Aamukiire ei ole itsestäänselvyys

AAMUKIIRE EI OLE ITSESTÄÄNSELVYYS

Moi.

Ajattelin tänään tuomita asioita. Tuomitsen sen uskomuksen, että aamukiire olisi jonkinlainen itsestään selvä asia.

  • Aamuisin ei koskaan meinaa ehtiä tehdä mitään.
  • Aamuisin meinaan myöhästyä aina bussista.
  • Aamuni ovat hirveää sähläystä.
  • Ehdin hädin tuskin syömään aamupalan.
  • Aamulla aina unohtaa jotain.
  • “No en kai mä aamulla ala venyttelee kun on muutenkin niin kiire.”
  • “Vihaan aamuja kun ne on aina niin kaoottisia.”

Kuulostaako tutulta? Entä tuntuuko tutulta?

Omassa tapauksessani ainakin kuulostaa. Noihin lausahduksiin nimittäin törmää viikoittain, vaikkei aiheesta aamu edes pyrkisi puhumaan. Pari vuotta sitten olisin sanonut että myös tuntuu tutulta, sillä omat aamuni olivat juurikin tuota. Silloin kieltämättä vaikutti siltä ettei sille aamustressille ja aamukiireelle oikein voi mitään ja että aamujen nyt vain kuuluu olla hirveää tuskaa.

Onneksi olin väärässä.

Se, että aamukiire on jonkinlainen itsestäänselvyys on – anteeksi ilmaus – ihan hirveää paskapuhetta.

Mistä johtuu kiireentunne? Ajatuksesta, ettei ehtisi tehdä kaikkia tarvittavia asioita annetussa ajassa. Jos asioita olisi vähemmän, ajatus poistuisi. Jos aikaa olisi enemmän, ajatus poistuisi.  Koska näyttää siltä, että jengillä ei ole tapana tehdä aamuisin mitään turhaa, vastaus on joko ajan lisäämisessä tai asioiden tekemisessä tehokkaammin. Ja koska vaahtoan muutenkin liikaa asioiden tekemisestä tehokkaammin, mietitään mieluummin tuota ajan lisäämistä.

Mistä sitä aikaa saa lisää?

(Tähän väliin dramaattista musiikkia ja nopea rumpusoolo).

No heräämällä aiemmin.

No shit, Sherlock, ajattelet. Ihan kuin joku ei tuota itse tajuaisi.

Minäkin luulen että tajuaa. Ja koska tajuaa, muuttuu hänen aamukiireensä itsestäänselvyydestä valinnaksi. Me itse valitsemme nukkua pidempään ja jättää vähemmän aikaa aamurutiineille. Me itse valitsemme tehdä aamustamme kiireisen. Jos valitsisimme toisin, kiirettä ei olisi.

Tämä on nyt tämä sama vanha laulu vastuun ottamisesta. Eivät aamut ole kiireisiä. Me itse teemme niistä kiireisiä. Me olemme itse syypäitä aamukiireeseen. Ei mikään korkeampi taho tai maailman järjestys tai luonne tai mikä ikinä.  Me itse. Ei mun tarkoitus tässä ole syyllistää, vaan näyttää että meillä on tässä asiassa vapaus valita, tunteako kiirettä vai kiireettömyyttä. Jos haluaa valita kiireen, siitä vaan. Mutta se kiireettömyys on todellinen vaihtoehto ja sen saa pitää mielessä.

Aamukiire ei ole itsestäänselvyys. Se on valinta.

(Visited 191 times, 1 visits today)

3 Comments

  • Reilu vuosi sitten työmatkani kestivät päivittäin 2-3 tuntia, VR:n toimivuudesta riippuen. Päivät olivat pitkiä, aamut usein kaaottisia. Inhoa, tai oikeastaan vihaan, kiireisiä aamuja, joten jotain oli tarvis tehdä. Jäin ensin vuorotteluvapaalle – kiire loppui siihen. Tajusin, etten enää halua palata entiseen: kiireaamuihin ja ylipitkiin työpäiviin.
    Nyt olen yrittäjä. Aamut alkavat rauhallisesti sanomalehden ja aamuaterian kera. Sitten koiranulkoilutus. Joskus joku asiakas haluaa, että tulen aikaisin aamulla – ok, sitten herään aikaisemmin. Mutta herään tyytyväisenä, sillä unelmani on toteutunut.

    • Jevgeni

      Reply Reply 23.04.2012

      Huippua! Saako udella minkätyyppisestä yrittäjyydestä on kyse?

      • Jevgeni

        Reply Reply 23.04.2012

        Ei kun nytten selvisikin, kun tajusin katsoa tuon linkkisi takaa. Aivan upea idea tuo!

Leave A Response

* Denotes Required Field