Älä lue kirjaa viikossa (teet vain itsellesi hallaa)

kirja viikossa

Hei!

Itseään jatkuvasti kehittävien ihmisten piireissä leveillään jonkin verran sillä, kuinka monta psykologiaan ja itsensä kehittämiseen liittyvää kirjaa on ehtinyt viime aikoina lukemaan. Lähtökohtaisena ajatuksena toimii se, että mitä enemmän järkeviä kirjoja ehtii lukemaan, sitä enemmän hyödyllistä informaatiota niistä saa ja sitä enemmän edistää elämäänsä. Tähän ajattelutapaan törmää usein esimerkiksi yrittäjä- ja johtajapiireissä. Ja sinänsä ajatuksessa on järkeä. Kyllä tällaisten kirjojen lukeminen sekä kehittää, että auttaa tekemään elämässään järkeviä valintoja.

(Jos itsensä kehittämiseen liittyvät kirjat kiinnostavat, katso kirjasuositukseni tämän linkin takaa. Olen kerännyt sinne tehokkaimpia ja viihdyttävimpiä kirjoja, joiden avulla minä ja monet muut ihmiset ovat onnistuneesti parantaneet elämänlaatuaan.)

Eräs standarditavoite, joka tähän kirjojen lukemiseen liittyy on ”kirja viikossa” tai ”kirja kuukaudessa”. Näin vuoden aikana luettuja kirjoja kertyy esimerkiksi 52 tai 12. Se on ihailtavan paljon! 12 itsensä kehittämiseen liittyvää kirjaa sisältää aivan valtavan määrän todella hyödyllistä tietoa. Puhumattakaan jopa 52 kirjasta!

Henkilökohtaisesti en kuitenkaan todellakaan suosittele tätä toimintamallia tippaakaan. Älä lue yhtä itsensä kehittämiseen liittyvää kirjaa kuukaudessa, tai varsinkaan viikossa. Älä ainakaan, jos haluat, että elämäsi etenee vauhdikkaasti oikeaan suuntaan.

Avaan hieman, miksi ajattelen näin:

Ongelma ei missään tapauksessa ole kirjojen lukemisessa. Nämä ovat yleensä valtavan hyviä ja hyödyllisiä kirjoja, joiden avulla elämä kyllä monesti paranee. Lukeminen itsessään on todella ihailtava ja upea tapa. Ongelma on kuitenkin siinä, kuinka näitä kirjoja luetaan.

Lähes kaikki itsensä kehittämiseen liittyvät kirjat sisältävät melko paljon hyödyllistä informaatiota. Kuten jokainen itsensä kehittämistä harrastava kuitenkin tietää, tämän informaation integroiminen osaksi omaa arkielämäänsä on varsin hidas prosessi. Tarvitaan aikaa ja vaivaa, että voidaan oikeasti alkaa elämään kirjan oppien mukaan.

Useimmat ovat myös kokemuksestaan havainneet, että liian monta samanaikaista ”itsensä kehittämisen projektia” ei yleensä ole hyvä idea, sillä käytössämme oleva aika ja voimavarat ovat rajallisia. Yhdenkin myönteisen elämänmuutoksen läpivienti on usein varsin haastavaa, puhumattakaan siitä, että yrittää useaa muutosta samanaikaisesti.

Kun luetaan yksi kirja kuukaudessa, puhumattakaan yhdestä kirjasta viikossa, pystymme lähinnä lukemaan sen läpi ja hyvällä tuurilla omaksumaan siitä ehkä pari pientä ajatusta osaksi omaa arkeamme. Tämä on toki sinänsä ihan hyvä juttu. Elämä paranee hieman ja tulee itseensä tyytyväinen olo. Myös oppimisen riemu on usein huomattava. Pari pientäkin uutta ja hyödyllistä ajatusta voi olla koko elämän mittakaavassa aika paljon. Kun vaikkapa parikymppisenä omaksuu pienenkin hyödyllisen ajatuksen, pääsee sen hyödyistä nauttimaan koko loppuelämänsä ajan.

Jos kuitenkin halutaan isoja tuloksia ja mittavaa itsensä kehittämistä, niin tämä ”kirja viikossa” on mielestäni melko heikko taktiikka. Sanoisin tätä jonkinlaiseksi sinänsä hyödylliseksi näennäispuuhasteluksi, mutta näennäispuuhasteluksi kuitenkin. Vaivaa nähdään, kirjoja menee, mutta hyöty on verrattain pientä.

Huomattavasti tehokkaampi taktiikka itsensä kehittämiseen kirjojen avulla on sen sijaan seuraava:

Valitse yksi kirja, jonka aiheen haluat todella ottaa haltuun. Varaa tämän kirjan oppien omaksumiseen esimerkiksi kolme kuukautta, puoli vuotta, tai jopa vuosi. Kyllä, jopa vain yksi (hyvin valittu) kirja vuodessa voi olla valtavan paljon tehokkaampi tapa kehittää elämäänsä, kuin 12 tai 52 kirjaa vuodessa.

Lähde oikeasti oppimaan tästä kirjasta. Älä useimpien tapaan vain lue sitä läpi. Useimmissa kirjoissa on niin paljon hyödyllistä infoa, ettet edes saa kaikesta siitä kiinni ensimmäisellä lukukerralla. (Eikä kyse ole siitä, että kenenkään ymmärryskyvyssä olisi mitään vikaa!)

