Rohkeus ja maailmanparantaminen – Rohkeus parantaa maailmaa

Rohkeus ja maailmanparantaminen

Koetko olevasi omalta osaltasi vastuussa maailman tilasta, vai uskotko olevasi vain pieni ihminen, jolla ei ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa maailman hyvinvointiin?

Oletko ajatellut, että todelliset sankariteot ja todellinen muutos on lähtee ihmisistä, joilla on enemmän kykyjä, valtaa tai rohkeutta kuin sinulla?

Uskotko, että sinulla on tästä syystä vähemmän vastuuta kuin heillä, joiden asenne tai kyvyt soveltuvat paremmin hyvien tekojen tekemiseen?

Tarkoitus ei ole missään tapauksessa syyllistää. Maailmanparantajahihhulina heiluminen ei todellakaan sovi kaikille. Jokaisen omakin elämä on tavalla tai toisella välillä raskasta. Ja kun itsellään menee huonosti, muut kuin omat ongelmat katoavat helposti näköpiiristä.

Käytän termiä maailmanparantajahihhuli tässä tapauksessa hyvin vapaasti. Heitä ovat mielestäni kaikki, jotka millä tahansa alueella näkevät vaivaa paremman maailman eteen. Tiedostan, että termi “hihhuli” on kielteisesti leimautunut, mutta juuri tästä syystä haluan sitä käyttää. Ihailen kaikenlaista hihhulitoimintaa todella suuresti ja pidän kaikenmallisia maailmanparantajia suuressa arvossa. Hyvä me!

Oikeastaan pidän heitä niin suuressa arvossa, että toivon aivan jokaisen liittyvän kyseiseen joukkoon. Yksittäisen ihmisen ei tarvitse ratkaista ilmastokriisiä tai ylikansoittumista, lopettaa sotia tai nälänhätiä. Jokainen voi auttaa ja vaikuttaa myös pienessä mittakaavassa, tehdä ruohonjuuritasolla hyviä tekoja.

Hyvät teot vaativat asennetta

Hyvät teot vaativat usein asennetta. Tämä “asenne” voi tarkoittaa esimerkiksi halukkuutta poistua omalta mukavuusalueeltaan, kykyä sietää epämiellyttäviä tilanteita tai halukkuutta luopua hitusesta omaa hyvinvointia muiden hyvinvoinnin vuoksi.

Tätä “asennetta” ei kaikilla ole, mutta sellaista voi jokainen oppia. Olen syyllistynyt selkärangattomuuteen itsekin useammin, kuin haluaisin myöntää. Erityisesti Suomessa, jossa “pidetään huoli omista asioista” on valitettavalla tavalla yleisesti hyväksyttyä keskittyä vain omaan elämäänsä.

Jos kaikkien hyvien tekojen tekeminen olisi mukavaa, uskon, että niitä tekisivät kaikki. Valitettavasti se ei aina ole mukavaa. Siksi olemme tilanteessa, jossa monet joutuvat kärsimään meidän muiden haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä auttaa.

Mitä kävi sille, joka sydäntalvena sammui kadulle ja palellutti raajansa, sillä ohikulkijalla ei ollut halua auttaa? Entä sille, jota työpaikkakiusattiin vuosien ajan ilman, että kukaan kollegoista uskalsi puuttua asiaan?

Auttaminen ei ole aina kivaa eikä helppoa ja ymmärrän liiankin hyvin niitä, jotka eivät auta. Minulla on sellaisesta paljon omaa kokemusta. Siksin haluan nostaa esiin tätä epämiellyttävää totuutta: Oma selkärangattomuutemme ei ole vain oma asiamme. Sillä on välitöntä vaikutusta myös muiden elämään.

Kyse ei ole myöskään vain edellisten esimerkkien kaltaisista kielteisistä tilanteista. Kuvittele, että sinulla on ihastus, jota haluaisit lähestyä ja pyytää treffeille. Koska asennetta sen tekemiseen kuitenkin uupuu, jätät sen tekemättä. Ehkäpä te molemmat löydätte myöhemmin jonkun muun. Voi kuitenkin olla, että tämä ihminen, jota et lähestynyt, ei löydäkään enää ikinä ketään ja jää yksinäiseksi koko loppuiäkseen. Ihan vain siksi, ettet uskaltanut häntä lähestyä.

Yllä oleva esimerkki on toki varsin kaukaa haettu, sillä lopulta jokainen on jossain määrin vastuussa omasta elämästään ja onnellisuudestaan. Saat kuitenkin varmasti kiinni siitä, mitä tarkoitin. Tekomme ja tekemättä jättämisemme vaikuttavat myös muihin, joko hyvin tai huonoin tavoin.

”Asenne” rakentuu arvoille ja rohkeudelle

Asenne ei onneksi ole mikään synnynnäinen ominaisuus, jota ihmisellä joko on tai ei ole. Asenne koostuu tavastamme katsoa maailmaa, tavastamme suhtautua muihin ihmisiin sekä rohkeudesta.

Esimerkiksi ihminen, joka uskoo vahvasti siihen, että “heikkoja tulee auttaa” toimii hyvin paljon todennäköisemmin toisten hyväksi kuin ihminen, jonka suhtautumistapa on vaikkapa “muiden asioihin ei tule puuttua, jokainen pitäkööt huolta itsestään”.

Kaikkia näistä kolmesta voi kehittää. Maailmankatsomus ja muihin ihmisiin suhtautuminen hioutuu jo sillä, että itsensä ympäröi terveellä ja myönteisellä seuralla tai vaikka lukee myönteistä ja kasvuun kannustavaa kirjallisuutta.

Rohkeus taas on kyky, jota kuka tahansa voi harjoittelun avulla kehittää. Mikäli sinua kiinnostaa oman henkisen selkärankasi vahvistaminen ja rohkeuden oppiminen, on siihen lukuisia keinoja. Niitä löytää jonkin verran netistä ja kirjallisuudesta, mutta mikäli kaipaat erityisen tiukkaa rohkeuspakettia, suosittelen tietysti yritystäni Rohkeuskoulua :)

Rakkaudella,

Jevgeni

Muuta aiheeseen liittyvää:

Lämmin kiitos lukemisesta!

 

(Visited 285 times, 1 visits today)

Leave A Response

* Denotes Required Field