3 ajatusta, joiden avulla selviät joulunjälkeisestä mässäilyahdistuksesta!

3-ajatusta-joiden-avulla-selviat-joulunjalkeisesta-massailyahdistuksesta

Tuleeko jouluna heittäydyttyä suorastaan hurmahenkisellä antaumuksella herkkujen kimppuun? Oliko täydellinen mässäily täyttä todellisuutta? Onko jälkeenpäin huono fiilis ja ruokamorkkis? Ei se mitään, se on ihan okei, ei haittaa. Tässä muutama ajatus herkuttelumorkkista helpottamaan :)

1. Se, että mässäilit ihan kympillä on hyvä juttu

Tykkään mässäilystä. Mässäily on kivaa. Rakastan hyvää ruokaa ja herkkuja. Ihmiselle on hyväksi tehdä asioita, joista se nauttii täysillä. Kunhan niitä ei tee niin paljoa, että ne olisivat haitaksi itselleen tai muille. Se, että imuroit jouluna kilokaupalla herkkuja suuhun, on täysin okei, kunhan siitä nauttii. Ei elämän tarvitse olle kärsimystä, vaan siinä saa myös iloitella. Hallitsematon hetken kestävä mässäily on iloittelutapa siinä missä jokin muukin.

Miksi alleviivaan sitä, että hallittu mässäily on okei? Ainakin siksi, että ruotuun palaaminen on paljon helpompaa ja varmempaa hyvästä olosta käsin. ”Okei, tuli mässäiltyä, kiva juttu, nyt palataan arkeen”. Vrt. esim. ”voi ei mä olen hirveä mässäilijäsika, ei musta oo mihinkään, ihan sama, jatkan sitten samalla linjalla enkä edes yritä!”

Se, että mässäilit täysillä, on täysin okei. Se, että siitä seuraava epäonnistumisen tunne antaa bensaa liekkeihin tulevallekin haitalliselle mässäilylle ja elämänhallinnan vähenemiselle on vähemmän okei.

2. Useimmat muutkin onnistuvat palaamaan ruotuun

Me ihmiset olemme vähän sellaisia keskiarvo-olentoja. Valtaosa meistä elää elämäänsä suurinpiirtein samoin tavoin kuin ”kaikki muutkin”. Tätä taustaa vasten on hyvä peilailla myös näitä ruokamorkkisjuttuja.

Joo, todella monet sortuvat vaikkapa jouluna tai juhannuksen ylimässäilyyn. Mutta valtaosa myös pääsee varsin nopeasti takaisin ruotuun. Näin ollen tilastojen valossa sellainen ajoittainen sortuminen on okei. Useimpien muiden lailla hoidat kuitenkin asian pian kuntoon ja jatkat verrattain terveellistä elämää.

Lohduttava ajatus on mielestäni myös se, että jaamme tässä tietynlaisen sisarsuhteen kanssaihmisiimme. Tiedät, että TODELLA MONI muukin läpikäy tänä ajankohtana näitä samoja ajatuksia. Todella monella muullakin on morkkis. Me läpikäymme samaa taistelua. Siinä ajatuksessa on jotain oudolla tavalla viehättävää.

3. Lyhyen aikavälin valinnat eivät ole kovin merkityksellisiä

Sorruit herkuttelemaan pariksi päiväksi ja tuloksena on herkkumorkkis. Näkisin kuitenkin, että olisi okei, vaikka olisit sortunut herkuttelemaan täydellä antaumuksella vaikka kahdeksi viikoksikin!

Ihmiskeho vaikuttaa yllättävän kestävältä ja palautumiskykyiseltä järjestelmältä. Se, että kaltoinkohtelet sitä parin viikon ajan on okei, jos kunnioitat ja hoidat sitä muuna aikana verrattain hyvin. En ole mikään terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntija, kaukana siitä, mutta uskaltaudun väittämään, että lyhyellä aikavälillä on ainakaan mässäilyllä verrattain hankalaa tehdä itselleen kunnolla vahinkoa (ellet sitten mene tukehtumaan siihen lipeäkalaan, mikä olisi varsin ikävä päätös joulunvietolle). Kunhan homma on muutoin suhteellisen lapasessa, ei parin päivän tai parin viikon mässäilystä tarvitse tuntea mitään kovin suurta morkkista.

Rakkaudella :–)

Jevgeni

(Visited 82 times, 1 visits today)

0 comments… add one

Leave a Comment