Katsaus vuoteen 2012

katsaus_vuoteen_2012

 

(Lisäys: Tämän jutun piti alunperin ilmestyä jo loppuvuodesta, mutta koska osaan näemmä mokailla, ilmestyy se vasta nyt. Pahoittelut.)

Moi!

Vuosi se taas lähestyy loppuaan. Se tarkoittaa, että on aika katsastaa, että miten se onkaan minun osaltani oikein sujunut. Käyn ensin läpi omat kuulumiseni ja fiilikseni ja lopuksi katsastan, kuinka vuoden alussa asettamat tavoitteeni ovat onnistuneet.

Ensin kuitenkin niitä fiiliksiä vuoden isoimmista ja mieleenpainuvimmista tapahtumista.


 

Tämän vuoden teema oli tässäkin kirjoituksessa mainittu uusien asioiden koittaminen sekä avoimuus uusille tilaisuuksille ja seikkailuille. Tälle linjalle lähdinkin heti tammikuussa, kun minua pyydettiin mukaan näyttelemään musiikkivideolle. Kokemus oli toisaalta mielenkiintoinen, toisaalta ihan hirveä, videota kun kuvattiin monta tuntia ulkona ihan uskomattomassa pakkasessa. Säähän sopivia vaatteita en tajunnut mukaan varata. Mihinkään levitykseenkään tuotos ei tainnut lopulta päätyä, mutta mielenkiintoinen kokemus joka tapauksessa.

Tammikuussa löysin myös sisäisen hippini, kun vietin elämäni todennäköisesti ensimmäiset 30 päivää ilman lihaa. Ei minusta kasvissyöjää tullut, mutta ihan silmiä avaava keissi tuokin oli.

Tammikuun alussa palasin myös vähän perinteisempään työhän, joten 8 tuntia päivästä alkoi kulua jälleen toimistolla. Ihan yhtä tylsää se oli kuin saattoi odottaakin, mutta olipahan taas rahaa tuhlattavaksi. Tarkoitus oli tehdä tuota vain nelisen kuukautta, mutta päädyinkin jäämään kyseiseen hommaan aina elokuun puoliväliin asti.

Kaiken muun ohella päätin toteuttaa erään pienen tavoitteeni, joka oli minulta jotenkin “jäänyt” jo muutaman vuoden ajan. Hankin nimittäin ihka oikean kirjeystävän! Tiedättehän, sellaisen etanapostia lähettävän. Tempaus oli ihan onnistunut, olemme jatkaneet kirjoittelua tähän päivään saakka.

Lihattoman tammikuun aikana heräsin tajuamaan sen ikävähkön faktan, että olen aivan kyvytön keittiöihminen. Osaan kokata perusruokaa, mutta siihen se jääkin. Tästä syystä julistin alkaneeksi “kokkaa joka päivä jotain uutta”-kuukauden. Mielenkiintoinen kokemus oli sekin, vaikka aika pian sen jälkeen palasinkin tavalliseen perusmättöruokavaliooni.

Helmi-maaliskuussa opiskelin myös pikalukemista. Kyseessä on kiistatta yksi tärkeimmistä tänä vuonna hankkimistani taidoista. Kirjoja on tuon ansiosta kulunut tänä vuonna mielestäni hyvinkin kunnioitettava määrä. Tarkoitus olisi myös syventää pikalukuosaamista vielä tässä joululoman jatkuessa.

Maaliskuussa päätin myös kokeilla uutta harrastusta ja aloitin nykytanssin. Olihan se vähän sellaista ihme heilumista, mutta pidin siitä kyllä kovasti, onnistunut kokemus siis sekin, vaikka lopulta vain parin kuukauden kurssin kävinkin.

Maaliskuussa myös uudistin auttamattoman huonoa kunto-ohjelmaani ja siirryin satunnaisesta saliharjoittelusta säännölliseen kehonpainoharjoitteluun. Vaikka homma onkin pariin otteeseen lopahtanut kesken, olen pääosin kuitenkin jaksanut sitä jatkaa ja tulokset ovat ihan kivoja, niin kunnon kuin ulkonäönkin kannalta ;-)

Huhtikuussa halusin taas kokeilla jotakin uutta ja jostain syystä päädyin leikkimään viherpeukaloa. Istutin parvekkeeni täyteen kukkia. Ihan kivaa oli ja mukavan näköinenhän tuo parveke oli koko kevään, kesän ja syksyn, mutta en minä tuosta mitään huippukiksejä onnistunut saamaan.

