Nettiyrittäjyyden myytinmurtaja: Ällörehellisiä kokemuksiani ammattibloggaamisesta ja nettiyrittäjyydestä

 

ammattibloggaus

Moi!

Minulta kysellään nykyään säännöllisen usein siitä tavasta, jolla elätän itseni: Saan lähes kaikki tuloni bloggaamisesta, kirjoittamisesta ja puhekeikoista. Kyselijöitä kiinnostaa ennen kaikkea se, mitä netin erilaiset ”näin tienat elantosi bloggaamalla”-sivustot eivät kovin selvästi tai aina edes kovin rehellisesti kerro: Kuinka helposti ja nopeasti blogilla voi alkaa itsensä elättämään?

Tässä kirjoituksessa avaan omia kokemuksiani aiheesta. Huomautan heti alkuun, että tämän tekstin tiedot perustuvat omiin kokemuksiini sekä tietämykseeni suomenkielisestä nettiyrittäjyydestä (Suomessa on hyvin pieni markkina, toisin kuin englanninkielisessä netissä) ja nettiyrittäjäystävieni meiningistä.

Pääasiassa jakamani tiedot pätevät aika laajasti, mutta poikkeuksiakin lienee paljon. Jo blogin aihe vaikuttaa valtavasti: Esimerkiksi lifestyle- ja muotiblogit kykenevät tahkoamaan aivan järkyttävän paljon enemmän fyrkkaa kuin vaikkapa tällainen itsensä kehittämisestä kertova blogi, jota itse kirjoitan. Myös nettiyrittäjän oma osaaminen vaikuttaa valtavasti: Taitava nettiyrittäjä pystyy tekemään paljon rahaa siellä, mistä untuvikko ei saa ropoakaan irti.

Näin elätän itseni bloggaamalla

Avaan ensin, mitä se ”bloggaamalla itsensä elättäminen” minun tapauksessani tarkoittaa:

Blogi on minulle alusta, jolla saan näkyvyyttä tuotteilleni. Blogissa on n. 400 ilmaista artikkelia itsensä kehittämiseen ja paremman elämän rakentamiseen liittyen, mutta tuloni tulevat pääasiassa seuraavista:

Välillä olen kokeillut myös blogin mainoksilla tienaamista ja kumppanuusmarkkinointia (eli muiden tuotteiden esiintuomista ja myydyistä tuotteista välistävetämistä), mutta niistä saatavat rahat ovat niin pikkuhiluja, etten koe että niillä voisi ainakaan Suomessa oikein mitenkään elättää itseään.

Varsinaiset blogiartikkelini eivät suoraan siis tuota minulle mitään. Ne kuitenkin tuovat kävijöitä sivuille ja näkyvyyttä minulle ja tuotteilleni. Tämä pätee oikeastaan jokaiseen ammattibloggaajaan tai videobloggaajaan: Itse blogi ei elätä, vaan blogin tuoma näkyvyys. Juuri tämä muodostuu aloittelevien nettiyrittäjien yhdeksi ongelmaksi: Itsensä on vaikea elättää, kun näkyvyyttä ei ole vielä ehtinyt luomaan. 400 artikkelia ei kirjoiteta ihan hetkessä.

Aloitin blogini aikoinaan suomeksi enkä englanniksi siksi, että tykkään ajatuksesta, että olisin iso kala pienessä lammessa. Englanninkielinen netti antaa mahdollisuudet huomattavan paljon suurempiin tuottoihin, mutta suomenkielinen pikkunetti taas mahdollisuuden olla se kaikista suurin, sillä muita tekijöitä on paljon vähemmän. Se, onko tämä ollut hyvä valinta on rehellisesti sanottuna itselleni täysi mysteeri: Rakastan suomeksi työskentelyä ja kirjoittelua sekä Suomen meininkiä muutoinkin, mutta kyllähän se tietysti mietityttää: kuinka paljon suuremmat tuloni olisivat, jos olisin alkanut tekemään tätä englanniksi?

Valinta on kuitenkin tehty, joten eletään sen kanssa :)

Ja tietysti se kiinnostavin kysymys: Paljonko tällä oikeasti tienaa RAHASSA?

Tarkkaa summaa en halua enkä edes voi paljastaa, koska se vaihtelee kuukaudesta toiseen, mutta voin kuvailla sitä näin: Sillä pysyy oikein hyvin hengissä ja elää ihan kivaa elämää, mutta aika kaukana toistaiseksi ollaan mistään insinööritason palkoista. Jos käyttäisin osaamistani jossain ”oikeassa työssä”, tienaisin varmasti nykyistä enemmän.

Kuinka paljon aikaa minulta meni tähän pisteeseen pääsemiseen?

Ihan hemmetin kauan. Julkaisin blogini 1.6.2011. Tavoitteenani oli jo alusta alkaen tehdä siitä pääasiallinen tulonlähteeni. Kokonaan olen pystynyt elättämään sillä itseni vasta vuoden 2015 syyskuusta eteenpäin.

Syyskuu 2015 oli käänteentekevä kuukausi siksi, että tuolloin julkaisin ylivoimaisesti parhaiten myyvän tuotteeni, Eroon ujoudesta -kirjan. Ilman sitä en vieläkään voisi elättää itseäni, sillä rahaa ei yksinkertaisesti tulisi tarpeeksi. Lisäboostia elantooni nykyään antavat Itsevarma Minä -kurssit, joita aloin todenteolla järjestää vuoden 2016 alusta asti. Niitä ei vain jaksa järjestää kovin usein, sillä niiden pitäminen on verrattain rankkaa. Silloin kun niitä kuitenkin jaksaa järkätä, ne tuovat ihan kivaa lisätuloa.

Haluan korostaa, että elannon saaminen nettiyrittäjyydellä onnistuisi huomattavasti nopeamminkin, kuin mitä itselläni siihen kului. Vuonna 2011 olin 21-vuotias pikku puoskari, jolla ei vielä ollut kovin monipuolista kuvaa nettibusineksen tekemisestä eikä edes siitä aiheesta, jonka ympärille tämän blogini rakensin. Tiesin kuitenkin jo tuolloin, että osaaminen ja tietämys rakennetaan opiskelun ja tekemisen kautta, joten osaamattomuuteni ei liikaa minua vaivannut. Eniten matkaani kohti itseni elättämistä hidasti sama syy, mikä estää kaikkia muitakin yrittäjiä menestymästä: Ei ollut munaa lähteä tekemään omaa juttuaan täysillä.

Vuosien ajan välttelin täysillä tekemistä, riskien ottamista, omien pelkojen kohtaamista, yhteistyökuvioiden rakentamista, itseni tuomista rohkeasti esille, videoblogin aloittamista (aloitin sen lopulta vasta vuonna 2016!), hintojen nostamista kohtuulliselle tasolle, tehokasta verkostoitumista ja muita yrittäjyydessä onnistumisen kannalta välttämättömiä tekijöitä. Saman virheen tekevät lähes kaikki suomalaiset nettiyrittäjät. He eivät uskalla vetää täysillä.

Koska en uskaltanut vetää täysillä, käytin useamman vuoden kaikenlaiseen näennäispuuhasteluun. Kirjoittelin blogia ja kirjojani samalla kuin olin ”oikeissa töissä” ja samalla kun suoritin ammattikorkeakoulun (Liiketalouden koulutusohjelma, erikoistumisena yrittäjyys). Tällaisessa turvallisessa etenemisessä ei toki ole mitään vikaa ja se on periaatteessa järkevääkin, varsinkin jos sinulla on perhe elätettävänä. Kyse on lähinnä siitä, että mitä enemmän puuhastelet kaikkea muuta, sitä kauemmin menee siihen, että nettiyrityksestäsi tulee tuottoisa.

Jos pohdit itse nettiyrittäjyyttä, mieti tätä vakavasti: Uskallatko lähteä tekemään OIKEASTI täysillä? Se, kuinka kovaa uskallat tehdä määrää pitkälti sen, kuinka nopeasti tulet onnistumaan. Ja kyllä, tämä on paljon helpommin sanottu kuin tehty. Yrittäjyydessä onnistuminen ei ole pääasiassa sitä, että teet oikeita businekseen liittyviä ratkaisuja. Yrittäjyydessä onnistuminen on sitä, että kykenet tehokkaasti voittamaan omia tekemiseen ja onnistumiseen liittyviä pelkojasi.