Itsensä kehittäminen ja myönteisten elämänmuutosten läpivienti on vain yleensä melko hidasta ja monimutkaista puuhaa, sillä jokaisen elämäntilanne ja kokemukset ovat hieman erilaisia. Siksi kirjoista saadun osaamisen ja tiedon käyttöönotto omassa arjessaan on melko haastavaa. Yleensä kirjojen sisältö aukeaa kerroksittain.

(Huomaa tärkeä ero tiedon oppimisen ja käyttöön ottamisen välillä. Tämä on merkittävä ero, kun puhutaan itsensä kehittämisestä. On yksi asia tietää jotain ja aivan toinen asia oikeasti hyötyä tästä tiedosta omassa elämässään.)

Lue kirja ensin kerran läpi. Näin saat yleiskuvan siitä, mistä siinä on kyse. Voit myös tehdä tässä vaiheessa informoidun päätöksen, haluatko panostaa itsesi kehittämiseen juuri tässä aiheessa. Jos vastaus on kyllä, niin vasta nyt alkaa todellinen duuni. (Voi toki myös olla, että aihe ei tunnu ihan niin tärkeältä, jolloin seuraavaksi lukemistoksi voi valita jotain enemmän itseään miellyttävää.)

Seuraavaksi lähde lukemaan samaa kirjaa aikomuksenasi oikeasti ottaa sen sisältämät opit käyttöösi. Tee muistiinpanoja, keskustele kirjan aiheista samanmielisten ystäviesi kanssa, tee sen aiheesta pohdiskelevia kirjoitusharjoituksia ja esimerkiksi lue netistä, miten muut ovat onnistuneet kirjan ehdottamissa elämänmuutoksissa. Tee siis kaikkesi, että oikeasti opit.

Tällaista lähestymistapaa kutsutaan usein immersio-oppimiseksi. Sen sijaan että jokin aihe käydään läpi hyvin pintapuolisesti, kuten useimmat lukijat tekevät, niin tässä yhteen aiheeseen uppoudutaankin tosissaan pidemmäksi aikaa. Ei haeta pikaista näennäistyydytystä, vaan oikeasti opitaan ja kehitytään.

Ymmärrettävästi tällainen lähestymistapa on usein vähän tylsä ja ikävä. Yhden ja saman kirjan pläräily ja mietiskely puolen vuoden ajan ei ole yhtä vauhdikasta hommaa, kuin 6 tai 21 kirjan läpikäynti samassa ajassa. Jos luet kirjoja ensisijaisesti viihdykkeeksi, ei tällaista tietenkään tarvitse tehdä. Eikä siinä ole mitään vikaa. Ei kaiken suhteen tarvitse olla aina niin hemmetin tosissaan. Jos kirjoja tykkää lukea nopeasti, silloin niitä kannattaakin lukea nopeasti.

Usein itsensä kehittämiseen liittyviä kirjoja kuitenkin luetaan siksi, että omassa elämässä on jokin osa-alue, johon olemme tyytymättömiä. Jokin alue, joka kaipaa muutosta. Ja sitä muutosta ei tapahdu, ellei asialle tehdä jotain. Yhden aiheeseen liittyvän kirjan nopea läpipläräys ei (valitettavasti!) tällaista muutosta näytä yleensä käynnistävän. Ei ainakaan kovin suurta sellaista. Jos elämän eri osa-alueiden korjaaminen olisi helppoa, kaikki hioisivat elämänsä huippukuntoon. Näin ei kuitenkaan tapahdu, sillä se vaatii aikaa ja vaivaa. Tällaisiakaan blogejakaan ei tarvittaisi, jos elämänmuutoksissa onnistuminen olisi helppoa.

Uppoutumalla yhteen kirjaan ja yhteen elämän osa-alueeseen tosissaan ja ajan kanssa, pystyt todennäköisesti luomaan paljon perusteellisemman ja paremman muutoksen, kuin pieniä tietohippuja sieltä täältä ahmimalla. Lyhyellä aikavälillä tällainen ei ole yhtä tyydyttävää kuin ison ja pinnallisen tietomäärän ahmiminen nopeasti, mutta pitkällä aikavälillä yksi syvä ja suuri elämänmuutos on lähes aina paljon parempi asia, kuin kymmenen pientä.

Tsemppiä lukemiseen, miten sitten ikinä luetkin. Lähtökohtaisesti kaikki lukeminen on kuitenkin todella jees!

Rakkaudella,

Jevgeni

PS. Jos itsensä kehittämiseen liittyvät kirjat kiinnostavat, katso kirjasuositukseni tämän linkin takaa. Olen kerännyt sinne tehokkaimpia ja viihdyttävimpiä kirjoja, joiden avulla minä ja monet muut ihmiset ovat onnistuneesti parantaneet elämänlaatuaan.

(Visited 1 times, 1 visits today)

4 Comments

  • Borje

    Reply Reply 13.08.2018

    Juuri näin! Hyvä Jevgeni. innolla seuraan blogiasi

  • Merja

    Reply Reply 22.09.2018

    Huhhuh. Ja selfhelp-kirjojen tehtävistä ja tekemättä jättämisistä saa myös äkkiä itselle ison kuopan. Hyväksi on välillä lukea hyviä romaaneja :)

    • Jevgeni

      Reply Reply 24.09.2018

      Jep, hyvä puoli on se, että todella, todella harva tuntuu oikeasti tekevän niitä kirjojen tehtäviä, joten ainakaan ei ole ”muita huonompi”, kun jättää ne tekemättä. Itse en kestä vapaa-aikana lukea mitään ”ammattikirjallisuutta”, joten tulee luettua lähinnä juurikin fiktiota.

Leave A Response

* Denotes Required Field