Outo ajattelu: Yleinen syy sosiaaliseen epävarmuuteen

syy sosiaaliseen epavarmuuteen

Outo ajattelu on hyvin tyypillinen syy sosiaaliseen epävarmuuteen. Oudolla ajattelulla tarkoitan tässä tapauksessa uskomuksia ja ajatusmalleja, jotka eivät ole kannaltamme hyödyllisiä, vaan pikemminkin haitallisia. 

Tarkoitukseni ei ole leimata tällaista ajattelua oudoksi siksi, että tarkoitus olisi väheksyä tai loukata. Ennemminkin käytän sanaa “outo” siksi, että moni näistä ajatusmalleista ei lähemmän tarkastelun myötä vaikuta erityisen rationaaliselta tai perustellulta.

Elämämme aikana luomme itsellemme eräänlaisia “sääntöjä” eli käsityksiä siitä, kuinka elämässä tulee toimia. Nämä säännöt vuorostaan ohjaavat päätöksentekoamme ja siten vaikuttavat tekemiimme valintoihin ja elämämme suuntaan. 

Syy sosiaaliseen epävarmuuteen: Esimerkkejä epähedelmällisistä käsityksistä

Moni haluaisi olla rohkeampi ja taitavampi esimerkiksi uusiin ihmisiin tutustumisessa. Teoriassa tutustumisessa ei ole mitään vaikeaa. Sen kuin vain lähestymme uutta ihmistä ja aloitamme keskustelumme hänen kanssaan. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä moni ihminen on luonut itselleen “sääntöjä”, jotka vaikuttavat tilanteen kulkuun.

Moni esimerkiksi ajattelee, että uusien ihmisten lähestyminen ja keskustelun aloittaminen heidän kanssaan on soveliasta vain ja ainoastaan silloin, kun lähestymiselle on jokin järkevä syy. Pelkkä halu tutustumiseen taas ei riitä heidän mielestään lähestymisen syyksi.

Tällaiset käsitykset ovat ymmärrettäviä ja inhimillisiä, mutta ne ovat myös outoja, sillä ne eivät perustu mihinkään objektiiviseen tosiasiaan. Mikään tässä maailmassa ei estä meitä lähestymästä uusia ihmisiä ja aloittamasta keskusteluja heidän kanssaan. Lähestymisessä ja keskustelujen aloittamisessa ei ole mitään sellaista, mikä vaatisi jonkinlaiset pätevät perustelut. Oma halumme riittää. Jos tähän ei usko, tulee lähestymisestä ja tutustumisesta heti paljon vaikeampaa, kuin mitä sen tarvitsisi olla.

Tarkoitus ei ole väittää, että tällaisissa “säännöissä” olisi mitään varsinaisesti väärää tai kielteistä. Ongelmaksi ne nousevat lähinnä silloin, jos ne estävät meitä saavuttamasta asioita, joita pidämme tärkeinä. Tässä tapauksessa, jos haluamme oppia sosiaalisesti itsevarmoiksi, on meidän pidättäydyttävä luomasta sääntöjä, jotka estävät tavoitteemme toteutumisen. Jos sääntö taas on jo syntynyt, on nähtävä vaivaa sen muokkaamiseksi hedelmällisempään muotoon.

Syy sosiaaliseen epävarmuuteen: Emme aina ole tietoisia oudosta ajattelustamme

On toki helppoa sanoa “sen kuin muokkaat ajattelusi hedelmällisempään muotoon”. Käytännössä asia on paljon vaikeampi, sillä monet toimintaamme ohjaavat säännöt/käsitykset ovat sellaisia, ettemme ole niistä tietoisia, tai ne ovat meille niin itsestäänselviä, ettemme osaa pysähtyä edes kyseenalaistamaan niitä. Siksi näistä asioista olisi tärkeää keskustella aktiivisesti muiden ihmisten kanssa.

Keskustelujen aikana huomaamme usein, että keskustelukumppanimme puheet kuulostavat hieman oudoilta, sillä jokin hänelle aivan ilmiselvä tosiasia kuulostaa meidän mielestämme oudolta. Sama toimii myös toisin päin. Se, mikä kuulostaa omasta mielestämme järkevältä, saattaa kuulostaa toisen ihmisen mielestä oudolta. Keskustelu onkin tehokas tapa oman “oudon ajattelunsa” paljastamiseen. Kun se on kerran paljastettu, voi sitä myöhemmin pyrkiä myös muokkaamaan hedelmällisempään suuntaan.

Moni kuitenkin kokee näistä aiheista keskustelemisen nolona ja kiusallisena. Omista sosiaalisista epävarmuuksista ei haluta aina jutella edes omien läheisten tai parhaimpien ystäviensäkään seurassa. Tällaisessa tilanteessa hyvä vaihtoehto voi olla myös kirjan lukeminen. Kirjat, kuten ihmisetkin, esittävät oman versionsa todellisuudesta. Siksi niitä lukiessasi joudut kohtaamaan myös oman ajattelusi: Mitä mieltä olen itse tästä? Olenko samaa vai eri mieltä kirjan kanssa?

Oman tai kirjailijan ajattelun kyseenalaistaminen johtaa meidät usein hyödyllisten oivallusten ääreen. Olen saanut hyvää aiheeseen liittyvää palautetta Eroon Ujoudesta -kirjastani: Lukijat kertovat, että jokin kirjassa esitetty ajatus on tuntunut ensialkuun oudolta tai jopa hölmöltä, eikä siihen ole tehnyt mieli uskoa. Ajan myötä lukijat ovat kuitenkin huomanneet, että kyse on ollut hyvinkin hyödyllisestä ajatuksesta, johon tottuminen on vain vaatinut aikaa ja kokemusta.

Rakkaudella,

Jevgeni

(Teksti “Outo ajattelu: Yleinen syy sosiaaliseen epävarmuuteen” on julkaistu 19.9.2016 ja sitä on päivitetty 20.8.2021. Lisää tekstejä löytyy blogin arkistosta ja videoita videoarkistosta. Kiitos, mukavia luku- ja katseluhetkiä!)

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia