Mikä on sinun supersankaritehtäväsi?

mikä on sinun supersankaritehtäväsi

Viimeisen kolmen vuoden aikana olen pyörinyt yhä enemmän ja enemmän ihmisten kanssa, jotka suhtautuvat intohimoisesti maailmanparantamiseen ja hyvän tekemiseen. Nyt en tarkoita tusinahippejä, joiden ainoa panos paremman maailman puolesta suurien puheiden lisäksi on kierrättäminen ja lihansyönnin lopettaminen, vaan ihmisiä, jotka joko aktiivisesti työskentelevät jossain maailmaa tai muiden elämää parantavassa tehtävässä tai vähintään käyttävät suuret määrät vapaa-aikaansa jonkin hyvän asian edistämiseen.

(Tarkoitus ei muuten ole suinkaan morkata tusinahippejä, pienetkin teot ovat aidosti tärkeitä ja ihailtavia!)

Mielenkiintoinen ja hieman hassu ilmiö, joka on havaittavissa monien maailmanparantajien keskusteluissa toisten maailmanparantajien kanssa, ovat itse itselleen keksityt tittelit.

Joku saattaa puolileikillään, mutta osin vakavissaan viitata itseensä vaikkapa Heikkojen ja lasten puolustajana. Joku mieltää itsensä Ihmisyyden suojelijaksi. Joku on Lohdunkantaja, joku Rohkaisija, Oivalluttaja, Visionääri, Tiedonvälittäjä, Kapinallinen tai vaikka Puhdistava Liekki.

Tähän on helppo suhtautua vähän sellaisena leikkisänä hölmöilynä. Kuinka aikuiset ihmiset nyt muka tosissaan itselleen tuollaisia tittelejä keksisivät? Kuvittelevatko he olevansa jotain oikean elämän supersankareita?

Jopa minulle, tyypille joka on tottunut viettämään aikaa kaikenlaisten maailmanparantajien kanssa, tulee äkkiseltään sellainen “heh heh, ei kai sitä tosissaan itseään miksikään Ihmisyyden suojelijaksi kehtaisi nimittää”.

Ja tämä on hemmetin surullista. Olemmeko aina olleet, vai onko meistä jossain välissä tullut sen luokan tosikoita ja häpeilijöitä, että joku Ihmisyyden suojelija tai Lasten puolustaja kuulostaa meistä hölmöltä ja naurettavalta? Mitä se kertoo meistä ihmisinä, ettemme kehtaisi kutsua itseämme tuollaisilla nimillä? Mitä se kertoo meistä, että tahtomme tehdä hyvää maailmalle ja ihmiskunnalle rajoittuu usein pelkkään lähipiiriimme ja kaikki ylimääräinen herkästi kuitataan jonkinlaiseksi idealistiseksi kiihkoiluksi?

Jos sinä olisit maailmaa parantava ja hyvää tekevä supersankari, mikä olisi supersankaritehtäväsi? Millä tittelillä sinua kutsuttaisiin? Mitä epäkohtaa vastaan taistelisit?

Itse esimerkiksi haluaisin olla Rohkaisija. Haluan auttaa muita hallitsemaan turhia, elämää rajoittavia pelkojaan sekä pääsemään eroon pelkolähtöisistä ja tuhoavista ajatus- ja toimintamalleista. Nyt kolme vuotta ihmisten tunteiden parissa työskenneltyäni olen huomannut, että yksittäisistä tunteista juuri pelko on se, mikä saa meidät toimimaan ikävästi, tekemään pahoja tekoja ja aiheuttamaan ympärillemme täysin turhaa ja typerää draamaa ja ongelmia.

Koska en usko pelkkiin juhlapuheisiin ja turhaan uhoamiseen, vaan konkreettisiin tekoihin, olen laittanut pyörät pyörimään ja seuraava, kesän loppupuolella toimintansa aloittava yritykseni tulee osaltaan pureutumaan juuri tähän ongelmaan.

Sinun vuorosi. Mikä on supersankaritehtäväsi ja kuinka voisit toteuttaa sitä?

(Visited 227 times, 1 visits today)

4 Comments

  • I

    Reply Reply 27.06.2014

    Itse pyrin olemaan ”Supermalli” :)

    Kuulen ystäviltä ja tuttavilta melko paljon valitusta milloin mistäkin asiasta, ja asioista siis valitetaan mutta ongelmien korjaamiseksi ei yritetä tehdä juuri mitään. Olen syyllistynyt samaan toimintaan ison osan elämästäni, mutta nykyisin pääsääntöisesti tartun vastaantuleviin ongelmiin ja ratkaisen ne.

    Tekemällä omasta elämästäni mahdollisimman hyvän, ja ottamalla ohjat omiin käsiini haluan olla mallina/esimerkkinä/innoittajana sellaisesta elämästä mikä on mahdollista myös muille. Samalla tämän ”elämäntehtävän” sisäistäminen auttaa itseäni motivoitumaan silloin kun tekisi mieli antaa periksi :)

    • Jevgeni

      Reply Reply 27.06.2014

      Toi on huimaa, olisi upeaa kun tuollaista näkisi enemmänkin!

  • Nina

    Reply Reply 10.02.2016

    En tiedä omaa tehtävää vielä, mutta olen ihmetellyt tätä ”terveysalaa” ja sitä hinnoittelua. Ymmärrän, että osallistuminen on täysin vapaaehtoista juu, mutta että joku käy pari kurssia ja sen jälkeen luokittelee itsensä 100€/h ”konsultaatiksi”. Siis häh? Ehkä tämä on vaan kateellisen köyhän panettelua (en ole kyllä kumpaakaan omasta mielestä) mutta järjettömäksi tämä homma on mennyt.

    Eihän se ole tyhmä jokaa pyytää vaan se joka maksaa.

    • Jevgeni

      Reply Reply 10.02.2016

      Hinnathan muodostuvat monissa konsulttitöissä näin: Niissä maksetaan arvosta, jonka asiakas saa soveltaessaan konsultin tietoja omaan elämäänsä. Voit ostaa satasella muutaman paidan ja käyttää niitä pari vuotta, tai voit kuunnella jonkun superfood-osaajan horinoita tunnin ja nauttia sen seurauksena paremmasta terveydestä koko loppuikäsi. Aineettomat tuotteet eivät siinä mielessä vertaudu perinteisiin tuotteisiin, sillä niiden tuottama arvo on erilaista. :–)

Leave A Response

* Denotes Required Field