Vaikeasti saavutettava unelma? Entä sitten?

vaikeasti saavutettava unelma-entä sitten

Meillä tuppaa olemaan aika paljon unelmia. Mutta vielä enemmän meiltä löytyy syitä ja selityksiä sille, miksi emme voisi todellisuudessa koskaan saavuttaa näitä unelmiamme. Kun keskivertoihmiseltä tiedustelee miksei hän tee mitään konkreettista unelmansa eteen, saa poikkeuksetta kuulla vakuuttavan määrän syitä miksi se on juuri hänelle, juuri hänen tilanteessaan, juuri nyt mahdotonta.

Milloin ei ole aikaa, voimia, energiaa. Milloin on muita velvollisuuksia, sopimaton elämäntilanne, ymmärtämätön kumppani. Milloin ei ole rahaa, milloin on laina maksettavana, milloin rahaa pitäisi riittää juhlimiseenkin. Milloin oma persoonallisuus tai luonne ei ole sopiva tai riittävä, milloin ei hallitse tarvittavia taitoja, milloin ei tunne olevansa valmis…

Nämä kaikki ovat aivan todellisia ongelmia. Monet vieläpä äärettömän vaikeasti voitettavissa olevia.

Entä sitten?

Entä sitten että ne ovat hankalia? Entä sitten että ne ovat pelottavia? Entä sitten, että voit epäonnistua?  Entä sitten että tuleva haaste ahdistaa? Entä sitten että ystäväsi/pomosi/vanhempasi/perheesi eivät tue päätöstäsi? Entäsittenentäsittenentäsitten?

Joko olet tosissasi unelmiesi kanssa, joko et.

Mikäli et ole, voit jatkaa tuollaisten syiden ja selitysten keksimisiä niin pitkään kuin vain haluat, voit olla koskaan tekemättä mitään konkreettista unelmiesi eteen, voit oikeastaan saman tien luokitella ne osastoon “unelmat, jotka jäävät toteutumatta”. Kukaan ei tule tuomitsemaan sinua siitä, onhan se aivan normaalia toimintaa.

Mikäli kuitenkin olet tosissasi, on sinun käytävä läpi joka ikinen syy, miksi et voisi unelmaasi tavoitella sekä pyyhkäistä ne olemattomiin.

Mikään niistä ei ole niin ylitsepääsemätön, ettet voisi kulloisessakin tilanteessa tehdä MITÄÄN, edes jotain aivan pientä, unelmasi eteen (ja pienillä teoillahan on taipumusta johtaa isompiin ja isompiin…).

Kun aikoinaan uskouduin eräästä omasta unelmastani (alkaa elämäntaidonvalmentajaksi) eräälle ihmiselle, hän täräytti vastaukseksi että “oot liian nuori, oota kymmenen vuotta, aloita sitten”.

Hän näki ikäni esteenä. Ja niin näin muuten minäkin.

Entä sitten?

Olen liian nuori. Elämäntilanteeni ei ole sopiva. En osaa puhua niin hyvin kuin haluaisin. Minulla ei ole aikaa. Joudun opiskelemaan ja tekemään töitä. Luonteeni ei ole täysin sopiva. Monet eivät usko onnistumiseeni. Ja parikymmentä muuta syytä. Entä sitten?

Voin kehittyä, voin muokata elämäntilannettani, voin opetella puhumaan sujuvammin, voin opetella ajanhallintaa, voin opiskella vähemmän ja tehdä vähemmän töitä, voin muokata luonnettani. Voin vaikuttaa pariinkymmeneen muuhun syyhyn. Minulla ei ole pienintäkään syytä antaa minkään vastoinkäymisen vaikuttaa unelmieni saavuttamiseen.

Eikä muuten ole sinullakaan.

Unohda tekosyyt, unohda selittely, unohda se, että vastoinkäymiset olisivat jotenkin ylitsepääsemättömiä. Ne ovat enintään hirveän hankalia. Ja hirveän hankala on voitettavissa, jos sitä oikeasti haluaa. On edes yritettävä, entiseenhän voi aina palata.

Mikä on pahinta mitä voi sattua jos yrität ja epäonnistut?

Yrittää voi lisäksi niin pienessä mittakaavassa, ettei se vaaranna mitään. Jos et yritä, et voi tietää olisitko onnistunut. Olisit nimittäin voinutkin.

Sano ei selittelyille ja kyllä toiminnalle!

(Visited 243 times, 1 visits today)

2 Comments

  • Niin no ekaksi kannattaa miettiä että onko tämä aito, sydämestä kumpuava unelma vai jotain, mitä tavoittelen, koska luulen sen tekevän minut onnellisemmaksi, rakastetummaksi, pidetymmäksi tai arvostetummaksi. Jälkimmäiset tunnistaa siitä, että joudumme keksimään syitä miksi meidän kannattaa toteuttaa ne.

    Jos unelma lähtee sydämestä, tunnemme usein tarvetta nimenomaan perustella itsellemme miksi meidän EI pitäisi lähteä toteuttamaan sitä. Kun lopetamme toppuuttelun eli selittelyn ja pääsemme toteuttamisen alkuun, juuri mikään ei voi enää pysäyttää meitä.

    • jevgeni

      Reply Reply 06.10.2011

      Hyvin totta. Täähän on vähän kaksiteräinen miekka. Toisaalta saatamme tekosyillä ja selittelyillä välttyä ”väärän” unelman seuraamiselta, toisaalta taas samaisella selittelyllä stopata menomme aidonkin unelman parissa.

Leave A Response

* Denotes Required Field