Empatian oppiminen: 3 ajatusta empatiataitojen kehittämiseen

empatian oppiminen

Hei!

Empatiasta ja “empatiataidoista” puhutaan yhä enemmän. Viimeisimpien vuosien aikana nämä puheet ovat rantautuneet vahvasti myös työelämään. Nykyaikainen työkaveri, esimies ja ihminen ovat parhaimmillaan empaattisia olentoja. He kuuntelevat, myötäelävät ja ymmärtävät muiden ihmisten tunteita. Ja tämä on tietysti hieno juttu.

Kykymme empatiaan on tärkeimpiä voimia, jotka pitävät ihmisyhteisöt koossa. Mitä taitavampia olemme empatiassa, sitä helpommin tulemme toimeen muiden kanssa ja sitä helpommin muut tulevat toimeen meidän kanssamme. Kaikki voittavat.

Kaikki me emme kuitenkaan ole empatiassa lähtökohtaisesti “samalla tasolla”. Jotkut ovat luonteensa puolesta hieman etäisempiä ja viileämpiä, mikä joskus saatetaan kokea empatian puutteena. Joillakin tiettyjen sosiaalisten taitojen puute taas saattaa tehdä empatian harjoittamisesta vaikeampaa. Jotkut taas tuntuvat kokevan kaikenlaisen herkistelyn ja intimiteetin hieman kiusallisena, eivätkä siksi pyri harjoittamaan sitä kovin usein.

En itse usko pakkoempatiaan eli siihen, että kaikkien pitäisi olla jatkuvasti äärimmäisen lämpimiä ja ymmärtäviä toisiansa kohtaan. Päinvastoin, uskon että maailma tarvitsee myös niitä hieman etäisempiä ja viileämpiä ihmisiä. En oikeastaan itsekään samaistu ihan sellaiseksi äärilämpimäksi tyypiksi. Uskon kuitenkin vahvasti, että pääasiassa lisääntyvä empatia lisää myös ihmisten henkistä hyvinvointia useimissa tilanteissa. Ei ehkä aina, mutta yleensä kyllä.

Siksi uskon myös, että empatiaa kannattaa opetella. Ei sitä ole pakko käyttöön ottaa, mutta kyky siihen olisi hyvä löytyä. Näin vältetään paljon ikäviä tilanteita sekä kyetään ymmärtämään ja tukemaan toisiamme paremmin. Empatiataidot ovat myös mitä käyttökelpoisimpia tilanteissa, joissa joku ihminen tuntuu ärsyttävältä ja rasittavalta. Empatia auttaa ymmärtämään raskaita ihmisiä.

Siksi haluan jakaa tänään kolme pientä ajatusta, joiden avulla voi pyrkiä vahvistamaan omia “empatiakykyjään”.

1. Kuvittele ihminen lapsen hahmoon

Hankalissa tilanteissa monet ihmiset käyttäytyvät valtavan lapsellisesti, mikä tuntuu usein todella rasittavalta. Syy tähän on harvemmin kuitenkaan se, että lapsellisesti käyttäytyvä ihminen olisi jotenkin “tyhmä”. Hankalilla tilanteilla on vain usein meihin lapsenkaltaistava vaikutus: emme kykene löytämään itsestämme “aikuisen taitoja ja voimavaroja”, vaan putoamme ikään kuin lapsen tasolle. Emme tarkoita tällä lähtökohtaisesti mitään pahaa, vaikka ulospäin lapsellisuutemme usein näyttäytyy varsin rasittavana.

Tällaisia tilanteita kohdatessa voidaan kuvitella rasittavaksi taantunut ihminen lapsen hahmoon. Naama punaisena työpaikalla huutava pomo ei saanut kovasti haluamaansa tikkukaramellia. Eron jälkeenkin eksäänsä ripustautuva kumppani taas ehkä kaipaa turvaa ja hyväksyntää. Ja niin edelleen.

Tämän “ajatustempun” kanssa on kuitenkin hyvä olla tarkkana. Tätä lapsen hahmoksi kuvittelua voi nimittäin helposti käyttää väärin. Vaikka sen tarkoitus on auttaa empatian tuntemisessa, voi sitä käyttää myös väheksynnän tunteen synnyttämiseen. On eri asia katsoa huutavaa pomoa lapsena, joka osoittaa pettymystä (empatia) ja eri asia katsoa häntä lapsena, joka on niin kehittymätön, ettei osaa edes hahmottaa, että huutaa alaiselleen varsin mitättömästä syystä (väheksyntä).

2. Muista jokaisen yksityinen taistelu

Muutamia vuosia sitten silloinen kämppikseni jakoi kanssani oivaltavan ajatuksen. Tästä ajatuksesta on sittemmin tullut yksi elämäni tärkeimmistä. Se kuuluu suurin piirtein näin:

“Jokainen ihminen käy elämässään läpi taistelua, josta sinä et tiedä mitään”. 

Ymmärrän tämän niin, että jokaisen ihmisen elämästä löytyvät omat haasteet ja huolensa, jotka eivät näy mitenkään ulospäin. Ne voivat olla suuria tai pieniä, mutta harvalla on elämässään kovin helppoa. Nämä jatkuvat “sisäiset taistelut” rasittavat ja horjuttavat ihmisiä heidän arjessaan ja johtavat usein siihen, että ihmiset toimivat tavoilla, joita on ulkoapäin vaikeaa ymmärtää. Näihin outoihin ja usein rasittaviin toimintatapoihin on helpompaa suhtautua, kun pitää mielessään, että niiden takaa löytyy usein mitä erilaisimpia haasteita ja vaikeuksia.

3. Lue paljon kirjoja

Kirjojen lukemisen tiedetään lisäävän kykyämme tuntea empatiaa. Kirjojen kautta voimme päästä kosketuksiin hyvin erilaisiin ihmisiin ja heidän tarinoihinsa. Tämä näyttää toimivan niin fiktio- kuin faktakirjojenkin kohdalla. Kirjoja lukiessamme pohdimme maailmaa jonkun toisten ihmisten ajatusten läpi ja kohtaamme erilaisia tilanteita muiden ihmisten kautta. Tällainen “omasta ajattelusta irtautuminen” saattaa auttaa jatkossakin näkemään tilanteita myös “muiden silmin”.

(Olen muuten listannut kirjasuosituksiani tähän tekstiin, vilkaise jos kiinnostaa!)

Rakkaudella,

Jevgeni

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia