IHMISSUHTEET KUNTOON:

LAITA IHMISSUHTEESI HUIPPUKUNTOON ”10 TOIMINTATAPAA PAREMPIIN IHMISSUHTEISIIN” -KIRJASEN AVULLA:

Kuinka olla mielenkiintoinen keskustelukumppani

kuinka olla mielenkiintoinen keskustelukumppani

Tässä on ollut syksyn bilekausi jo hetken aikaa käynnissä, menoa ja meininkiä on siis riittänyt. En ole mikään äärimmäisen kova dokailun ystävä (vaikka juonkin mielelläni), joten bilettely on minulle lähinnä keino tavata mielenkiintoisia ihmisiä ja pitää hauskaa sen ohella.

En ole itse suorastaan mikään sosiaalisten taitojen mestari (vaikka toki olenkin äärimmäisen sosiaalinen), ja vaikka pärjäänkin yleensä keskusteluissa varsin mallikkaasti, aina välillä löydän itseni omalta osaltani melko jäisistäkin pulinatuokioista.

Okei, useinhan ne ovat jäisiä esimerkiksi siksi, ettei keskustelukumppani satu olemaan kovin taitava keskustelija, mutta on toki yhtälailla omaa syytäni, etten osaa valita sellaisia keskustelunaiheita, joissa keskustelukumppanini haluaisi olla mukana.

Mitä taitoja on siis osattava, kyetäkseen olemaan mielenkiintoinen keskustelukumppani?

1. Taito keskustella

Okei, itsestäänselvyys, mutta myös äärimmäisen olennainen asia. Taitoon keskustella kuuluu esimerkiksi se, ettei keskeytä keskustelukumppaniaan joka käänteessä, ettei puhu toisen päälle, ettei hypi aiheiden välillä täysin epäloogisessa järjestyksessä, ettei valitse loukkaavia aiheita ynnä muuta vastaavaa.

2. Taito kuunnella

Tämä on niin tärkeä juttu, että ansaitsisi ihan oman kirjoituksen, mutta se jääköön myöhemmäksi. Ihmiset haluavat puhua itsestään. Maailman käytetyin sana on – yllätys yllätys – sanan “minä” eri muodot. Hyvistä kuuntelijoista pidetään aina. Mikäli osaat kuunnella aidosti mukanaeläen (“kuunnella aktiivisesti”), olet jo puolitiessä voittoon. Hyvään kuunteluun kuuluu mm. se, että näytät keskustelukumppanillesi olevasi aidosti kiinnostunut hänen jutuistaan (ja toivottavasti oletkin, etkä vain esitä, se kyllä tulee ilmi jossain välissä) ja se, ettet keskeytä hänen puhumistaan omilla muka tärkeämmillä jutuillasi.

3. Tietoa eri aiheista

Mitä useammasta aiheesta osaat keskustella, sitä mielenkiintoisempi olet, loogista. Uusimpien juorujen ja ajankohtaisten uutisten tuntemisella pääsee jo pitkälle, mutta aidosti kovat keskustelijat kykenevät puhumaan aiheesta kuin aiheesta. Joo, myös niistä vaikeista jutuista.

4. Uniikki näkemys

Se, että osaa keskustella vähän kaikesta ei vielä riitä, mikäli kykenee vain toistamaan muilta kuulemiaan juttuja. Oma, aidosti uniikki näkemys on se, mikä tekee jutuista kiinnostavia.

5. Paljon omia kokemuksia

Vähän sama kuin äskeinen. Muiden juttuja ei saa koskaan kuulostamaan yhtä mielenkiintoisilta kuin niitä, mistä löytyy myös omakohtaisia kokemuksia.

6. Taito kertoa tarinoita

Tätä en vielä itse oikein hallitse ja voin olla avoimesti kateellinen niille, jotka tämän osaavat. Tarinoita on aivan huikeaa kuunnella ja niiden kertojat saavat poikkeuksetta osakseen positiivista huomiota.

7. Tilannetajua ja tarkkaavaisuutta

Parhaat keskustelut syntyvät usein tilanteiden yhteydessä, sillä kaikkien kyseisessä tilanteessa mukanaolevien on helppoa yhtyä juttuun mukaan. Tilannetajuun toki liittyy tässä yhteydessä myös se, että tajuaa olla sanomatta esimerkiksi vääriä juttuja väärille ihmisille.

Karla Nieminen Jäänmurtajat Oy:stä kirjoitti myös keskusteluissa pärjäämisestä, mutta eri näkökulmasta. Hyvää tavaraa, kannattaa lukea!

Eilisellä ei ole väliä

eilisellä ei ole väliä

Tuli tuossa hetki sitten keskusteltua erään aika vaikuttavan ihmissuhdemokan tehneen ihmisen kanssa. Hän oli mokaamisestaan kovasti allapäin, ajatellen, että kyseinen moka tulee vielä kummittelemaan pitkään hänelle tärkeissä ihmissuhteissa. Ja onhan se toki mahdollista.

