4 tapaa vähentää hätäilyä ja parantaa ongelmanratkaisukykyään

 

BK Kuinka hätäillä vähemmän

Miten toimia, kun kohtaa suuren, pelottavan ja uhkaavan ongelman, jonka ratkaisu vaatii päättäväisyyttä ja kekseliäisyyttä?

Pidä pää kylmänä, itsesi rauhallisena ja keskity pelkästään käsilläolevaan ongelmaan ja sen ratkaisemiseen. Kartoita keinot ja valitse niistä järkevin. Säilytä mielenmaltti äläkä hätäile, neuvoisi lähes kuka tahansa.

Vahvaa tietämystä näyttää siis löytyvän. Vaan mitä tapahtuu, kun tämä kuka tahansa  löytää itsensä suuren ja pelottavan ongelman ääreltä?

Nolostihan siinä käy. Hän hätääntyy, stressaa ja lietsoo itselleen pahimmillaan paniikki- ja hengenahdistuskohtauksen eikä ainakaan ratkaise käsilläolevaa ongelmaa, sillä kiihtyneessä tilassa oleva mieli ei suostu yhteistyöhön.

Miksi näin tapahtuu? Miksi puheiden ja toiminnan välillä on näin huima ero? Miksi muutoin täysin järkevät ihmiset valitsevat toimivan ongelmanratkaisun sijaan sen huonoimman mahdollisen, hätäilyn? Entä miksi hätäily on niin huono tapa ratkaista ongelmia?

Siksi, että usein epätodellista vaaraa pelästynyt mieli aktivoi kehon hälytystilan ja nk. taistele tai pakene -reaktion (tunnetaan myös stressireaktiona), minkä johdosta ajattelu sekä tilanteiden arviointikyky heikkenee. Heikentynyt ajattelukyky taas ei useinkaan riitä ratkaisemaan mahdollisesti monimutkaista ongelmaa. Vielä epätodennäköisemmän ratkaisun löytymisestä tekee se, että hälytystilassa oleva mieli pyörii ajatuksen “täätäytyyratkaistatäätäytyyratkaistamitämäteenmitämäteen” ympärillä. Tätä kokee toisinaan lähes jokainen.

Miksi sitten ajaudumme hätäilemään, vaikka omasta kokemuksestakin tiedämme, ettei se kannata?

1. Hätäily vaikuttaa järkevältä

Vaikka hälytystilassa oleva mieli onkin rauhallisessa tilassa olevaa tyhmempi ja kapeampi (sillä osa aivojen verestä on stressireaktiossa ohjattu muihin kehon toimintoihin), on se silti aktiivinen. Erilaisia ajatuksia sinkoilee huimaa tahtia. Tämä tietysti vaikuttaa meistä järkevältä, sillä tällöin koemme tekevämme kovaa ajatustyötä ratkaisun löytämiseksi. Ajatustyö on tosin huonolaatuista ja jätämme huomiotta sen tosiseikan että rauhoittumalla löytäisimme ratkaisun ehkä silmänräpäyksessä.

2. Otamme uhasta viestivät ajatukset tosissamme

Meissä jokaisessa oleva suojajärjestelmä on sinänsä upea. Vaaran havaitessaan se aktivoi kehomme silmänräpäyksessä taistelutilaan ilman, että meidän täytyy liikauttaa sormeakaan sen eteen. Tuo mainio järjestelmä on aikoinaan tarjonnut meille hyvän suojan kivikautisia villipetoja ja vihamielisiä heimoja vastaan. Maailma on kuitenkin muuttunut ja villipetojen ja heimojen tilalle on tullut haasteita, jotka ovat usein lopulta täysin vaarattomia.

Suojausjärjestelmämme  on kuitenkin pysynyt täysin samana. Se reagoi yhä jokaiseen vaaralliseksi kokemaansa tilanteeseen (kuten ylisuureen puhelinlaskuun) samoin kuin se reagoisi kiukkuiseen luolaleijonaan: valmistautumalla taisteluun. Tuloksena on virittynyt keho ja kaventunut ajattelukyky.

Järjestelmän aktivoituminen ei vaadi meiltä mitään muuta kuin yhden ajatuksen. Ajatuksen siitä, että nyt ollaan todella kusisessa tilanteessa ja jotain on tehtävä. Toiset osaavat olla kokematta ylisuurta puhelinlaskua aidosti vaarallisena uhkana. Toiset taas eivät, jolloin tuloksena on hätääntyminen.

