Mulkun anatomia eli 3 ohjetta konfliktien ratkaisemiseksi

konfliktit

Sain pari viikkoa sitten sähköpostilaatikkooni seuraavan kysymyksen nimimerkiltä Sartsa:

Heippa. Haluaisin kysyä sinulta mielipidettä siitä, kuinka tulla toimeen ilkeämielisen ja negatiivisen työkaverin kanssa? Tavallisesti en tuollaisen ihmisen kanssa haluaisi olla tekemisissä, mutta yhteisessä työpaikassa on pakko viettää hänen seurassaan monta tuntia päivässä. Kyseinen henkilö valittaa melkein kaikesta ja kaikista, paitsi tietenkään ei itsestään ja läheisistään. Mielestäni hänellä on suppea maailmankatsomus (rasistinen ja homofobinen) enkä yhtään jaksaisi kuunnella häntä.

Olen kuullut muutaman kerran hänen suoraan piilovittuilevan minusta koskien ulkonäköäni ja elämäntilannettani, siten että kaikki paikalla olijat ymmärsivät kyllä, että kyse on minusta. Nuo sanat ovat jääneet mieleeni kummittelemaan ja koen niistä pahaa mieltä. Muuten koen työpaikallani olevan hyvä yhteishenki ja tulen kaikkien kanssa hyvin toimeen, paitsi tuon ankeuttajan.

Kiitos viestistä Sartsa! Ja onnittelut, olet kohdannut mulkun:

mulkku1_blogikoko

1. Mulkku on harvoin mulkku omasta mielestään

Ei, en käytä sanaa mulkku varsinaisesti loukkaavassa mielessä. Mulkku ei nimittäin ole kokemukseni mukaan mulkku yleensä tahalleen ja tiedostaen, vaan pääosin tiedostamattaan. Omasta mielestään mulkku on mitä todennäköisimmin varsin loistava tyyppi:

 

ajatuskupla_blogikoko

Mulkun käytökseen voivat vaikuttaa esimerkiksi:

  • Omat ongelmat (Kun itsellään on paha mieli, purkaa sitä herkästi muihinkin.)
  • Menneisyyden traumat (Ehkäpä hänelle on sattunut jotain, mikä saa hänet suhtautumaan sinuun nihkeästi. Tämä voi olla mitä tahansa yllättävää, jopa sitä, että hänen peruskouluaikaisella kiusaajallaan on ollut samanlainen nenä kuin sinulla.)
  • Kokemattomuus tietyntyyppisissä ihmissuhteissa (Ehkäpä hän ei oikein ole ymmärtänyt, kuinka työpaikoilla huolehditaan siitä, että muutkin viihtyvät.)
  • Kokemattomuus tietyntyyppisistä ihmisistä (Ehkäpä olet sellainen, ettei hän oikein tiedä, miten kanssasi tulisi olla ja siksi päätyy toimimaan typerästi. Ehkäpä hänen kaikki ystävänsä ovat rasistisia homofobeja, eikä hän ole oppinut olemaan muunlaisten kanssa.)
  • Vaikeudesta hallita käytöstään (Itsensä ohjaaminen on taito, joka opitaan. Kuten muissakin taidoissa, tasomme siinä vaihtelee.)
  • Luulo siitä, että oma käytös on hauskaa tai että se toimii (Ehkäpä hänen kaveriporukassaan rasistisuus, homofobisuus tai piilovittuilu ovat toimivia käytösmalleja.)

Nämä ovat tietysti vain spekulaatiota. En suinkaan yritä pestä mulkkua synneistään ja saada häntä vaikuttamaan täysin hyvältä tyypiltä. Väitän kuitenkin, että mulkun anatomiaa ymmärtämällä voimme myös helpommin ymmärtää sitä, kuinka tällaisten tyyppien kanssa syntyvät konfliktit on helpointa ratkaista.

Jokainen meistä on tai on ollut joskus mulkku joko tahalleen tai tiedostamattaan. Tiedostettu mulkkumaisuuskaan näyttää harvemmin olevan absoluuttisen pahantahtoista, pikemminkin kyse on ko. tyypin vaikeuksista luovia sosiaalisissa tilanteissa, ymmärtää hyvän käytöksen ja muiden kunnioittamisen päälle. Väitän, että mulkkumainen toiminta johtuu useammin osaamisen ja tietämyksen puutteesta kuin aidosta mulkkumaisuudesta.

Tämä on toki vain nyrkkisääntö eikä mikään kaikissa tilanteissa pätevä totuus. Joskus mulkku on mulkku hyvinkin tiedostetusti. Tätä voi toki pitää myös naiivina näkökantana, mutta oma kokemukseni erilaisista konflikteista puoltaa tätä vahvasti. Lisäksi minun on henkilökohtaisesti paljon mukavampaa elää elämää, jossa en usko konfliktitilanteissa muiden ihmisten olevan ilkeitä ja pahoja mulkkuja, vaan pikemminkin vähän hölmöjä ja hukassaolevia mulkkuja.

Se, että suhtautuu itse ihmisiin hyvyydellä ja ymmärryksellä näyttää pidemmän
päälle johtavan siihen, että myös sinuun suhtaudutaan hyvyydellä ja ymmärryksellä. Seuraava väite saattaa kuulostaa monien korvaan hyvin brutaalilta, mutta kyseessä on sen verran tärkeä asia, että se tulee tuoda esiin:

Ikivanha klise, että tappeluun tarvitaan kaksi osapuolta, on todella usein totta. Harvoin konfliktin ”syytön” osapuolikaan on täysin ”puhdas”, eikä ole tehnyt mitään. Ja huomaa tämä tärkeä tarkennus: Usein ei ole niin justiinsa, onko kyseinen osapuoli OIKEASTI tehnyt jotain ikävää. Riittää, että on tehnyt jotain ikävää toisen osapuolen MIELESTÄ.

Esimerkkinä tulee mieleen yksi itselleni vuosia sitten sattunut tapaus eräältä työpaikalta:

Eräs työkaverini tuntui jatkuvasti suhtautuvan minuun jotenkin todella ylenkatsovasti, nihkeästi ja kireästi, enkä itse oikein osannut ymmärtää että miksi ihmeessä näin on. ”Mitä mä oon muka tehnyt väärin?” ajattelin.

Lopulta ajan kanssa selvisi, etten ollut varsinaisesti tehnyt tai ehtinyt tekemään mitään. Kyse oli siitä, että olin eräässä palaveritilanteessa, jossa puhuttiin työpaikan sääntöjen seuraamisesta, huomaamattomasti elehtinyt eräälle toiselle kollegalle  sellaisella ”joojoo, ei ne säännöt oo niin justiinsa” -tavalla.

En ikinä rikkonut sääntöjä ja elehtimisen oli tarkoitus olla (kieltämättä vähän huonolla tavalla) lähinnä vitsikästä, mutta tämä työkaveri oli saanut minusta mielikuvan ylimielisenä mulkkuna, jota ei säännöt kiinnosta. Eli vaikka tämä mielikuva oli vain hänen päässään, niin konfliktimme oli kuitenkin todellinen.

Se miksi kerron tämän, liittyy siihen, että jos konfliktia haluaa oikeasti ymmärtää, niin ei tule ottaa sitä asennetta, että olisi välttämättä itse täysin syytön tilanteeseen. Sen sijaan tilannetta tulee yrittää tarkastella aidon objektiivisesti ja oman osuutensa tunnustaen. Ehkä olet osallinen, ehkä taas kaikki on vain toisen kuvitelmaa, mutta kannattaa aina vähintäänkin pohtia, että miksi toinen on mulkku sinua kohtaan. Ihmiset kantavat usein kaunaa aivan älyttömistäkin syistä.

Nyt kun vähän ymmärrämme mulkun anatomiaa, voimme siirtyä kohti ratkaisua:

2. Aseta mulkulle rajat

Mulkku saa usein olla mulkku koska kukaan ei ole yrittänytkään kieltää häntä olemasta mulkku. Useimmat väärin ja ilkeästi toimivat ihmiset eivät kestä avointa vastarintaa kovinkaan hyvin. Nihkeä ja asiaton käytös jatkuu, koska kukaan ei nosta esiin sitä, että se on nihkeää ja asiatonta. Mulkku oppii, että hän saa toimia juuri kuten toimii, koska hei, jos se ei olisi okei, kai joku siitä sanoisi?

Tämän vuoksi kokemukseni mukaan todella tehokas tapa lopettaa pienet konfliktit on ihan vain se, että keskustelee siitä toisen osapuolen kanssa ja asettaa selkeät rajat. Ihan siis tyyliin ”hei, mulla on ollut jo pidemmän päälle fiilis, että sä käyttäydyt mua kohtaan asiattomasti, heität loukkaavaa juttua ja se tuntuu musta aika nihkeältä. Mä toivon että sä lopettaisit sen tekemisen, onnistuisko tämä?”

Eli asian esiinnostamisella tuot konfliktin näkyvälle tasolle, jolloin se lakkaa olemasta jossain epämääräisten viittausten ja piilovittuilun tasolla tapahtuva juttu, vaan muuttuu sanojesi myötä näkyväksi ja todelliseksi.

Ja nyt tulee tärkeä: Nostamalla asian verbaalisesti esiin, käytännössä pakotat konfliktin toisen osapuolen reagoimaan tilanteeseen.

Usein kun tilanteen nostaa keskustelussa esiin, toinen osapuoli yrittää perääntyä vedoten esimerkiksi siihen, että ”aijaa, emmä tajunnu että sä otat asian noin” tai ”aa no sen piti olla vaa läppää, luulin et se on selkeetä, se oli vaan sellaista kavereiden kesken vitsailua” tai jotain muuta vastaavaa.

Oikeastihan tyyppi tietää oikein hyvin ettei se mitään vitsailua todennäköisesti ollut, mutta nämä ovat sellaisia selityksiä, joilla aikuiset ihmiset yrittävät päästä pois pinteestä ja säilyttää kasvonsa.

Oma suositukseni on, ettet tässä vaiheessa rupea eskaloimaan konfliktia enempää, vaikka tiedostatkin, että tuollainen selitys on todennäköisesti jonkintasoista paskapuhetta. Tässä vaiheessa on kokemukseni mukaan hyvä lähinnä todeta että ”okei, hyvä että oli vain vitsiä, mutta toivon ettei sellainen enää jatku, koska ei tunnu hyvältä eikä kuulu työpaikalle.” Oman kokemukseni mukaan tämä toimii valtaosan ajasta. Aika harvoin nihkeä toiminta jatkuu kun siitä on kerran selkeästi sanonut. Mutta tämä on toki vain oma kokemukseni, muiden kokemus saattaa olla erilainen. Olisi kiinnostavaa kuulla aiheesta lisää kommenteissa.

3. Anna mulkulle mahdollisuus säilyttää kasvonsa

Mulkkumaisuus on usein ulkokuori, joka oikeanlaisella käsittelyllä sulaa pois ja alta paljastuu pääasiassa ihan hyviä tyyppejä. Kun mulkulle on selkeästi sanottu, että olisi kiva, jos ikävä käytös loppuisi, niin hyvin usein se myös loppuu ja paljastuu, että mulkku oli pohjimmiltaan ihan hyvä tyyppi. Paljon merkitystä on kuitenkin sillä, kuinka tätä ikävää ulkokuorta lähtee riisumaan.

Yksi asia, joka näyttää ohjaavan ihmisten toimintaa hyvin paljon, on halu säilyttää kasvonsa. Eli vaikka mulkku jopa itse tiedostaisi toimivansa ikävästi, hän ei halua että tämä osoitetaan julkisesti ja että hänet leimataan muidenkin silmissä jonkinlaiseksi pahantekijäksi. Jos näin tapahtuu, on tämä usein kova kolaus ihmisen egolle ja kun egoon sattuu, niin ihmiset osaavat usein alkaa todella, todella vittumaisiksi. Jos siis haet konfliktiin ratkaisua ja haluat sen olevan ohi mahdollismman pian, on hyvin tärkeää, että ikävästikin toiminut osapuoli pääsee perääntymään konfliktista arvokkaasti ja kasvonsa säilyttäen.

kasvot_blogikoko

Tässä voi tietysti heittäytyä filosofiseksi ja pohtia, että onko se nyt ihan oikein että kaikenlaiset mulkut pääsevät kuin koira veräjästä, että eikö maailmassa ole mitään oikeutta kun pahanteosta ei rangaista ja niinedelleen.

Ja joo, en tiedä onko se oikein, enkä kyllä taida olla mikään auktoriteetti sanoakseni, mikä tässä maailmassa on oikein ja mikä ei. Näkisin kuitenkin, että monesti konfliktien loppuminen on tärkeämpää kuin se, menikö se nyt kaikkien mielestä ihan oikein. Pitkittyvä ja eskaloituva konflikti on mielestäni paljon suurempi paha ihan kaikkien osapuolten kannalta. Se, että mahdollinen pahantekijä saa säilyttää kasvonsa ei ehkä ole täysin oikein, mutta näkisin sen silti pienempänä pahana.

Eli ohje numero kolme kuuluu: anna konfliktin toiselle osapuolelle mahdollisuus säilyttää kasvonsa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hoidat kaikenlaiset hankalat keskustelut ja ongelmien esiinnostamiset vain teidän kahden kuullen. Jos se ei riitä, niin sitten voi toki lähteä nostamaan panoksia, tehdä ongelmasta julkisen, pyytää tukea muilta ja niinedelleen. Silloin on sitten vain hyväksyttävä se, että konflikti saattaa pahimmassa tapauksessa loppumisen sijaan kasvaa.