Mitä aloittelevan nettiyrittäjän tulee mielestäni ottaa huomioon?

Monia asioita. Tässä haluan tuoda esiin ne tekijät, joita aloittelevat bloggaajayrittäjät eivät yleensä tunnu ottavan huomioon tarpeeksi vakavasti:

Ajankäyttö:

Ihan oikeasti, blogiin/videoblogiin kuluu IHAN JÄRKYTTÄVÄ MÄÄRÄ AIKAA. Monia bloggaaminen viehättää siksi, että siitä levitellään mielikuvia helppona ja kevyenä tapana tienata. Henkilökohtaisesti koen, että tämä on ylivoimaisesti (siis ihan oikeasti ylivoimaisesti) rankempi duuni kuin mikään, mitä olen muutoin kokeillut. En todellakaan suosittele tätä kelle tahansa. Jos ei muuta, niin ainakin tämä vaatii todella pitkää pinnaa ja henkistä sietokykyä.

Opiskelun tarve:

Jotta voit pärjätä nettiyrittäjänä, joudut jatkuvasti (siis ihan oikeasti jatkuvasti: viikottain, lähes päivittäin) opiskelemaan uutta. Joudut pänttäämään markkinointia, markkinoinnin psykologiaa, kirjoittamista, esiintymistä, omaa alaasi, sosiaalisia taitoja kuten verkostoitumista ja kontakointia, businesstaitoja kuten strategiaa ja analytiikkaa, asiakashankintaa… siis ihan järkyttävästi kaikkea. Eikä tämä ainakaan oman kokemukseni mukaan ole mitään ylilyötyä pelottelua, vaan opiskeltavaa on oikeasti loputtomasti. Samat asiat joutuu myös opettelemaan moneen kertaan, sillä netti kehittyy jatkuvasti ja taktiikat, jotka toimivat vielä kolme vuotta sitten, eivät välttämättä toimi enää tänä päivänä.

Käytännön työskentely:

Nettiyrittäjyyttä hehkutetaan usein vapaus edellä: ”Kun alat nettiyrittäjäksi, voit valita vapaasti työaikasi ja työskennellä läppäriltäsi juuri sieltä, mistä ikinä haluatkaan”.

Tämä on täysin totta. Se vain, että muu maailma ei pyöri sinun tahtiisi. Vaikka voitkin työskennellä mihin aikaan tahansa, on käytännössä ainoa järkevä aika työskennellä silloin, kun kaikki muutkin ovat töissä. Muun ajan jaloissasi pyörii perheenjäseniä ja lapsia, ystäväsi pyytelevät sinua kaljoittelemaan ja muukin maailma pyörii perinteisen 8-16-aikataulun mukaisesti.

Vielä isompi haaste on oikeasti kotona työskentely. Se on oikeasti ihan hemmetin vaikeaa. Kotona on niin kivaa olla, että itsensä työn ääreen pakottaminen päivittäin on järkyttävän vaikeaa. Minä ja lähes kaikki nettiyrittäjäystäväni kokoonnumme joka päivä toimistolle tekemään töitä, sillä harva meistä jaksaa useampaa päivää putkeen aktiivista kotityöskentelyä. Joiltakin se toki onnistuu, mutta kokemukseni mukaan verrattain harvalta.

Käytännön työtehtävät

Luulitko että ammattibloggaaminen pyörii bloggaamisen ympärillä? Haha, ei. x)

Voin kertoa, ettei todellakaan pyöri. Ne hetket, kun pääsen kirjoittamaan, ovat harvinaista herkkua. Valtaosa ajasta menee bloggaamisen tukitoimintoihin, nettimarkkinointiin, laskutukseen ja byrokratiaan, strategioiden suunnitteluun, sosiaaliseen mediaan ja kaikkeen muuhun, mitä minun ei oikeastaan tekisi mieli tehdä, mutta joka on kuitenkin tehtävä. Pidän hyvänä jo sellaista viikkoa, jona pääsen kirjoittamaan edes neljän tunnin ajan. Useimpina viikkoina kirjoittamista kertyy ehkä kaksi tuntia.

