Kuinka luomme ihmisen

kuinka luomme ihmisen

Tänään haluaisin kirjoittaa siitä, miten emme näe muita ihmisiä sellaisina kuin he todellisuudessa ovat, vaan ennakkoluuloihimme, havaintoihimme ja uskomuksiimme perustuvien linssiemme lävitse. Siitä, kuinka luomme muista ihmisistä mielessämme kuvan, joka suurella todennäköisyydellä vastaa todellisuutta vain osittain.

Esimerkki:

Näen kadulla ihmisen jolla on päällään puku, joka puhuu puhelimeen samalla kuin selaa kuumeisesti taskukalenteriaan, polttaa tupakkaa ja näyttää kiukkuiselta.

Päättelen että kyseessä on varmaan joku bisnesmies (koska sillä on puku) joka on tehokas (koska se multitäskää), stressaantunut (koska näyttää vihaiselta ja polttaa tupakkaa) ja järjestelmällinen (koska sillä on taskukalenteri). Lisäksi voisin ajatella että kyseessä on heikkoluontoinen ihminen (jos uskoisin että tupakkaa polttavat vain heikkoluontoiset) ja ärsyttävä pyrkyri (jos uskoisin että vain ärsyttävät pyrkyrit viitsivät suorittaa tuolla tavalla).

Lyhyessä hetkessä olen ehtinyt liittää kyseiseen ihmiseen kaikki edellä mainitut ominaisuudet, vaikka todellisuudessa minulla ei ole mitään havaintoa siitä, onko yksikään niistä tosi. Aivan yhtälailla tuo kaveri saattaa olla vain tulossa työhaastattelusta (siksi puku), polttaa tupakkaa koska tykkää tehdä sitä silloin tällöin (eikä siksi että olisi koukussa tai heikkoluontoinen) ja olla äärimmäisen rento ja mukava tyyppi (sillä eihän multitäskääminen tarkoita välttämättä sitä, että olisi pyrkyri ja suorittaja).

Toinen esimerkki:

Kohtaan työpaikalla ihmisen, jonka näen useaan otteeseen kiukuttelemassa siksi, etteivät työt suju aivan oppikirjan mukaan. Päätän että kyseessä on varmasti tyyppi, joka ottaa työt äärimmäisen tosissaan eikä kykene hallitsemaan tunteitaan. Perustan päätelmäni niihin tilanteisiin missä hän on toiminut noin, mutta minulla ei ole taaskaan mitään tietoa niistä kaikista mahdollisista tilanteista missä hän on päinvastoin toiminut toisin, eli suhtautunut töihinsä rennosti ja ollut kiukuttelematta. Voi hyvin olla, että todistamani tilanteet olivat ainutlaatuisia ja yleensä hän on nimenomaan rento ja mukava. Siitä huolimatta olen tullut luoneeksi hänestä kuvan kiukkuisena tosikkona.

Tätä ei tapahdu pelkästään meille tuntemattomien ihmisten kohdalla. Aivan samaa teemme silloinkin kun luulemme tuntevamme jonkun läpikotaisin, joskin pienemmässä mittakaavassa. Pidin esimerkiksi itse pitkään erästä läheistäni äärimmäisen ärsyttävänä, koska tämä oli aina päällepäsmäröimässä ja hössöttämässä. Todellisuudessa hänen tarkoituksena oli olla avulias ja hyödyllinen, mutta koska minun uskomukseni mukaan päällepäsmäröinti oli yksiselitteisesti ärsyttävää, loin hänestä mielessäni kuvan ärsyttävänä henkilönä. Vaikka kokisin kuinka tuntevani jonkun henkilön läpikotaisin, en silti kykene välttämään hänen näkemistään uskomuksieni värittämien linssien lävitse, ainakaan jatkuvasti.

Tästä syystä yritän nykyään itse olla asettamatta ihmisille mitään leimoja (usein huonolla menestyksellä) ja suhtautua jokaiseen avoimesti, välittämättä siitä mitä hänestä haluaisin ajatella. Koen tämän vielä hieman hankalana (joo, ei ole ihan linjassa sen helpon elämän tavoittelun kanssa), mutta toisaalta se on parantanut ihmissuhteitani aika lailla ja ehkäpä sillä tavoin tehnyt elämästäni helpompaa. Suosittelen :—)

(Tuli vielä sivuhuomiona mieleen:

Sanotaan että ensivaikutelmaan henkilöstä tulisi luottaa, koska intuitiomme ja alitajuntamme on ehtinyt kerätä hänestä tietoja, jotka vielä puuttuvat loogiselta mieleltämme. Tässä on tottakai perää, mutta myös sokea luottamus alitajunnan keräämään informaatioon on hieman typerähköä siksi, että myös alitajunta käsittelee informaatiota muotoon, jolla ei ole välttämättä mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Suosittu esimerkki tästä on vaikkapa seuraava: Peruskoulussa olet tullut kiusatuksi ja hakatuksi isonenäisen henkilön toimesta. Kun sitten aikuisiällä törmäät ihmiseen jolla on samankaltainen nenä, saattaa alitajuntasi tehdä hänestä negatiivisen yleishavainnon ihan vain sen takia, että hän muistuttaa peruskouluaikaista kiusaajaasi. Koska looginen mielesi ei keksi negatiivisen ensivaikutelmasi syytä, saatat ajatella että “jostain syystä mä en nyt yhtään tykännyt tosta, en tiedä miksi, mutta luotanpa intuitiooni” ja tämän takia vaikkapa jättää tutustumatta kyseiseen henkilöön. Ja todellisuudessahan se henkilö olisi voinut olla vaikka kuinka upea tyyppi tahansa!)

(Visited 189 times, 1 visits today)

Leave A Response

* Denotes Required Field