erilaisia tuloksia. Siksi voi olla hyvä tietää, haetko meditaatiolla esimerkiksi rauhoittumista, itsetuntemuksen kasvattamista, parempaa henkistä tai fyysistä terveyttä, enemmän kiitollisuutta elämääsi, tasapainoa, syvää tunnekokemusta vai jotain muuta. Erilaiset tavat meditoida tai erilaiset meditaation suuntaukset voivat sopia paremmin tietyntyyppisiin tavoitteisiin. Vastaavasti jotkut taas uskovat, että meditaatiolla ei edes tule tavoitella mitään konkreettista, mikä sekin on todella okei.
5. Muokkaa meditaatiokokemustasi “apuvälineillä”
Mikään ei sanele, että meditaatiossa tulisi keskittyä vain sisältäsi kumpuaviin tuntemuksiin. Tunnekokemusta voi muokata apuvälineillä kuten harkituilla ääni- ja musiikkivalinnoilla, esanssiöljyillä tai suitsukkeilla, erilaisilla päihteillä tai miksei nykymaailman elektronisillakin apuvälineillä kuten erilaisilla valoilla ja lampuilla. Jos koet tällaisten apuvälineiden avulla pääseväsi lähemmäksi sitä, mitä meditaation kautta haluatkin kokea, on niiden käyttäminen mielestäni aivan hyväksyttävää.
6. Kokeile meditaatiota eri ympäristöissä tai yhdistä se johonkin muuhun aktiviteettiin
Yksi asia, mikä vähentää meditoimisesta saamaani iloa ja nautintoa, on sen harjoittaminen tylsissä tai nihkeissä ympäristöissä. En esimerkiksi tykkää meditoida kotioloissa, sillä kotona tapahtuu niin paljon kaikkea muutakin, että kodin “energia” tuntuu herkästi aika tukahduttavalta. Sen sijaan saan aika kovat sävärit esimerkiksi suomalaisesta keskikesän yöllisestä järvimaisemasta… tai vaikkapa aurinkoisen kesäisellä metsäniityllä istumisesta… ja luonnosta muutenkin. Jokaisella lienee omat preferenssit ja onkin hyvä testailla, josko jokin tietty ympäristö tuntuisi erityisen hyvältä. Myös muita muuttujia kuten esimerkiksi vuorokaudenaikoja voi vaihdella ja kokeilla, josko jokin tuntuisi erityisen luontevalta.
Meditaatiota voi yhdistää myös erilaisiin aktiviteetteihin. Itse olen muutaman kerran osallistunut Suvanteen järjestämiin tee-seremonioihin, joissa nautitaan laatuteetä keskittymällä samalla meditaatioon. Nämä ovat olleet todella hyviä kokemuksia, suosittelen!
7. Sitoudu, käytä vastuukavereita ja lisää motivaatiotasi uhkasakon avulla
Tämä on ylivoimaisesti tärkein oppi, jonka olen elämäni aikana saanut: Kun luodaan mitä tahansa uutta rutiinia ja halutaan onnistua siinä, ei kannata luottaa itseensä ja omaan tahdonvoimaansa. Ihminen on laiska ja hyvä kusettamaan itseään. Jos olet lupautunut meditoimaan (tai tekemään mitä tahansa muuta) ja sinua ei satu huvittamaan, keksit kyllä ennen pitkään (teko)syitä lupauksestasi luistamiseksi.
Tämä voi kuulostaa vähän väkinäiseltä ja epämiellyttävältä (ja sitä se vähän onkin), mutta toimivien rutiinien luominen harvemmin on pelkästään kivaa. Jotta jostain toiminnasta tulee rutiininomaista, sitä tulee toistaa hyvin monta kertaa. On vain todennäköistä, että välillä toistojen tekeminen ei todellakaan huvita, mutta tehtävä kuitenkin on, mikäli haluaa rutiinin vakiintuvan.
Siksi aina uutta rutiinia luodessani sitoudun tekemään tietyn määrän toistoja tietyn ajan sisällä. Esimerkiksi meditoimaan päivittäin edes 5 minuutin ajan. Varmistan onnistumiseni lupaamalla vastuukavereilleni, että lupauksesta luistaessani joudun maksamaan heille uhkasakon, kuten esimerkiksi verrattain kivuliaan summan rahaa. Tämä on hyvä tekniikka myös siksi, että halu tai haluttomuus tämän tekniikan käyttämiseen kertoo yleensä myös aika paljon siitä, kuinka tosissasi oikeasti olet tavoitteesi suhteen.
9. Meditoi yhdessä muiden kanssa
Olen ainakin itse vähän sellainen kaveri, että yksin tekeminen tuntuu usein aika vaivalloiselta ja itseään on vaikea saada motivoitua siihen. Tämä koskee niin työntekoa, urheilua kuin monia muitakin juttuja. Siksi meditaatiokin sujuu usein paremmin porukassa. Jos sinullakin sattuu olemaan kavereita, jotka ovat aiheesta kiinnostuneet, niin ei suinkaan ole mahdotonta pitää esimerkiksi meditaatio-iltoja tai esimerkiksi työpaikan taukoja yhdessä kollegoiden kanssa meditoiden.
10. Kehitä suhdettasi kipuun ja tuskaan
Kaikenlainen tuska ja kipu on tuttu vieras meditaatiota harrastaville. Kyse voi olla fyysisestä kivusta, joka seuraa esimerkiksi pitkästä paikallaanistumisesta tai vaikeista asennoista. Kyse voi olla lievästä ja kaihertavasta henkisestä tuskasta, joka on seurausta esimerkiksi pitkästä keskittymisestä tai malttamuudentunteesta. Kyse voi olla myös hemmetin rankoista ja intensiivisistä tunteista, joita koet kun meditaation myötä pääset käsiksi esimerkiksi tunnelukkoihisi ja traumoihisi.
Se, kuinka suhtaudut kipuun on näin ollen oikeasti oleellista. Kipua tulee, halusit tai et. Kivun kokemisesta voi kieltäytyä, mutta silloin et todennäköisesti pääse henkisessä harjoitteessasi kovin pitkälle. Kipu on ikäänkuin olennainen astinkivi henkisen kasvun polullasi. Sen kohtaaminen on vapaaehtoisesta luonteestaan huolimatta jossain määrin pakollista, mikäli kulkemistan tällä polulla vain haluaa jatkaa. Kun kehität jatkuvasti suhdettasi kipuun ja kohotat valmiuttasi sen kestämiseen, sitä helpommaksi matkasi käy ja sitä pidemmälle tulet polullasi pääsemään.
Lopuksi
Meditaatio on helppoa, hauskaa ja lisäksi hemmetin hyödyllistä. Aika hyvä diili noin kaikenkaikkiaan. Siitäkin saa kuitenkin tehtyä helposti vaikeaa ja epämiellyttävää siten, että vaatii itseltään liikoja, seuraa turhan tarkasti sääntöjä ja ottaa tavoitteensa turhan tosissaan. Meditaatio on lopulta kuitenkin fiilistelyä, rauhoittumista ja hyvän meiningin hakemista. Sellaista ei kannata pilata ottamalla homma liian tosissaan liian nopeasti. Siksi suosittelenkin todella, todella vapaasti kokeilemaan ja tutkiskelemaan aihetta ja tekemään omasta meditaatiorutiinista juuri sellaisen, mikä itselle maistuu ja sopii. Oikeaa ja väärää ei ole :)
Rakkaudella,
Jevgeni
