Kiusallisuuden tunne sosiaalisissa tilanteissa: 3 vinkkiä sen vähentämiseen

kiusallisuuden tunne

Kiusallisuuden tunne on osa monia sosiaalisia tilanteita. Tässä ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta joissain tapauksissa kokemamme kiusallisuus voi vaikuttaa kielteisesti itsevarmuuteemme tai jopa vähentää haluamme hakeutua sosiaalisiin tilanteisiin. Siksi voi olla tärkeää opetella tulemaan toimeen tämänkin tunteen kanssa. Siksi haluan jakaa tänään 3 ajatusta, joiden avulla kokemaansa kiusallisuuden tunnetta voi saada vähennetyksi.

Kiusallisuuden tunne ja sen vähentäminen

1. Muut ihmiset eivät välitä mokailuistamme

Tämä ajatus toistuu blogissani usein, mutta siihen on syynsä. Se on keskeisimpiä oivalluksia sosiaalisen itsevarmuutemme kannalta:

Tekemisemme ja mokailumme eivät kiinnosta muita ihmisiä läheskään niin paljoa, kuin miltä meistä itsestämme tuntuu.

Meitä ihmisiä on täällä maapallolla pian 8 miljardia. Jokaisella meistä on oma elämämme ja omat huolemme. Pääasiassa ehdimme keskittymään vain omaan ja läheistemme elämään ja sen tarkkailuun. Muille ihmisille ei taas yleensä riitä resursseja. Vaikka haluaisimmekin tarkkaila muita, hyvin harvalla on siihen aikaa ja energiaa.

Tästä syystä emme erityisemmin ehdi, emmekä jaksa välittää siitä, miten muut elämäänsä elävät. Tästä huolimatta kärsimme usein eräänlaisesta tärkeysharhasta ja kuvittelemme, että muut ihmiset olisivat jotenkin erityisen kiinnostuneita meidän tekemisistä.

Useimmat ihmiset eivät ole kiinnostuneita meistä tai tekemisistämme. Tämä on vapauttava ajatus. Koska muut eivät ole meistä kiinnostuneita, olemme melko vapaita olemaan juuri sellaisia kuin haluamme.

Nuorempana koettelin tätä ajatusta yhdessä ystävieni kanssa. Saatoimme esimerkiksi kävellä keskelle jotakin julkista tilaa, kuten ostoskeskusta ja kajauttaa ilmoille esimerkiksi jonkin laulun, alkaa pitämään puhetta tai tehdä jotakin muuta yhtä kiusallista. Näissä tilanteissa ohikulkijat kiinnittävät meihin huomiota enintään parin sekunin ajan ja jatkoivat sitten matkaansa. Mitään pahaa ei tapahtunut, sillä ketään ei kiinnostanut.

Tässä toki saattaa huolettaa se, että vaikka ihmiset eivät reagoisikaan näkyvästi mokailuihimme, on aina mahdollista, että he joka tapauksessa painavat ne muistiinsa. Tämä on tietenkin aina mahdollista, mutta erityisen huolissani en tästä olisi. Huolettomuudelleni on kaksi merkittävää syytä.

Ensimmäinen syy on se, että ihmisillä on sen verran paljon muistettavaa myös omaan elämäänsä liittyen, että muiden mokailujen muistaminen ei ole erityisen korkealla heidän prioriteeteissään. Tästä syystä on todennäköistä, että he unohtavat asian verrattain nopeasti.

Toinen syy taas on se, että useimpien ihmisten sosiaalinen piiri koostuu pääasiassa meitä kohtaan myönteisesti suhtautuvista ihmisistä. Vaikka he olisivatkin päässeet todistamaan mokailujamme, on silti todennäköistä, että he haluavat muistaa meistä pääasiassa myönteisiä asioita. Tämäkin voi osaltaan auttaa heitä unohtamaan meihin liittyvät kielteiset muistot. Lisäksi lähes jokainen pystyy kyllä samaistumaan mokailuihimme, minkä vuoksi on todennäköistä, että niihin suhtautudaan ymmärryksellä kritiikin sijaan.

2. Kiusallisuus on sympaattista ja samaistuttavaa

Kiusallisuus on sympaattista ja samaistuttavaa, vaikka omalle kohdalle sattuessa se ei siltä ehkä tunnukkaan. Kiusallisuuden pelko on yhteistä lähes meille kaikille ihmisille. Siksi todistaessamme muiden kiusallisia hetkiä, olemme todennäköisemmin heidän puolellaan kuin heitä vastaan.

Pyrimme siis suhtautumaan muihin samoin, kuin toivoisimme heidänkin suhtautuvan meihin. Emme halua, että meidän mokailuillemme naurettaisiin, vaan että niihin suhtauduttaisiin ymmärryksellä ja empatialla. Samoin ajattelevat useimmat muutkin ihmiset. Näin ollen voimme luottaa siihen, että muut suhtautuvat myös meidän mokailuihimme myönteisyydellä ja ymmärryksellä.

3. Mokaaminen on aitoa ja saa sinut tuntumaan inhimilliseltä

Oletko ikinä hengannut sellaisten tyyppien kanssa, jotka ovat ihan hemmetin täydellisiä? Sellaisten, joilta kaikki aina onnistuu ja jotka eivät mokaile ikinä.

Itse olen tuntenut muutamia tällaisia henkilöitä ja kokenut heidät jollain epämääräisellä tavalla oudoksi. Se, että joku on niin hemmetin hyvä ja täydellinen ihan kaikessa, tuntuu lähes epäinhimilliseltä. Sen sijaan tuntuu paljon rennommalta ja helpommalta olla jonkun sellaisen ihmisen seurassa, jonka tiedämme olevan ihan tavallinen, inhimillinen, toisinaan mokaileva ihminen. Sellainen, kuin me itsekin.

Tykkäämme olla sellaisten ihmisten kanssa, joihin pystymme samaistumaan. Useimmat meistä ovat tällaisia tavallisia peruspulliaisia, jotka aina toisinaan mokailevat ja joutuvat kiusallisiin tilanteisiin. Samanlaisten kanssa haluamme myös viettää aikaamme. Siksi se, että välillä mokaamme, on vain hyvä asia. Muutumme näin inhimillisiksi myös muiden ihmisten silmissä, jolloin heidän on helpompaa samaistua meihin ja suhtautua meihin ymmärryksellä.

Rakkaudella,

Jevgeni

(Teksti “Kiusallisuuden tunne sosiaalisissa tilanteissa: 3 vinkkiä sen vähentämiseen” on julkaistu

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia