”Ajatko kännissä?” eli syy siihen, miksi päätöksiä ei kannata tehdä silloin, kun on paha mieli

BK Ajatko kännissä

Useimmat meistä ymmärtävät, että kännissä ajaminen on vähän hölmöä hommaa. Alkoholin vaikutuksesta reaktiokykymme on heikentynyt ja hahmotamme asioita tavallista heikommin.  Jos on saanut kiskaistuksi oikein tukevat kännit, pääsee näkemään tien kahtena ja silmissäkin sumenee kivasti.

Mutta koska olemme järkeviä ja vastuullisia, emme tietenkään aja kännissä, emmehän?

Hieman toisenlaista kännissä ajamista sen sijaan harrastamme jatkuvasti. Tarkoitan välien selvittämistä, riitelemistä ja tärkeiden päätösten tekemistä silloin, kun olemme alhaisessa mielentilassa eli ”pahalla mielellä”.

Olen aiemmin kirjoittanut matalasta mielentilasta mm. täällä ja täällä. Kyseessä on mielentila, joka aktivoituu, kun olemme esimerkiksi vihaisia, väsyneitä, ajattelemme kielteisiä ajatuksia, verensokerimme on alhaalla tai meidän on muulla tavalla paha olla. Alhaisen mielentilan tunnistaa siitä, että olo on raskas, ajatukset kulkevat synkillä poluilla ja elämä tuntuu raskaalta selviämistaistelulta.

Tyypillistä alhaiselle mielentilalle on se, ettemme siinä ollessamme kykene ajattelemaan selkeästi. Aivan kuten kännissä menetämme reaktio- ja hahmotuskykyämme, alhaisessa mielentilassa menetämme kyvyn nähdä syy- ja seuraussuhteita, tulkita omien toimiemme ja ajatustemme todenperäisyyttä sekä arvioida tilanteita objektiivisesti. Toisin sanoen, meistä tulee astetta tyhmempiä ja kapeakatseisempia.

Tämä johtuu siitä, että huippuunsa viritetyt, mutta kivikautiset aivomme yrittävät tehdä meille palveluksen. Ne havaitsevat ettei kaikki ole hyvin (”miksi muutoin tuntisimme kielteisiä tunteita?”) ja laukaisevat kehoomme sisäänrakennetun, tehokkaan suojamekanismin, jonka me tunnemme taistele tai pakene- reaktiona tai stressireaktiona. Tällöin kehomme virittää meidät joko taistelemista tai pakenemista varten mm. tuottamalla adrenaliinia sekä pumppaamalla lihaksiin lisäverta, kohottaen näin fyysisiä ominaisuuksiamme. Ikävä kyllä lihaksiin virtaava veri on otettava kehon muista toiminnoista, jolloin se on pois mm. aivoissa olevasta verestä, jota poistuu erityisesti etuotsalohkon alueelta. Tämä lohko taas huolehtii juurikin arviointi- ja tulkintakyvyistämme.

Toisin sanoen, kun lähdemme riitelemään, selvittämään välejämme tai tekemänä päätöksiä ollessamme alhaisessa mielentilassa, käytössämme on vain osa tavanomisesta ajattelu, arviointi ja tulkintakyvystämme, minkä seurauksena toimimme valitettavan usein aika hölmösti.

Jokainen pystynee muistamaan tilanteita, joissa on vaikkapa riidan aikana sanonut jotakin, mitä ei ole tarkoittanut, arvioinut jonkun sanomiset väärin, ottanut ne liian tosissaan tai tehnyt päätöksiä, joita on katunut heti rauhoituttuaan. Nämä väärät tulkinnat ja päätökset johtuvat pitkälti siitä, ettemme kykene ajattelemaan näissä tilanteissa selkeästi.

Tästä syystä alhaisessa mielentilassa riitely, välien selvittäminen ja päätösten teko on hölmöä toimintaa. Uhreihin ei onneksi satu yhtä pahasti kuin kännikruisailun seurauksena, mutta tässäkin jokainen uhri on liikaa.

Rattiin istumisen sijaan kannattaakin mieluummin poistua tilanteesta ja häipyä vaikkapa toiseen huoneeseen rauhoittumaan ja jatkaa keskustelua sitten, kun siihen taas rauhassa kykenee, sen sijaan että syöksyy kiukkuisena riitelemään ja päätyy ajamaan ojaan.

Vähemmän riitoja ja enemmän rakkautta jokaiselle toivoo,

Jevgeni

(Visited 501 times, 1 visits today)

0 comments… add one

Leave a Comment