Pelko tekee elämästäsi moninkertaisesti paremman – Kunhan ymmärrät sitä oikein

Pelko tekee elämästäsi moninkertaisesti paremman - Kunhan ymmärrät sitä oikein

Hyvin moni on tottunut ajattelemaan pelkoa lähinnä kielteisenä asiana. Pelko on jotain, mikä estää, hidastaa, vaikeuttaa, rajoittaa, ahdistaa ja niin edelleen. Pelko tekee elämästäsi huonompaa, kuin mitä se olisi ilman pelkoa. Yritykseni Rohkeuskoulu ja suosituin kirjani Eroon ujoudesta ovat olemassa siksi, että ihmiset pääsisivät eroon peloistaan.

Mutta tuleeko niistä oikeasti päästä eroon? Onko pelko oikeasti niin ankea juttu, että se täytyy eliminoida?

Pelko tietysti tuntuu ankealta. Siitä tulee nihkeä olo, pitkittyessä se vaikuttaa kehon hyvinvointiin ja viepä vielä yöunetkin. Kehomme ja psyykkeemme on kuitenkin siitä mielenkiintoinen kokonaisuus, ettei niissä tapahdu mitään ilman jonkinlaista hyödyllistä syytä.

Mikä on syy pelkoon? Entä mikä on syy siihen, että pelkääminen tuntuu niin kovin epämiellyttävältä?

Pelon tarkoitus on tietysti suojella meitä vaaroilta. Kun itsepuolustusjärjestelmämme havaitsee meidän olevan tiukassa tilanteessa, aktivoituu kehossamme stressireaktio, joka tunnetaan myös taistele- tai pakene-reaktiona. Se mahdollistaa paremman suorituskyvyn, kuin mihin kykenemme normaalitilassa ollessamme. Tämän kohonneen suorituskyvyn turvin mahdollisuutemme selvitä tiukasta tilanteesta ovat tavallista paremmat. Tämä on kuitenkin vanhaa ja tuttua tietoa. Kiinnostavampi kysymys on kuitenkin tämä:

Mitä hyötyä on pelkäämisestä? Entä miksi pelkääminen tuntuu ikävältä?

Kuvittele, että vatsasi tulee kipeäksi. Siis todella kipeäksi. Odotat päivän tai pari, että kipu menisi ohi. Se ei kuitenkaan mene, joten hakeudut lääkäriin, jossa sinut korjataan ja pelastetaan mahdollisesti vakavaltakin vaivalta. Kipu on kehomme tapa ilmoittaa, että nyt ei muuten ole kaikki ihan okei. Nyt olisi hyvä hetki tehdä korjausliikkeitä. Kipu ilmaantuu ja varoittaa meitä, jolloin tajuamme mennä lääkäriin.

Samalla tavalla näyttävät toimivan myös jotkin psyykkeen mekanismit. Pelkääminen tuntuu niin hemmetin nihkeältä siksi, että se kivun lailla varoittaa meitä: Nyt ei ole kaikki hyvin!

Kun kipu varoittaa meitä siitä, että omassa kehossamme saattaa olla tapahtumassa jotain ikävää, varoittaa pelkääminen siitä, että jotain ikävää saattaa olla tapahtumassa meidän ympäristössämme. Pelko toimii tässä hälytyskellona: Ding ding, kohta ehkä tapahtuu jotain ikävää, olethan tarkkana?

Pelon tarkoitus on HERÄTELLÄ meitä ratkaisemaan meitä uhkaavat ikävyydet:

  • Tunnetko pelkoa, koska sinun on pidettävä ensi viikolla puhe aivan liian suuren yleisön edessä? Mitä voisit tehdä, jotta tilanne olisi helpompi ja vaarattomampi?
  • Tunnetko pelkoa, sillä olet pian menossa tärkeään työhaastatteluun? Mitä voisit tehdä, jotta tilanne olisi helpompi ja vaarattomampi?
  • Tunnetko pelkoa siitä, että saat yön pikkutunteina turpaan Joensuulaisen snägärin jonossa? Mitä voisit tehdä, jotta tilanne olisi helpompi ja vaarattomampi?

Pelon tarkoitus on herätellä, mutta tämä ilmiselvältä vaikuttava tosiasia menee meiltä helposti ohi.

Kun ei illalla saa nukahdettua vaan vääntelehtii sängyssä tulevaa puhettaan tai työhaastatteluaan stressaten, voi toimia kahdella tavalla:

Voi joko jatkaa pelokasta, ahdistuksensekaista kitumistaan ja lopulta hyvällä tuurilla vaipua levottomaan uneen (ja toistaa tämä sama rituaali vielä monen monituista kertaa elämän aikana) tai ymmärtää, mitä pelko yrittää sinulle kertoa:

Ding dong! Kohta tapahtuu jotain, oletko valmiina!?

Pelko yrittää herätellä, mikset siis heräisi?

Kun tunnet pelkoa, on tavallaan hyödytöntä jäädä pyörimään epämääräiseen ahdistukseensa. Siinä ei voita mitään. Tunnet ahdistusta, sinulla on hemmetin huono olla, muttet silti tee asialle mitään.

Vaihtoehto on ottaa sitä kuuluisaa härkää hemmetin tukevalla otteella niistä sarvista kiinni ja pyrkiä ratkaisemaan ongelman: On aika luoda strategia, on aika opiskella ja harjoitella.

Mitä voisit tehdä, jotta tuleva puhe, työhaastattelu tai Joensuulainen skini pelottaisivat vähemmän?

Voisitko ehkä opiskella puhumista ja esiintymistä? Voisitko harjoitella puhettasi? Voisitko opetella kaiken työhaastatteluissa pärjäämisestä? Voisitko mennä opiskelemaan itsepuolustusta, nostaa rautaa salilla tai muuttaa rennompaan kaupunkiin?

”Mutta Jevgeni, noihinhan menee ikuisuus!”

Kyllä. Myönnän, että itseänikin harmittaa usein, että kivoihin asioihin menee niin pitkä aika. Tykkään ajatella, että hyvät asiat, kuten tässä tapauksessa itsevarmuus, pelon väheneminen ja hyvä fiilis ovat palkintoja hyvin tehdystä työstä. Jos työtä ei tee, ei pääse nauttimaan myöskään sen hedelmistä.

On totta, että täydellisiä ratkaisuja pian koittavaan, haastavaan ja pelottavaan tilanteeseen ei välttämättä ole. Meillä on kuitenkin kyky ja valta tehdä elämästäsi parempaa ja rennompaa pidemmällä aikavälillä. On tavallaan jopa vähän hölmöä pelätä esimerkiksi julkista esiintymistä koko ikänsä, kun verrattain pienellä määrällä työtä kyseistä pelkoa voi saada vähennettyä siedettävälle ja jopa rennolle tasolle.

Kun ensi kerralla huomaat tuntevasi jotain asiaa kohtaan toistuvaa tai jopa jatkuvaa pelkoa, anna pelon tehdä tehtävänsä, anna sen herättää sinut! Aivan kuten kovat vatsakivut saisivat sinut suuntaamaan lekurin vastaanotolle, anna pelon ohjata sinut ratkomaan ongelmaasi: Mitä voisit tehdä, opiskella ja harjoitella, jotta sinua pelottaisi tulevaisuudessa vähemmän?

Rakkaudella,

Jevgeni

Muuta aiheeseen liittyvää:

Lämmin kiitos lukemisesta!

(Visited 1 049 times, 1 visits today)

Leave A Response

* Denotes Required Field