Rakkauden pelko ja sen vähentäminen

rakkauden pelko

Rakkauden pelko tarkoittaa pelkoa siitä, että rakkaus ja läheiset ihmissuhteet tuovat mukanaan kipua ja tuskaa. Pelko on ymmärrettävä ja yleinen, sillä monilla meistä on karvaita kokemuksia rakkaudesta. Aiemmat huonot kokemukset voivat synnyttää pelon, joka rajoittaa myös elämämme tulevia ihmissuhteita.

Rakkauden pelko ja sen ilmeneminen

Rakkauden pelko on sitä, ettemme uskalla rakastua ja heittäytyä ihmissuhteisiin siksi, että samalla asetumme alttiiksi satutetuksi tulemiselle. Rakkauden pelon vuoksi saatamme myös vältellä ihmissuhteisiin sitoutumista, sillä sitoutuminen tarkoittaa suhteeseen kuuluvien odotusten ja velvoitteiden kohtaamista, mikä saattaa tuntua pelottavalta.

Rakkauden pelko on ymmärrettävää, sillä ihmissuhteisiin kuuluu hyvien asioiden lisäksi myös riskejä. Voimme tulla satutetuiksi, torjutuiksi, petetyiksi ja kaltoinkohdelluiksi lukemattomilla eri tavoilla. Vaikka haluaisimmekin elämäämme syvällisiä ihmissuhteita, voi siltikin tuntua helpommalta väistää niihin sisältyvät riskit ja olla lähtökohtaisestikaan alkamatta syvällisiin ihmissuhteisiin. Voi tuntua helpommalta olla turvassa, kuin olla onnellinen. Tuttu helvetti voi tuntua paremmalta kuin tuntematon taivas.

Rakkauden pelko ilmenee sitoutumispelkona, haluttomuutena lähentyä kumppaninsa kanssa sekä esimerkiksi korostuneena tarpeena hallita ihmissuhteen toista osapuolta. Muita hallitsemalla pyrimme minimoimaan mahdollisuuden, että tulemme satutetuiksi.

Rakkauden pelon kehittyminen

Läheisyys, toiselle ihmiselle avautuminen ja toisen lähelleen päästäminen on haastavaa ihan meille kaikille. Joidenkin kohdalla tämä kuitenkin ylikorostuu, jolloin voidaan alkaa puhumaan jonkinasteisesta rakkauden pelosta.

Tätä “rakkauden pelkoa” ei tule ottaa tarkkana määritelmänä, vaan pikemminkin kokoavana terminä ryppäälle muita pelkoja, kuten satutetuksi, hylätyksi tai petetyksi tulemisen pelolle tai vaikkapa luottamuksen, lähelle päästämiseen ja itsensä avaamiseen liittyville peloille.

Koska kyse voi olla eri henkilöillä erilaisista peloista ja niiden erilaisista yhdistelmistä, on mahdotonta yleistävästi sanoa, kuinka pelko on kenenkin kohdalla kehittynyt. Yleinen tapa voi olla kutakuinkin seuraavanlainen:

Ihminen kokee rakkaudessa tai muussa läheisessä ihmissuhteessa kolhun. Ehkä tulee jätetyksi,  ehkä hylätyksi, ehkä petetyksi, ehkä hyväksikäytetyksi, ehkä menettää rakastamansa ihmisen, ehkä joutuu elämään tunnekylmässä suhteessa tai ehkä hänen suhteensa kariutuu ylitsepääsemättömiin ongelmiin. Tämä kaikki voi satuttaa.

Koska ihminen pyrkii välttämään tuskaa parhaansa mukaan, hän kehittää itselleen tuskan välttämisen mahdollistavia toimintatapoja, eli alkaa varomaan potentiaalisesti tuskaa aiheuttavia asioita. Tässä tapauksessa hän alkaa varomaan rakkautta ja lähentymistä.

Rakkauden pelon käsitteleminen

Rakkauden pelkoaan voi käsitellä karkeasti jaoteltuna kahdella tavalla: eheyttävällä ja rajoittavalla.

Rajoittavassa tavassa pelko otetaan niin tosissaan, että päädytään joko omasta halustaan tai halunsa vastaisesti toimimaan sen vaatimalla tavalla. Varotaan rakkautta ja läheisiä ihmissuhteita, minkä seurauksena rajoitetaan myös omaa elämäänsä. Näin pysymme näennäisen turvassa, mutta samalla altistutaan tuskalle, joka seuraa esimerkiksi yksinäisyydestä. Ilman rakkautta ja syvää läheisyyttä eläminen on jo itsessään tuskallista. Siksi rakkauden ja ihmissuhteiden varominen ei pitkällä aikavälillä ole ehkä se hedelmällisin toimintamalli.