Huhtikuussa tuli myös ikävä uutinen: minusta riippumattomista syistä vuokrasopimukseni loppuisi pian ja minun olisi muutettava pois. Päätin, että voisin ennen uuden sopivan kolon löytymistä elää vähän kiertelevämpää elämää ja toteutin 100 esineen haasteen (josta en ilmeisesti saanut koskaan aikaiseksi tehtyä juttua tänne.). Haasteen pointti oli luopua kaikesta muusta tavarasta kuin 100 tärkeämmästä, ja yllättävän hyvin se onnistui. Koko elämäni mahtui rinkkaan ja olkalaukkuun. Olo oli oikeastaan aika freesi. Sattumusten summana en kuitenkaan joutunutkaan kämpästä ulos, joten kiertelemäänkään en päätynyt.

Samalla kävin ammattikorkean pääsykokeissa, joihin olin tapani vastaisesti jopa lukenut pariin otteeseen. Panostus kannatti, sillä myöhemmin sain tietää, että olin päässyt sisään! Syksyllä alkaisi rankka opiskelijalaiffi ;—)

Toukokuussa vietin viikon ulkomailla ystäväni luona. Vaelsimme alpeilla, söimme roskaruokaa Tonavan rannalla, kuokimme taiteilijabileissä, tutustuimme maailman ihmeellisyyksiin ja pidimme kaikin puolin hauskaa. Päätin tuolloin, että täytyykin matkustella vähän enemmän.

Yllätin itseni myös repäisemällä onnistuneesti rapakunnolleni täysin sopimattomassa urheilusuorituksessa, juoksin nimittäin Extreme Runissa ihan mukiinmenevän suorituksen. Pariin seuraavaan päivään ei sitten paljoa käveltykään.

Kesäkuussa päätin jatkaa uusien harrastusten kokeilua ja päädyin käymään kurssin verran “Voimauttavaa tanssia”, mikä lopulta osoittautui jonkinlaiseksi tanssi- ja liiketerapiaksi. Mutta kivaa oli!

Kesäkuun lopussa myös poimin itselleni uuden työpaikan (jatkaen samalla vanhassa). Aloin tehdä tekstikäännöksiä erääseen YLEn matkailuohjelmaan. Ihan kiva duuni sekin oli, ei valittamista. Se täytyi kuitenkin lopettaa parissa kuukaudessa, sillä elokuun puolivälissä alkoi opiskelu!

Ja ai että minulla on ollut kiva lukukausi! Jos ikäluokka vain sallii, niin ihan oikeasti, heivatkaa duuninne ja menkää kouluun, se on ihan tähtitieteellisen huimaa! Mitä itse opiskeluun ja oppimiseen tulee, niin se on kyllä ollut enintään arvelluttavaa. Keskiarvoni ja tulokseni ovat upeita, enkä ole ihan oikeasti tehnyt niiden eteen (tai oikeastaan oppinutkaan) lähes mitään (alana on tosin liiketalouden tradenomi, niiden ei kai kuulukaan osata mitään?). Jos suomalainen koulutusta arvostava systeemi ihan oikeasti arvostaa tätä, niin ei voi sanoa kuin että huhhuh.

Syyskuussa oli taas aika koittaa uutta harrastusta. Tällä kertaa sellaiseksi valikoitui kuorolaulu. Olen aina pitänyt laulamisesta ja ollut siinä niin huono, että jopa oma äitini on haukkunut suorituksiani. Kuorossa olen kuitenkin viihtynyt tähän päivään saakka (ja voisin kuvitella viihtyväni vastaisuudessakin) ja ihan oikeasti, olen kuulemma oppinut laulamaan!

Näihin aikoihin päättyi myös eräs vuoden alkupuolelta jatkunut ihmissuhteeni, mikä – vaikka ikävää olikin -, sattui oikein sopivaan ajankohtaan. Oli mukava aloittaa uusi opiskelijaelämä vailla tiettyjä sitoumuksia.

Syksyn tapahtumista jäi monien hienojen bilettelyhetkien lisäksi mieleen myös Täysii-seminaari, missä pääsi kivasti tutustumaan valmennusalan ihmisiin. Kiitos kaikille mukana olleille ja Andylle tapahtuman järkkäämisestä! ;-)

Kävin syksyllä myös opiskelemassa hieman esiintymistaitoja, mikä on jäänyt mieleen oikeastaan ainoana koulun kautta löydettynä kurssina, jonka voisin kuvitella hyödyttävän minua koko elämäni ajan.

Sitten meinasikin tulla stoppi. Loka-marraskuussa huomasin, että päätoiminen opiskelu, yrittäjyys sen ohessa ja viikonloppuiset perinteiset työt yhdistettynä harrastuksiin ja aktiiviseen sosiaaliseen elämään on aika hankala yhtälö. En ole ikinä käynyt niin lähellä loppuun palamista kuin tuolloin, enkä toivottavasti enää ikinä käykään. Muistakaa ihmiset olla ahnehtimatta liikaa hommia. Ei pääty hyvin se.

Marraskuussa kyllästyin tyhjään ruokavaliooni (joka koostui pääasiassa tyhjistä ruoka-aineista ja makeasta) ja palkkasin itselleni ravintovalmentajan. Ja kuulkaa, kaikilla sietäisi olla sellainen. Nyt kun syöminen ja ruokailutottumukset alkavat olla kondiksessa, on olo ihan uskomattoman paljon parempi ja energisempi!

Joululoman alettua sain vieläpä valmiiksi erään kirjasen (jonka pitäisi tulla näiden sivujen kautta ilmaislevitykseen ihan pian) ja muutenkin kaivattua aikaa näihin sivuihin panostamiseen. Ja olisipa tarkoitus viettää tuo uudenvuoden viikko ihan oikeasti oikeasti vain lomaillen, ajatelkaapa!


 

Sellainen vuosi, kokonaisuutena katsottuna ihan kiva! Tuntuu ettei olisi saanut mitään aikaseksi, mutta noin kun sen listaa, niin kivalta näyttää :)

Ja sitten katsotaan vähän tavoitteitani tälle vuodelle. Mikäli tätä kirjoitusta on uskominen, ovat tavoitteeni olleet mm.

  • Halusin päästä puhumaan näistä samoista aiheista joista kirjoitan
  • Halusin kirjoittaa lehtiin näistä samoista aiheista
  • Halusin kehittää tätä sivustoani
  • Halusin kirjoittaa e-kirjan
  • Halusin päästä opiskelemaan
  • Halusin suorittaa 30-päivän haasteita sekä kokeilla kaikenlaista uutta

Ja miten olen onnistunut?

Puhujakeikkoja on kyllä ollut, mutta ei oikein sellaisissa tilaisuuksissa, joissa aidosti pääsisi esille. Mutta työ jatkuu!

Lehtijuttuja on tehty, mutta niin pienilevikkeisissä julkaisuissa, että ei niitä ole kukaan varmaan nähnytkään. Ensimmäinen vähän isommassa julkaisussa esiintyvä juttuni tosin ilmestynee alkuvuodesta.

Sivustoani olen kehittänyt kyllä, mutta vähemmän kuin oli tarkoitus. Osasyynä oli se, että valtaosa päivistäni on koko vuoden ajan kulunut töissä tai koulussa, mutta osittainhan tuo on vain tekosyy. Laiskuus se on mikä tässä jyllää. Mutta kehitystä on kuitenkin tapahtunut ja tapahtuu yhä edelleen, hyvään suuntaan ollaan menossa.

E-kirja tuli kirjoitettua. Toinenkin on lähes valmiina, pitäisi vain viitsiä vääntää se loppuun.

Opiskelemaankin pääsin.

30-päivän haasteita tuli suoritettua kokonaiset pari kappaletta, minkä jälkeen jotenkin kuivuin koko hommaan. Sen sijaan kaikenlaista uutta on tullut kokeiltua hyvään tahtiin, siihen olen tyytyväinen!

Taidan lähipäivinä kartoittaa tavoitteitani vuodelle 2013, katsotaan mitä saan aikaiseksi! Siihen asti näkemiin!

Rakkaudella,

Jevgeni

 

pileeeet

(Visited 76 times, 1 visits today)

4 comments… add one

  • Miia Tam 4, 2013, 7:34 pm

    Olipas jännää luettavaa – etenkin kun tutustuttiin vasta syyskuussa! Nyt tiedän mihin kaikkeen sun alkuvuosi kului :) Todella hyvä että oot ennakkoluulottomasti kokeillut erilaisia asioita, silloinkin kun pelottaa tai jännittää tai ei jaksaisi, sitä ei voi muuta kuin lämpimästi suositella kaikille!

    • Jevgeni Tam 4, 2013, 10:10 pm

      Jee, musta on huippumukavaa et tutustuttiin :–)

      Ja tottakai mäkin oon jättäny monia juttuja kokeilematta just sen takia että pelottaa tai ei jaksaisi, mut koitan silleen pääsääntöisesti välttää tosta syystä kokeilematta jättämistä. Mutta joo, en oo mäkään niin rohkea tai energinen tyyppi että kaikkeen uskaltaisin tai jaksaisin mukaan.

  • Jevu Tam 10, 2013, 4:58 am

    Mielenkiintoinen ja vaiherikas vuosi sulla! Toivottovasti ensi vuosi on vieläkin värikkäämpi!

Leave a Comment