Onko okei olla hiljaa ja yksin?

BK Onko okei olla hilja ja yksin

Haluaisin ottaa kantaa erääseen huolestuttavaan ilmiöön. Koen, että monen ihmisen luonteeseen kuuluvasta introversiosta sekä yksin viihtymisestä ollaan vähä vähältä tekemässä jonkinlaista luonnevirhettä, josta syyllistäminen on yhä hyväksyttävämpää.

Lukuisat menestysoppaat huutavat sitä, kuinka ujot, epäsosiaaliset ja ja sulkeutuneet eivät menesty, kuinka he auttamatta jäävät sosiaalisesti taitavien ja maanisesti verkostoituvien kanssaveljiensä ja -sisariensa jalkoihin. Tämä on monesti ja valitettavasti totta. Sosiaaliset perhoset liitelevät tässä maailmassa pisimmälle, se on useaan kertaan tutkittu juttu.

Pelko lähestyä toista ihmistä, pelko avautua toiselle, pelko antaa ja nauttia luottamuksesta, pelko päästää muut lähelleen. Äärimmäisen tuhoava, surkeutta aiheuttava, elinvoimaa himmentävä tunne, sanovat ihmissuhdeammattilaiset. Tätäkään on vaikea kiistää. Pelossa eläminen on rankkaa ja kuluttavaa.

Lukuisat onnellisuusvalmentajat ja terapeutit saarnaavat siitä, kuinka todellinen voima ja ilo löytyy muista ihmisistä ja kuinka epäsosiaalistenkin henkilöiden kannattaa viettää aikaa muiden kanssa ja nauttia muista säteilevästä energiasta. Tätäkään ei voi kiistää, onnellisimpia ovat tutkitusti ne, joilla on ympärillään elinvoimainen yhteisö.

Sosiaalisuus on hyvä, säteilevä ja vahva, eteenpäin vievä voima. Sitä ei kyseenalaista kukaan.

Mutta mitä jos et ole sosiaalinen?

Mitä jos rehellisesti nautit siitä, että saat olla yksin, tehdä ja olla miten haluat, sopivan kaukana muiden odotuksista, toiveista, haluista ja näkemyksistä? Mitä jos valitset mieluummin leffan katselun yksin kotona kuin aurinkoisen sunnuntaibrunssin ystäviesi kanssa? Mitä jos oleskelet mieluummin yksin ajatustesi kanssa kuin ihmisten seurassa näiden ajatuksia kuunnellen?

Onko sinussa tällöin jotain vikaa?  Oletko tällöin se outo, kuoreensa sulkeutunut ja epävarma erakko, jona ympäröivä yhteiskunta sinua yhä lisääntyvissä määrin pitää? Tarvitseeko sinun tuntea syyllisyyttä siitä, mitä olet?

Et ole, ei tarvitse!

Olet nimittäin aivan normaali ja kaltaisiasi löytyy maailmasta rutkasti enemmän kuin meitä sosiaaliperhosia. Me vain pidämme enemmän (usein liikaakin) ääntä itsestämme ja onnistumme siinä ohessa olemaan usein tahtomattamme vähän kusipäitäkin teitä hiljaisempia kohtaan. Anteeksi siitä.

Sillä hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä viihtyminen on paitsi normaalia, myös hyvin mukavaa ja akkuja lataavaa toimintaa. Tietyssä mielessä se on jopa terveempää kuin joillekin ominainen tunne, ettei selviä ja kestä ilman muiden seuraa. Yksinäisyydessä viihtymistä ei tarvitse hävetä tai peitellä, se voi olla osa aitoa sinua eikä ole missään mielessä sen huonompi ominaisuus kuin ylitsevuotava sosiaalisuuskaan.

Entäpä jos tilanteesi on oikeasti oman pelokkuutesi ja epävarmuutesi tulosta etkä nauti siitä ollenkaan?

Ehkä oikeasti haluaisitkin olla iloisesti ympäriinsä liihotteleva sosiaaliperhonen, muttet vain uskalla tai osaa? Tällöinkään ratkaisu ei ole itsensä syyllistäminen, vialliseksi mieltäminen ja synkistely. Ne vain tekevät sinulle entistä surkeamman olon (omakohtaista kokemusta löytyy, olen aikoinaan itsekin ollut malliesimerkki pelokkaasta ja epäsosiaalisesta tyypistä). Ratkaisu on tällöin tunteidensa hyväksyminen ja sitä seuraava toiminta. Mikäli sallit minun vähän mainostaa, suosittelen ystäväni, sosiaalisten taitojen ja sosiaalisen rohkeuden valmentajan Karla Niemisen palvelua tai esimerkiksi omaa Eroon ujoudesta -kirjaani.

Mikäli taas olet yksi niistä monista jotka aidosti viihtyvät yksinäisyydessä, niin anna itsesi viihtyä! Ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, ei oloaan oudoksi tai rikkinäiseksi. Vikaa sinussa ei ole, eikä oikeastaan mitään outoakaan. Elät ehkä hieman erilaista, mutta et välttämättä vähäisempää elämää kuin muutkaan. Uskalla nauttia siitä mitä olet!

Kaikkea parasta päivääsi :)

Rakkaudella,

Jevgeni

(Visited 1 538 times, 1 visits today)

3 comments… add one

  • Annukka Huh 8, 2013, 12:09 pm

    Kiitos taas hyvästä bloggauksesta!

    Meidän Marianne muuten innostui myös kirjoittamaan, kun lueskeli mm. blogiasi :) Tässä tulos:
    http://onnellisuusopisto.fi/blogweb/index.php?/archives/19-Elaemaentaitojen-opettelua.html

    Aurinkoa uuteen viikkoon!

    • Jevgeni Huh 8, 2013, 2:30 pm

      Kiitos Annukka ^^ Käyn lukemassa vielä tänään!

  • SL Huh 10, 2013, 10:43 am

    Tämä auttoi minua ymmärtämään erästä erakkoluonteista lähisukulaistani (ja samalla vähän myös itseäni). Ehkäpä opin vähitellen hyväksymään hänen tapansa elää, enkä enää yritä pakkososiaalistaa häntä. Kiitos tästä!

Leave a Comment