Eheyttävässä käsittelyssä pelkoa taas lähdetään aktiivisesti käsittelemään. Käsittelyn keinoina voivat toimia esimerkiksi terapiaan hakeutuminen, itsetutkiskelu, vertaistuki, keskustelut läheisten ihmisten kanssa sekä kaikenlainen itsetuntemuksen lisääminen. Tärkeintä on halu kasvaa tämän ongelmansa ylitse sekä uskallus kohdata kaikki se, mitä sisältämme näiden asioiden käsittelyn yhteydessä saattaa paljastua.

Muutama ajatus, joista on ollut itselleni hyötyä

Haluan jakaa seuraavaksi muutaman ajatus- ja toimintamallin, joista on ollut itselleni iloa rakkauden pelon käsittelyssä.

Ehkä suurin mielenrauhaa tuova oivallus on ollut se, että paha olo ja tuska, eivät yleensä itsessään peruuttamattomasti vahingoita ihmistä, vaikka pahalta tuntuvatkin. Kivun kohtaamisessa ei ole mitään kivaa, mutta kipu on myös reilu vieras. Se satuttaa hetken aikaa, mutta lähes aina voi luottaa myös siihen, että kipu vähenee ajan myötä. Tämän käsitettyäni en ole varonut potentiaalisesti tulevaisuudessa odottavaa kipua, sillä voin luottaa siihen, että sekin tulee menemään aikanaan ohi.

Ihminen on olento, joka on suunniteltu kestämään lyhytaikaista henkistä kipua. Vaikka meistä viikon, kuukauden tai vuoden ajan tuntuisi pahalta, lopulta kipu todennäköisesti vähenee ja jopa poistuu kokonaan. Jäljelle voi jäädä erilaisia pelkoja ja traumoja, joita niitäkin voi kuitenkin hoitaa, vaikka se ei helppoa aina olekaan.

Rohkaisuna toimii minulle myös se ajatus, että vaihtoehto rakkaudelle on rakkauden puute. Jos pitäisi valita, koenko elämässäni rakkautta, johon toisinaan sisältyy myös kipua, vai elänkö täysin rakkaudetonta elämää, valitsen hetkeäkään empimättä rakkauden ja kivun. Vaihtoehtona rakkaudettomuus kuulostaa niin ikävältä, ettei se ollenkaan houkuttele!

Rakkaus ei myöskän johda automaattisesti pelätyn kaltaiseen kipuun. Kaikki läheiset ihmissuhteet eivät ole samanlaisia. Vaikka meitä olisi satutettu aiemmissa ihmissuhteissamme, voi seuraava suhde olla edellistä parempi. Kipu ei ole varmaa, vaan ihmissuhde voi olla myös melko kivuton.

Emme voi olla varmoja siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Voi olla, että tulevissakin ihmissuhteissamme ilmenee kipua. Voi olla, että sitä ilmenee enemmän tai vähemmän kuin aiemmissa suhteissa. Kipu voi liittyä myös erilaisiin asioihin kuin aiemmissa suhteissa. Itse tykkään ajatella, että tulevaisuus tuo mukanaan pääasiassa mukavia asioita. En halua asennoitua jo etukäteen uskomaan, että tulevaisuudessa tulee sattumaan ihan hemmetin pahasti!

Uskon, että ihminen ei kaipaa elämässä niinkään puhdasta onnellisuutta, kuin elossa olemisen tunnetta. Me haluamme tuntea elävämme, haluamme kokea, fiilistellä, tuntea! Rakkaus sekä ilahduttaa, että satuttaa. Se saa meidät tuntemaan olevamme elossa. Se antaa meille sitä, mitä niin moni meistä etsii.

Lopuksi tähän sopiva lainaus:

“Voimme ihailla omenapuuta ja nauttia sen antimista, sen lakastuttua kiittää sitä ja jatkaa matkaa tai käyttää koko elämänsä sen vahtimiseen, aitaamiseen, saksimiseen. Kun puu lopulta antaa meille täydellisen omenan, saatamme olla jo niin vanhoja, että makuaistimme on mennyttä. “

Rakkaudella,

Jevgeni

(Teksti “Rakkauden pelko ja sen vähentäminen” on julkaistu

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia

viehtymys

Deittailun haasteet: Viehtymys ei synny hetkessä

Yksi aikuisten deittailun suurimmista haasteista on deittailijoiden kiireisyys. Ihmisten tapaamiselle ei tahdo riittää oikein aikaa ja siksi uusia ihmisiä tavataankin varsin harvoin ja lyhyesti. Tämä on ongelma, sillä viehtymys toiseen ihmiseen ei yleensä ole hetkessä syntyvä tunne.

Lue lisää »