Syy siihen, miksi suosittelen sitä, että antaa mahdollisuuden kasvojen säilyttämiseen on se, että monesti kyseistä tyyppiä joutuu pahimmillaan katsomaan vielä monen vuoden ajan. Itsensä päästää helpommalla, kun mahdollistaa kasvojen säilyttämisen ja voi siten pikkuhiljaa antaa välienne korjaantua. Siinä säästää pidemmän päälle itseään.

Entä jos asiaa ei kehtaa nostaa toisen osapuolen kanssa esiin?

Rajojen asettamisessa ja avoimessa vastarinnassa on aina yksi iso mutta. Se vaatii tiettyä kehtaamista ja lujuutta. Ja jos niitä ei ole, homma meneekin vaikeaksi.

Tämä meidän maailma näyttää olevan siinä mielessä vähän nihkeä paikka, että täällä erilaisissa konflikteissa pärjäävät monesti ne, joilla on mielenlujuutta ja häpyä pitää puoliaan, hyvässä tai pahassa. Usein nihkeä toiminta loppuu oikeasti vasta sitten, kun puoliaan kehtaa alkaa pitämään.

Rohkeutta tällaisiin kohtaamisiin voi hakea miettimällä sitä, että kumpi aiheuttaa pidemmän päälle enemmän kielteisiä fiiliksiä: Se, että kohtaat ongelman ja koet hetken aikaa paljon vaikeita tunteita vai se, että siedät ehkä jopa vuosien ajan konfliktin toiselta osapuolelta nihkeää käytöstä?

Oma kokemukseni on se, että iso, hetken aikaa kestävä tuska on pidemmän päälle parempi kuin pienempi, mutta pitkään jatkuva konflikti.

Näin ratkaiset konflikteja

Tässä vielä tiivistelmä kaikesta äskeisestä:

Askel 1: Yritä ymmärtää, mistä on kyse

Kun saat kiinni siitä, miksi joku käyttäytyy sinua kohtaan mulkusti, on sinun paljon helpompi lähteä selvittämään tilannetta ja juttelemaan tämän toisen osapuolen kanssa.

Askel 2: Aseta rajat

Kerro siitä, kuinka koet tilanteen, mikä fiilis sinulla on siitä että sinua kohdellaan huonosti, kerro ettei se ole oikein ja ettet viitsi sietää sellaista ja kerro, millaista käytöstä itseäsi kohtaan toivot.

Ei ole mitään takeita että tämä ratkaisee tilanteen, mutta hyvin usein tämä toimii. Lisäksi kun tämän on tehnyt, toinen osapuoli ei voi enää vedota siihen, ettei muka tiedä, miltä tilanne tuntuu sinun mielestäsi, vaan hänen on pakko reagoida siihen joko muuttamalla käytöstään tai tulemalla tietoiseksi siitä, että jatkaessaan entisenlaista käytöstään, hän toden totta toimii mulkusti. Koska useimmat ihmiset kuitenkin haluavat noudattaa yhteisön sääntöjä, joihin kuuluu se, että muita ihmisiä kohdellaan hyvin, niin usein konflikti loppuu.

Askel 3: Anna mahdollisuus kasvojen säilyttämiseen…

…ja säästä siten sekä itseäsi että toista osapuolta.

Toinen osapuoli osaa usein myös arvostaa tällaista toimintaa. Esimerkiksi moni sellainen ihminen, joka on joskus yrittänyt hakea jonkinlaista konfliktia minun kanssani on nykyään kaverini, sillä näytin heille hyvässä hengessä, että eiköhän olisi parempi kun lopetetaan nihkeydet, koska muuten molemmilla on paha mieli. Toisinaan tällaisella toiminnalla herätetty kunnioitus muuttuu ajan kanssa jopa kaveruudeksi. Moni mulkku on kuitenkin pinnan alla hyvä tyyppi, eikä sitä kannata unohtaa.

Tapoja konfliktien ratkaisemiseen on tietysti lukemattomia ja tässä esitelty on niistä vain yksi. Itse olen kokenut sen toimivan oikein hyvin, mutta voi olla ettei se sovi kaikille. Toivottavasti teksti kuitenkin herätti hyödyllisiä ajatuksia ja toivottavasti konfliktinne ratkeavat ainakin jollain tavalla :)

Rakkaudella,

Jevgeni


Haluatko onnistua paremmin elämäsi ihmissuhteissa? Liity blogin sähköpostilistalle ja saat lahjaksi ”10 toimintatapaa parempiin ihmissuhteisiin”-kirjasen:

10toimintatapaa_kuva_275
(Visited 1 281 times, 1 visits today)

0 comments… add one

Leave a Comment