Tästä tuli kuitenkin mieleeni. Monilla on usein tapana rajoittaa nykyistä itseään sillä, mitä he ovat tehneet tai millaisia olleet ennen, vuosia tai kuukausia sitten. He kokevat, että heidän menneet valintansa jotenkin määrittävät heidän nykyistä toimintaansa. Että ne jotenkin vaikuttavat siihen, mitä he voivat tai eivät voi tehdä, millaisia voivat tai eivät voi olla.

Menneillä valinnoilla on toki vaikutusta nykyiseen tilanteeseemme, se on aivan selvää. Mutta määrittävätkö ne välttämättä nykyistä toimintaamme?

No eihän ne mitään määritä.

Kyse ei aina ole edes vuosista tai kuukausista, vaan viikoista ja päivistä. Se, että olisin esimerkiksi sattunut toimimaan kusipäisesti eilen, ei tarkoita, että minun olisi toimittava niin myös tänään. Tai se, että olisin ollut hankala ihminen viimeiset kymmenen vuotta, ei tarkoita että minun pitäisi olla sellainen myös tänään.

Eikä kyse ole nyt vain ihmissuhteista. Tämä pätee ihan mihin vain.

Se, että olisin ollut viimeiset viisi vuotta passiivinen ja kaavoihini kangistunut, ei todellakaan tarkoita sitä, että minun tulisi olla sellainen myös jatkossa. Se, etten ennen uskaltanut tavoitella unelmaani, ei tarkoita, ettenkö voisi tehdä sitä nyt!

Me valitsemme oman toimintamme. Voimme valita, että jatkamme samaa kuin ennen, tai voimme valita jotain täysin uutta.

Tietenkään tämä ei ole aina niin helppoa. Menneiden toimintatapojen, tottumusten ja ajatusmaailman muuttaminen on usein hyvinkin hankalaa. Se on kuitenkin tehtävissä, mikäli sitä tarpeeksi kovasti haluaa.

Mieti jotain elämäsi osa-aluetta, johon et ole täysin tyytyväinen. Voit valita kyseisen osa-alueen parantamisen ja ennalleen jättämisen välillä. Eilisen ja tämän päivän välillä. Kumman valitset?

Kaikki lähtee ideasta

kaikki lähtee ideasta

Kaikki lähtee ideasta ja kaikki luodaan kahdesti. Aivan kuten puu kasvaa siemenestä, mikä tahansa toteuttamamme asia syntyy ideasta. Ensin luomme asian mielessämme ja vasta sen jälkeen luomme sen todellisessa maailmassa.

Ennen kuin rakennamme talon me ajattelemme talon rakentamista.

Ennen kuin treenaamme itsemme huippukuntoon me ajattelemme itsemme treenaamista huippukuntoon.

Ennen kuin toteutamme unelmamme, me ajattelemme sen toteuttamista.

Itsestäänselvää, ajattelet. Ja niinhän se onkin. Itsestäänselvää, mutta äärimmäisen tärkeää.

Miksi se sitten on tärkeää?

Siksi, että ideoiden laadulla on merkitystä. Jos haluat kasvattaa mahdollisimman näyttävän, terveen ja elinvoimaisimman puun, valitset varmasti parhaimman siemenen. Miksi sitten jotain toteuttaessasi lähtisit liikkeelle huonosta tai puutteellisesta ideasta?

Huonosta ideasta seuraa…

Asioiden kesken jäämistä

Ideavaiheessa ei useinkaan uhrata kovinkaan montaa ajatusta sille, halutaanko idea oikeasti, aidosti toteuttaa, vai onko kyse hetkittäisestä motivaatiopuuskasta, joka lopahtaa pian tositoimiin pääsemisen jälkeen. Aloitetaan talon rakentaminen ja jätetään kesken, kun se on puolivalmis.

Väärien asioiden toteuttamista

Samoin jätetään ajattelematta sitä, onko kyseessä idea, joka “olisi ihan kiva” toteuttaa, vai idea jonka ihan oikeasti oikeasti oikeasti haluaa toteuttaa. Se on aika ikävä huomata jälkeenpäin että hei, en olisi oikeasti edes halunnut toteuttaa tätä. Eli saadaan talo kyllä valmiiksi, mutta tajutaan että kyllä sen yhtä hyvin olisi voinut jättää rakentamatta ja keskittää voimat johonkin oleellisempaan projektiin.

Epäselkeyttä

Usein käykin niin, että ideassa on potentiaalia vaikka millä mitalla, mutta missään vaiheessa ei vaivauduta sen tarkemmin määrittelemään, millaiseen lopputulokseen pyritään. Päätetään että rakennetaan talo, ja sen valmistuttua huomataan, että tulikin rakennettua vaja. Mikäli halutaan rakentaa asuintalo, olisi jo ideointivaiheessa hyvä määritellä se asuintaloksi (ja mieluiten asuintaloksi, joka koostuu neljästä seinästä, ulko-ovesta, neljäst ikkunasta…jne).

Talolle siis luodaan piirustukset. Yritykselle taas luotaisiin yrityssuunnitelma. Vaatteille luotaisiin kaavat. Puhe kirjoitettaisiin valmiiksi. Idea yksinään ei riitä, se vaatii valmistelua ja hiomista.

Itsestäänselvää, joo, mutta silti ihan huomioonottamisen arvoista :-)