Hyvinvointi vastaan nautinto: Miksi on tärkeää ymmärtää ero nautinnon ja hyvinvoinnin välillä

hyvinvointi vastaan nautinto

Työni vuoksi tulen seuranneeksi paljon hyvinvoinnista käytävää keskustelua. Tässä keskustelussa toistuu hyvin usein eräs ajatusvirhe. Emme useinkaan ymmärrä hyvinvoinnin ja nautinnon eroa.

Hyvinvointi on sitä, että kehomme ja mielemme ovat kunnossa, etteivät ne ole sairaita.

Nautinto on hetkiä, jolloin koemme nauttivamme elämästämme. Hetkiä jolloin viihdymme, jolloin tunnemme iloa, riemua, innostusta ja niin edelleen.

Vaikka nämä kaksi ovat suorassa vuorovaikutuksessa keskenään, on ne toisinaan syytä erottaa toisistaan: Voimme olla keholtamme ja mieleltämme hyvinvoivia, mutta olla silti nauttimatta elämästä. Toisaalta taas voimme nauttia elämästä usein jopa silloin, kun kehomme tai mielemme sairastaa.

Miksi tämä ero sitten on niin tärkeää ottaa huomioon?

Siksi, että kyseisen eron tajuaminen ehkäisee tilanteita, joissa yritämme tehdä elämästämme nautinnollisemman panostamalla hyvinvointiimme tai lisätä hyvinvointiamme strategioilla, jotka ainoastaan lisäävät nautintoa.

Toisin sanoen, mikäli asenteesi on huono ja olet hemmetin negatiivinen tyyppi, ei ole riittävää, että lisäät elämääsi liikuntaa ja alat ruokailemaan hyvin. Vaikka terveelliset elämäntavat eivät ole suinkaan pahaksi ja vaikka ne osaltaan lisäävät elämään myös nautintoa, eniten pystyt kasvattamaan kykyäsi nauttia elämästä keskittymällä ylikielteisen asenteesi korjaamiseen.

Jos taas olet hirvittävän ylipainoinen ja sairas, voi olla ensisijaisesti kannattavampaa pelastaa fyysinen kehosi kuin keskittyä pänttäämään zen-meditaatiota ja myönteisyysmantroja.

Kun elämänsä parantamiseen soveltaa vääriä strategioita, on helppoa kokea tehneensä elämänsä parantamiseksi paljonkin, vaikka alkuperäinen ongelma ei katoa mihinkään. Itsensä kehittäminen on toki itsessäänkin myönteistä toimintaa, mutta ensisijaisesti olisi kuitenkin kivaa saada tuloksia ja ratkaisuja ongelmiinsa.

Kuinka eron nautinnon- ja hyvinvoinnin puutteen välillä sitten tunnistaa?

Nautinnon puute johtuu tyypillisesti esimerkiksi:

  • Elämän täyttämisestä epämielekkäällä ja itselleen yhdentekevällä tekemisellä
  • ankeasta tai hankalasta elämäntilanteesta
  • huonosta asenteesta kuten taipumuksesta liialliseen kielteisyyteen ja synkistelyyn
  • rajoittavista ja toimimattomista ajatusmalleista
  • liiallisesta epävarmuudesta, ankaruudesta itseään kohtaan, arkuudesta, aiemmista kielteisesti määrittävistä kokemuksista yms.
  • ja useimmiten useampien edellä mainittujen yhdistelmästä.

Hyvinvoinnin puute voi johtua esimerkiksi

  • Vääristä ruokailutottumuksista
  • liian vähäisestä tai liiallisesta rasituksesta
  • liian vähäisestä tai liiallisesta liikunnasta
  • liian vähäisestä tai liiallisesta unenmäärästä
  • Kehon tai mielen sairauksista, näivettymisestä, puutostiloista, traumoista yms.
  • usein edellisten yhdistelmistä.

Käytännössä tapaukset ovat tietysti erilaisia ja kaikissa tilanteissa päteviä nyrkkisääntöjä oikeanlaisten strategioiden tunnistamiseen on hyvin vaikea antaa.

Erityisen vaikeaa voi olla tunnistaa mielen pahoinvointia. Johtuuko mielen pahoinvointi fyysisestä pahoinvoinnista, psyykkeen häiriöistä ja sairauksista vai asennevioista, mielensä toimintaperiaatteiden väärin ymmärtämisestä ja vääristä ajatusmalleista?

Eikö esimerkiksi mielen voisi sanoa voivan huonosti silloin, jos sinulla on usein ja toistuvasti paha mieli?

Ei varsinaisesti. Kielteiset tunteet, synkistely ja paha mieli ovat täysin normaali ja hyväksyttävä osa psyykeemme toimintaa. Niiden määrää voi vähentää, mutta täysin niistä ei voida hankkiutua eroon. Voisin väittää olevani huomattavasti keskivertotallaajaa osaavampi “tunteiden hallinnassa”, mutta kyllä vaan minuakin suututtaa, ärsyttää, ahdistaa, vituttaa, surettaa, harmittaa ja tekee muutenkin pahaa jos ei päivittäin, niin ainakin useita kertoja viikossa.

Tämä kaikki on kuitenkin normaalia. Tuntemuksemme heijastelevat senhetkistä ajatteluamme. Kun ajattelemme mukavia juttuja, tuntuu meistä mukavalta. Kun ajattelemme ikäviä juttuja, tuntuu ikävältä.

Tämä ei tarkoita, että täytyisi pyrkiä ajattelemaan vain mukavia ja välttelemään kaikkia ikäviä ajatuksia. Sellainen on hemmetin raskasta ja kaikkien todisteiden valossa suorastaan mahdotonta. Ikäviä ajatuksia tulee aina välillä ja sille ei voi ihan kauheasti mitään tehdä. Mahdollisesti järkevin strategia on pyrkiä hyväksymään kaikki tunteensa ja ajatuksensa, sillä niille ei tarvitse tehdä mitään.

Tämä voi kuulostaa tyhmältä. Miten niin muka pitäisi hyväksyä ikävät ajatuksensa ja tunteensa, kerta ne tekevät elämästäsi selkeästi huonomman?

Siksi, että kehomme korjaa itse itsensä. Jos viillät veitsellä sormeesi, ei sinun tarvitse alkaa korjaamaan syntynyttä pikkuhaavaa. Keho parantaa sen parissa päivässä itsestään. Mielentilamme korjaantuu täysin samoin. Jokaiseen meistä sisäänrakennettu palauttava järjestelmä pitää huolen siitä, että kielteinen mielentilamme ennemmin tai myöhemmin palautuu aina hyväksi. Voimme siten aina luottaa siihen, että olo palaa paremmaksi ilman, että teemme sille itse mitään.

Paha mieli ei täten ole oletusarvoisesti merkki siitä, että voit pahoin. Se on vain merkki siitä, että olet inhimillinen ja ajattelet toisinaan kielteisiä juttuja, ihan kuten kuka tahansa meistä. Mielen häiriöt ja sairaudet ovat toki ihan oma lukunsa, mutten kehottaisi pitämään tavanomaista ja satunnaista pahaa mieltä merkkinä mistään sen vakavammasta.

Ihminen on useimpien kokemuksieni mukaan varsin oivaltava, älykäs ja viisas olento, vaikka monet muuta väittävätkin. Useimmat näyttävät osaavan joko loogisen päättelyn tai jonkinlaisen vaistomaisen intuition avulla päätellä, mikä heitä nyt oikeastaan vaivaa ja mitä strategioita vaivan selättämiseksi olisi hyvä soveltaa. Yli- ja ohilyöntejä toki tulee niitäkin, mistä todisteena esimerkiksi homeopatian surullisen suuri suosio. Kinkkisemmissä tapauksissa tai omien neuvojen loputtua voi oikeanlaisten strategioiden tunnistamisen apuna käyttää esimerkiksi valmentajaa tai muuta ammattilaista.

Nautintoa, hyvää oloa ja kaikkea muutakin kivaa sinulle toivoo,

Jevgeni

(Visited 860 times, 1 visits today)

2 comments… add one

  • Minttu Huh 18, 2014, 7:26 pm

    Pakko heittää tähän, että jopa Suomessa on joitakin homeopaattilääkäreitä. On mahtavaa, että on olemassa ihmisiä, joiden kapasiteetti riittää ymmärtämään, että 1 + 1 > 2! :)

  • Karla N. Tou 13, 2014, 5:36 pm

    Hyvä kirjoitus! Omasta lähipiiristä on löytynyt mm. äärimmäisen terveellisesti elävä ihminen, joka yrittää elää koko ajan terveellisemmin, jotta elämä olisi nautinnollisempaa. Ei toimi. Ja taas moni fyysisesti huonosti voiva yrittää paikata tilannetta tekemällä herkkuruokaa ja menemällä vaikka lomamatkalle, vaikka oikea ”lääke” olisi terveellinen ruoka, uni ja liikunta.

    Edelliselle kommentoijalle: luonnonlääkintä on luonnonlääkintää, homeopatia on veden myymistä lääkkeenä.

Leave a Comment