TÄRKEIN: KOKENEEN MENTORIN ETSIMINEN HETI ENSI HETKESTÄ ALKAEN

YLIVOIMAISESTI SUURIN aloittelevan nettiyrittäjän virhe on mielestäni se, että hän aloittaa yrittäjyytensä oman tiedon ja erilaisten netistä löytyvien ”näin menestyt bloggaajana” -vinkkien voimalla. Vaikka nämä vinkit ovatkin pääasiassa rautaa, ne eivät vedä edes etäisesti vertoja sille, että saat alusta asti ohjausta nettiyrittäjyyden ammattilaiselta, joka on tehnyt omakohtaisesti useimmat virheet ja omaa suuren määrän ”hiljaista tietoa”, jonka avulla virheet vältetään. Ilman tämänkaltaista ohjausta päädyt mitä todennäköisimmin tekemään itse samat virheet ja etenet urallasi paljon hitaammin, kuin olisi mahdollista. Kaikista asioista mitä itse kadun omalla nettiyrittäjyyspolulla, on tämä suurin: En hankkinut ajoissa mentoreita.

Tarkoitukseni ei ole suinkaan lannistaa tai pelotella. En todellakaan halua harrastaa lannistamista. Haluan kuitenkin rehellisesti tuoda esiin omaa kokemusta siitä, mitä tämä nettiyrittäminen oikeasti on. Ylläolevia ”varjopuolia” nostan korostetusti esiin siksi, että netissä liikkuu niin järkyttävä määrä kaikenlaista ”tämä on niin helppoa ja ihanaa” -tasoista materiaalia. Sellainen antaa mielestäni turhan yksipuolisen kuvan nettiyrittäjyydestä.

Toisaalta tämä on ihan hemmetin kivaa!

Ihan oikeasti. Useimpina päivinä töiden aloittaminen yhdessä muiden nettiyrittäjä-ystävieni kanssa on ihan hemmetin kivaa. Kokoonnumme toimistolle, hehkutamme sitä, kuinka hemmetin kovia nettiyrittäjäkavereita olemme ja pidämme ihan järkyttävästi kivaa (yksin tekeminen olisi toisaalta ihan kamalaa, en henkilökohtaisesti suosittele sitä).

On mukavaa, kun tilille kolahtelee rahaa myös silloin, kun olen lenkillä, harrastuksissa, treffeillä, nukkumassa… Passiivinen tulo tuntuu oikeasti hyvältä.

Tuntuu myös hyvältä tienata elantonsa jollain, minkä on rakentanut alusta asti aivan itse. Luovana kaverina en ikinä viihtynyt ”oikeissa töissä” vaikkapa jossain Tapiolan, Fortumin tai PwC:n toimistolla siksi, että kyseiset yritykset oli rakentanut joku muu. Haluan rakentaa ja luoda alusta asti, helppo elämä ei liiemmin itseäni kiinnosta. Siksi nettiyrittäjyys kiinnostaa: Kaikki on kiinni vain itsestäni ja omasta toiminnastani.

Suosittelenko nettiyrittäjyyttä muille?

Kyllä ja en:

Uskon että nettiyrittäjyyden kokeilu voi olla kenelle tahansa kasvattava kokemus, mutta en usko, että useimmat pärjäävät siinä. Kyse ei ole siitä, että tämä olisi varsinaisesti vaikeaa. Kyse on siitä, että tämä on paikoin ihan hemmetin rasittavaa, aikaavievää ja hitaasti käytännön tulovirroiksi muuttuvaa. Jos haluat nopean ja helpon tulonlähteen, mene mieluummin oikeisiin töihin. Uskon, että useimmilla ei yksinkertaisesti riitä usko ja jaksaminen tähän hommaan.

Sen sijaan niille, joita haasteet eivät pelota ja jotka ovat valmiita ostamaan vapautensa ja menestyksensä kovalla työllä, uskon että nettiyrittäjyydessä piilee paljon enemmän potentiaalia kuin useimmissa perinteisissä töissä. Sanoihini kannattaa tietysti suhtautua tietyllä varauksella siksi, etten itsekään tee tällä niin huikeita summia, että olisi oikeasti varaa päteä kellekään. Toisaalta taas kykenen elättämään itseni jo nyt jollain täysin itse luodulla ja uniikilla, mikä uskoakseni antaa ainakin jonkinlaista painoarvoa näille sanoille.

Yleisfiilis vuosistani nettiyrittäjänä

Vaikka tämä aika rankkaa ja rasittavaa duunia valtaosan ajasta onkin (rasittavaa siitä tekee etenemisen hitaus ja jatkuva uuden oppimisen pakko), en voi väittää, ettenkö olisi viihtynyt jatkuvasti hyvin täysillä. Vuodesta 2011 asti minulla on ollut ihan järkyttävän kivaa. Elämässäni on ollut jatkuvasti jotain, minkä eteen tehdä duunia ja jotain, mitä saavuttaa. Erityisesti se, että tässä eteneminen ja kehittyminen näkyy niin selkeästi, motivoi minua oppimaan koko ajan paremmaksi.

Se, että blogini aihe on vielä tällainen ihmisiä hyödyttävä on tuonut elämääni todella paljon merkityksellisyyden tuntua. Kun nykyään saan oikeastaan päivittäin palautetta, että teksteistäni on ollut paljon iloa ja apua ihmisille, tai kun joku esimerkiksi kertoo, että on päättänyt jättää itsemurhan tekemisen väliin siksi, että on löytänyt blogistani itselleen toivoa ja kipinän uuden elämän aloittamiseen, tuntuu se luonnollisesti ihan hemmetin hyvältä.

Voisin jopa väittää, että tämä sivuni ja tähän liittyvien duunien tekeminen on jopa ensisijainen oman onnellisuuteni lähde. Sanoisin, että tämän aloittaminen on ollut todella hyvä valinta. Tietenkään en tiedä, millaista elämäni olisi jos olisin valinnut jonkun perinteisemmän uran, mutta kyllä tämä hyvältä on tuntunut.

Toki välillä homma on tuntunut samaan aikaan todella nihkeältä. Ennen kuin sain tulovirtani kuntoon, olen hetkittäin jopa dyykannut ruokani kauppojen roskiksista, koska rahaa ei ole yksinkertaisesti ollut. En koe minkäänlaisena ongelmana myöntää sitä, että välillä olen sinnitellyt parin-kolmensadan euron kuukausituloilla, jotka nekin ovat menneet vuokrien maksamiseen. Ei tämä mitään ”jeejee olen onnellinen hyvinvointiyrittäjä jolla menee niin ihanasti jee”-tyyppistä hommaa ole.

(Samasta syystä muuten suhtaudun hemmetin skeptisesti kaikenlaisiin hyvinvointiyrittäjiin, jotka antavat netissä ymmärtää, että heidän elämänsä on jatkuvasti niin iih ihanan täydellistä kun aamupuurossa on terveysmustikkaa ja greensmoothie ja ihanan täydellinen perhe ja salitreeni pitää heidän onnellisuutensa jatkuvasti tapissaan. Aika iso osa siitä porukasta elää puoliksi toimeentulotuilla ja vastaavilla järjestelyillä. Eikä siinä mitään vikaa, lähinnä koen hassuna sen, että esittää muuta kuin on. Elämä on välillä perseestä, eikä siinä ole mitään väärää tai hävettävää.)

Kaikenkaikkiaan tämän kokeminen on kuitenkin ollut hyvin mielekästä. En kuitenkaan halua olla vaikuttamassa omalta osaltani kenenkään päätökseen alkaa nettiyrittäjäksi puolin tai toisin. Kyllä, tämä voi olla todella kivaa ja kyllä, tämä voi olla todella nihkeää. Päätä itse ;)

Rakkaudella,

Jevgeni

PS. Jos sinulla on kysymyksiä nettiyrittäjyyteen ja varsinkin bloggaamiseen liittyen, niin kysy pois. Laita ne vaikka tuohon allaolevaan kommenttiboksiin tai laita suoraan minulle sähköpostiin elaparemmin@elaparemmin.fi niin vastailen heti kun pystyn :)

(Visited 133 times, 1 visits today)

0 comments… add one

Leave a Comment