3. Hätäily on joskus tuonut tuloksia

Tätäkin sattuu. Hätäilyä on tapahtunut ja jokin ongelma on ratkennut sen avulla. Alitajuntamme on havainnut tämän ja ottanut opikseen: Hätäily toimii. Näin päädymme seuraavalla kerralle hätäilemään vielä astetta helpommin. Tämä kierre alkaa tietysti jo lapsena, joten aikuisikän tullessa käsillä on mukavasti vakiintunut toimintatapa.

Havainto vain tässä tapauksessa perustuu väärään logiikkaan. Ongelmat ratkeavat yleensä hätäilystä huolimatta, ei suinkaan sen ansiosta. Poikkeuksiakin tietysti on.

4. Emme näe vaihtoehtoja

Toisinaan itseäni syyllistetään siitä, että onnistun pysymään rauhallisena tiukoissa (yleensä täysin vaarattomissa) tilanteissa. Hätäilemättömyyteni koetaan johtuvan välinpitämättömyydestä tai toisinaan jopa tunnekylmyydestä. En hätäile, sillä minua ei (mukamas) kiinnosta.

“Miten mä muka voin olla hätäilemättä näin pahassa tilanteessa!?” on hetkeen sopiva, hätääntyneen suusta napsahtava kiukkuinen kysymys.

Asia näyttää olevan niin, että olemme aina vain yhden ajatuksen päässä mielenrauhasta. Koska tunteet johtuvat ajatuksistamme, tarvitsemme vain yhden neutraalin tai positiivisen ajatuksen palautuaksemme hätäilystä mielenrauhaan. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä hälytystilassa aivojen etuotsalohko eli alue, joka huolehtii vaihtoehtojen ja syy- ja seuraussuhteiden arvioimisesta toimii vain osateholla. Tuloksena on madaltunut kyky nähdä ja arvioida eri vaihtoehtoja.

Kuinka päästä eroon hätäilystä?

Mitä voi tehdä, jos on taipuvainen hätäilemään?

1. Tiedosta ettei hätäily yleensä auta…

…Vaan päinvastoin pahentaa monia tilanteita. Alitajunnan tasolla opittuja toimintamalleja on epämiellyttävän hidasta muuttaa, mutta tarpeeksi monta kertaa asiaa itselleen toistamalla ja aidosti sen ymmärtämällä se lopulta muuttuu osaksi normaalia toimintaa. Toistele siis itsellesi mahdollisimman usein, ettei hätäily ole se järkevin tapa reagoida. Ajan kanssa mielesi tulee oppimaan siitä.

2. Arvioi, onko vaara todellinen

Kiukkuiseen karhuun tai Kaisaniemenpuistossa vaanivaan yöraiskaajaan törmääminen ovat todellisia vaaratilanteita. Kiukkuisen pomon kanssa keskusteleminen tai ylisuuren puhelinlaskun saaminen eivät. Jälkimmäisten kohdalla hätääntyminen ei siten ole oikeastaan perusteltavissa. Kun ymmärtää ettei vaara ole todellinen, on hätäännyksestään myös helpompaa päästä yli.

3. Hyväksy hätäännys, mutta älä toimi sen vallassa

Kaikki tunteet, myös hätäännys, ovat täysin okei ja hyväksyttäviä. Vaikka hätäännys olisikin hölmöä ja perustuisi täysin kuviteltuun vaaraan, on se silti kehomme ja mielemme toimintaan liittyvä luonnollinen reaktio eikä näin ollen mitenkään “väärä” tai typerä. Tuntemalla pahaa mieltä hätäännyksensä johdosta itsensä syöksee vain syvemmälle alhaiseen mielentilaan. Hyväksymällä tunteensa sen sijaan luo parhaan mahdollisen tilanteen niiden yli pääsemiseksi.

4. Jos mahdollista, odota hetki

Paras tapa päästä eroon kielteisestä tunteesta on hyväksyä se täysin ja antaa sen olla. Lopulta – olkoot olotilasi kuinka synkkä tahansa – päähän pälkähtää myönteinen tai neutraali ajatus, minkä seurauksena hätäännys menee ohi ja olotila palaa jälleen hyväksi.

Toivottavasti koit artikkelin hyödylliseksi. Yllä mainittujen asioiden sisäistäminen ja käyttäminen on viimeisen parin vuoden aikana vähentänyt ainakin omaa vaikeissa tilanteissa esiinnousevaa hätääntymistäni. Samanlaisista kokemuksista ovat raportoineet myös asiakkaani, joten voisin kuvitella että ainakin jotain perää niissä on. Eli siitä vaan kokeilemaan :)

Rakkaudella,

Jevgeni

(Visited 941 times, 1 visits today)

2 comments… add one

  • jays Kes 12, 2013, 7:19 pm

    Kiitos postauksesta! :)

Leave a Comment