Oletko reilumpi muille kuin itsellesi?

oletko reilumpi muille kuin itsellesi

Ihmiset ovat pääosin aika reilua porukkaa. Tykkään. Auttavat toisiaan, tukevat, lohduttavat ja rohkaisevat.

Paino sanalle toisiaan. Reiluus ei näytä pätevän siihen, miten suhtaudumme itseemme.

Kun laihikselle alkanut ystävä sortuu kolmeen sokerihillopossumunkkiin ja on tämän vuoksi pahalla mielellä, lohduttaa hänen ystävänsä tätä kertomalla, ettei kolme munkkia ole maailmanloppu ja ettei hänen laihdutuskuurinsa siitä pilalle mene ja ettei tämä ole muutenkaan lihava. Kun taas lohduttaja itse aloittaa oman laihiksensa ja sortuu samoihin munkkeihin, potkii hän itseään täysimääräisesti päähän ja kertoo itselleen millainen typerä iljettävä läski onkaan.

Kun ujo poika kerää kolme kuukautta rohkeutta ihastuksensa ulos pyytämiseen ja lopulta tarpeeksi sitä kerättyään huomaa, että joku toinen on ehtinyt ensin, on hän suorastaan musertunut. Tällöin hyvä ystävä tukee, näyttää että meressä on paljon kaloja ja vie ujon pojan bileisiin, jotta tämä voisi löytää itselleen toisen kivan ihastuksen. Mutta kun ystävä itse on samaisessa tilanteessa mokannut ihastuksensa lähestymisen, kertoo hän itselleen millainen turha ja saamaton nössö ja pelkuri oikein onkaan.

Kaiken tämän itsensä haukkumisen ja päähän potkimisen seurauksen ihmiselle tietysti tulee entistäkin huonompi mieli. Ja alhaisessa mielentilassa toimintakykymme laskee entisestään. Haukkumalla itseämme siis aiheutamme lisää pahaa mieltä ja varmistamme sen, ettei lähitulevaisuudessammekaan ole kehumista.

Vaan miten toimisit, jos olisit oma äitisi?

Kuvittele, että sinulla olisi lapsi, joka on mokannut juuri siten, miten sinä olet. Haukkuisitko häntä tyhmäksi ja iljettäväksi läskiksi tai nössöksi ja pelkuriksi?

Et haukkuisi. Onko mitään perusteltua syytä sille, että toimit niin itseäsi kohtaan? Et ole vähemmän arvokas kuin oma lapsesikaan olisi.

Mitä jos voisit suhtautua itseesi kuin oma äitisi?

(Visited 195 times, 1 visits today)

5 comments… add one

  • KatiS Mar 30, 2013, 6:56 pm

    Hyvä bloggaus, vaan vähän tuohon loppulauseeseen puuttuisin. Jos oma äitisi on suhtautunut sinuun välipitämättömästi, suhtaudut itseesi itsekin usein välinpitämättömästi. Tällaisessa tapauksessa ei kannata tietenkään suhtautua itseensä kuin äiti, vaan kannattaa työstää oma elämän tarina, ja löytää vähitellen hyväksyvä, kuunteleva ja armollinen suhde itseen. Näin emme siirrä omaan lapsiimme välinpitämättömyyttä itseä kohtaan… ;D! Meidän on katkaistava traumojen siirtyminen sukupolvesta toiseen, ja se tapahtuu olemalla hyväksyvästi läsnä omille itsellemme sekä omille lapsillemme. Vai mitä mieltä olet? Läheskään kaikilla meistä ei ole ollut hyväksyvää ja läsnäolevaa äitiä!

    • Jevgeni Jou 1, 2013, 12:17 am

      Hyvä pointti :) Lähdin periaatteessa hakemaan tuossa stereotypian kautta, ja stereotypia äidistähän on juuri tällainen lapsen etua ajatteleva kiltti äippä <:

  • asdfghjklöä Maa 2, 2014, 4:39 am

    Rakastan itteni haukkumista koska oon myöntäny jo sen karun tosiasian ittelleni että olen täysi idiootti (((:
    antakaa mun kerätä kaikki maailman ilkeet sanat ittelleni koska rakastan olla idiootti!!! KUKAAN TEISTÄ EI OSAA OLLA YHTÄ HYVÄ IDIOOTTI KUN MINÄ!! että sen puoleen. Kyl mä saan olla tyhmä kusipää ihan rauhassa koska osaan sen homman kaikkein parhaiten. Muhaha.

  • Elsa Hei 28, 2015, 12:45 pm

    Hyvä kirjoitus! Itse käytän sellaista mielikuvaa, että ”mitä itse sanoisin itselleni, kun katselisin tätä tilannetta 5 vuoden päästä”. En tiedä, toimiiko tämä, jos on tapana olla itselleen tosi ankara kaikista menneisyyden jutuista, mutta mulle toimii. Kun nyt mietin 5 vuoden takaista itseäni, niin sanoisin sille että ”älä huoli, kaikki menee koko ajan vaan paremmaksi, ja eihän tuolla tapahtumalla ole nyt enää mitään merkitystä.” jne. Tällä ajatusleikillä saa myös mukavasti laitettua asioita oikeisiin mittasuhteisiin.

    • Jevgeni Hei 31, 2015, 11:20 am

      Kiitos! Hyvä pointti. Hyvä muistaa juuri se, että valtaosa niistä asioista, jotka nyt tuntuvat tosi isoilta, ovat todennäköisesti täysin unohtuneet vuoden tai parin päästä.

Leave a Comment