Taloustieteen signaaliteoria deittailussa ja työnhaussa

Taloustieteen signaaliteoria deittailussa tai työnhaussa

Onko sinulla epämääräisiä haasteita deittailussa tai työnhaussa? Tuntuuko, ettet herätä haluamaasi vastakaikua, vaikka sinussa ei ole mitään varsinaisesti vialla?

Tässä tekstissä nostan esiin yhden mahdollisen syyn siihen, miksi näin on. Argumentin pohjana käytän ns. signaaliteoriaa (tunnetaan suomeksi myös signalointiteoriana), joka palkittiin vuonna 2001 taloustieteen Nobelilla. Teoria käsittelee arvon määrittymistä silloin, kun kaupan toisella osapuolella on tuotteesta huomattavasti enemmän tietoa kuin toisella osapuolella. Jos tämä tuntuu liian abstraktilta, ei hätää, se ei ollut tärkeää. Deittailuun ja työnhakuun tämä liittyy seuraavasti:

Kun “myymme” itseämme (eli pyrimme tekemään vaikutuksen) joko potentiaaliselle kumppanille tai työnantajalle, pyrimme osoittamaan eri tavoin, että olemme kiinnostavia/arvokkaita. “Kiinnostu minusta, sillä olen hyvä siinä, mitä väitän olevani. Olen arvokas tavalla, jota sinä kaipaat.”

Arvo tarkoittaa tässä tapauksessa sinun “arvoasi” kohderyhmäsi silmissä, olkoot se sitten potentiaalinen työnantaja, potentiaalinen elämänkumppani tai vaikka potentiaalinen seksikumppani.

Eri ihmiset kokevat eri asiat arvokkaina. Joku kaipaa kumppaniltaan luotettavuutta ja tasaisuutta, eli pitää niitä arvossaan. Joku toinen taas kaipaa seikkailullisuutta ja räväkkyyttä, eli hänelle ne ovat kumppanissa arvokkaampia ominaisuuksia.

(Muuten. Älä ota tätä kylmää business-termistöä liian vakavasti. Tarkoitukseni ei ole väittää, että ihmissuhteet olisivat jonkinlaista kylmää kaupankäyntiä. Kirjoitan näin, koska näin tämä on helpointa havainnollistaa.)

Haastavaa tässä on se, että usein deittailun tai työnhaun tilanteissa on vaikea välittää omaa “arvoaan” uskottavasti suoraan. Et voi pelkästään väittää olevasi jotain, sillä väite on vain väite. Työnantaja ei välttämättä usko, että olet huipputarkka ja väsymätön työmyyrä, vaikka sellaista väittäisitkin. Treffikumppanisi ei välttämättä usko, että olet turvallinen ja luottamuksen arvoinen, vaikka niin väittäisitkin.

Kun et voi osoittaa arvoasi suoraan, täytyy siitä lähettää “signaaleja” jollain muilla tavoin. Siksi tämä signaaliteoria. Otetaan pari esimerkkiä.

Signaaliteoria ja työnhaku

Hyvä esimerkki tällaisen arvosignaalin lähettämisestä työnhaussa on se, että olet kouluttautunut korkeakoulussa. Koulutettu työnhakija on varmempi valinta uudeksi työntekijäksi, mutta miksi? Työnantajalle pelkkä työnhakijan tutkintotodistushan ei vielä merkitse välttämättä mitään, sillä todistuksen olemassaolo ei takaa, että siellä koulussa olisi oikeasti opittu kovin paljoa.

Koulutuksen olemassaolo on kuitenkin vahva, myönteinen signaali työnantajalle. Se, että olen valmistunut korkeakoulusta kertoo nimittäin tiettyjä asioita.

  • Se kertoo esimerkiksi sen, että olen kyennyt näkemään vaivaa 4 vuoden ajan jonkin yhden tietyn tavoitteen eteen.
  • Se kertoo siitä, että olen sen verta kyvykäs, että olen päässyt kursseista läpi, eli osaan kyllä tarvittaessa keskittää ajankäyttöäni ja osaamistani aikaansaavalla tavalla.
  • Se kertoo siitä, että osaan pelata järjestelmän säännöillä (tässä tapauksessa koulujärjestelmän) ja luovia niiden puitteissa maaliin asti.

Koulutukseni itsessään ei ole tae osaamisesta, mutta sen olemassaolo kertoo minusta monia muita asioita, jotka ovat työnantajan kannalta huomionarvoisia. Koulutukseni on myönteinen signaali, joka tekee minusta työnhakijana edes vähän haluttavamman.

Signaaliteoria ja deittailu

Otetaan seuraavaksi muutama esimerkki deittailusta.

Kun tapaamme kiinnostavia ihmisiä, me usein pyrimme (tietoisesti tai tiedostamatta) osoittamaan “arvomme” toiselle ja saada hänet kiinnostumaan meistä. Ongelma on usein se, ettei arvoa voi välttämättä viestiä toiselle suoraan, sillä se olisi joko sopimatonta tai epäuskottavaa.

Kuvitellaan, että etsit kumppania tositarkoituksella ja haluat viestiä luotettavuuttasi ja kykyjäsi vanhempana. Voisit tällöin sanoa suoraan, että “olen muuten luotettava tyyppi ja minusta tulisi loistava vanhempi meidän lapsillemme“. Tämän sanominen suoraan voi kuitenkin olla hämmentävää, painostavaa ja muutenkin outoa. Lisäksi se, että sanot sen noin suoraan, heittää päällesi heti epäilyksen varjon: jos kerta olet niin loistava, niin miksi se tulee tuoda näin oudosti esiin? Mitä jos oletkin jotain ihan muuta, kuin väität olevasi?

Näin ollen tämä “arvo” kannattaa tuoda esiin mieluummin muuta kautta. Signaali välittyy tässä tapauksessa esimerkiksi seuraavin keinoin:

  • Kaikki aiemmat kumppanisi puhuvat hyvää luotettavuudestasi.
  • Sinulla on monia luottamustehtäviä, jotka kielivät siitä, että saat tehtyä ne asiat, jotka lupaatkin.
  • Sinulla on monia projekteja ja saavutuksia, jotka kertovat siitä, että olet kyvykäs tekijätyyppi ja osaat viedä asioita maaliin.
  • Olet työskennellyt ja muutoinkin ollut paljon lasten kanssa, mikä kielii siitä, että ymmärrät jotain niiden kasvatuksesta.
  • Olet hyvissä töissä, mikä kielii siitä, että sinulla on varoja potentiaalisesti tulevan perheesi ylläpitämiseen.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, mutta saat varmasti kiinni, mitä tarkoitan. Meihin liittyvät asiat eivät ole vain asioita, vaan ne lähettävät ympärillemme jatkuvasti signaaleja siitä, mitä me itseasiassa olemme.

Mitä arvoja haluat viestiä?

Se, että olet “hyvä tyyppi” tai “hyvä työntekijä” ei sinänsä sano vielä mitään. On tuhat tapaa olla hyvä tyyppi tai hyvä työntekijä. Se, että olet hyvä, ei vielä tarkoita, että olet hyvä juuri sille ihmiselle tai työnantajalle, jonka kanssa olet tekemisissä.

Mitkä ovat niitä asioita, joissa olet oikeasti hyvä? Entä kuinka vahvasti sinusta saa sen vaikutelman, että olet niissä ihan oikeasti niin hyvä, kuin koet olevasi?

Tämä on aiheellinen kysymys ensinnäkin siksi, että on todella yleistä kuvitella olevansa todellista parempi, kuin mitä oikeasti on. Ei ole tarkoitus “ampua ketään alas”, mutta rehellisyys itseään ja kykyjään kohtaan vie kokemukseni mukaan pidemmälle, kuin lopulta tyhjäksi osoittautuva hybris. On noloa ja töykeääkin paljastua todellisuudessa muuksi, kuin mitä väittää olevansa.

Toiseksi tämä on tärkeä kysymys siksi, että saat sen avulla kiinni “signaaleistasi”. Puhuvatko signaalisi sinun puolestasi hyvää vai huonoa? Säteileekö sinusta arvo, vai sen puute?

Haluan pehmentää edellistä lausetta hieman. Tämän tekstin ei todellakaan ole tarkoitus aiheuttaa kenessäkään tunnetta, että olisi jotenkin arvoton. Et ole. Näyttää kuitenkin olevan totta, että me kiinnostumme ihmisistä, joissa on niitä piirteitä, jotka koemme viehättävinä. Kuinka selkeästi nämä piirteet “säteilevät” sinusta? Kuinka selkeästi potentiaalinen kumppani tai työnantaja näkee, että olet juuri oikealla tavalla viehättävä?

Tämä ei ole itsestäänselvää. Työskentelen paljon erityisesti miesten kanssa, joilla on vaikeuksia saada naisseuraa. Hyvin usein kyse ei ole siitä, että nämä miehet olisivat jotenkin huonoja tyyppejä. Päinvastoin, he ovat usein aivan huipputyyppejä, joista moni neito olisi hyvin viehtynyt. Heidän ongelmansa on kuitenkin se, ettei se heidän huippuutensa näy yhtään mitenkään ulospäin.

Joko he eivät tuo sitä uskottavasti esiin, koska eivät osaa esim. sosiaalisen ujouden vuoksi, tai sitten heillä ei ole konkreettisia “todisteita” sille, että he ovat niin huippuja kuin ovat.

Arvotodisteet, signaalin lähde

Arvotodisteet ovat asioita, jotka puhuvat arvosi puolesta. Esimerkiksi työnantajaa voivat kiinnostaa

  • työtodistukset ja erilaiset kunniamaininnat
  • vaikuttava cv ja hyvät suositukset edellisistä työpaikoista
  • sinusta avoimesti hyvää puhuvat ihmiset alallasi
  • saavutukset ja onnistumiset, jotka sinulla on “vyön alla”
  • kyvykkyytesi pärjätä hakuprosessissa ja hakuprosessin aikana antamasi onnistuneet työnäytteet
  • sujuva kyky olla haastateltavana.

Mikään näistä ei ole tae siitä, että olisit hyvä työntekijä, mutta jokainen niistä on todiste, joka vie oikeaan suuntaan. Jokainen niistä todistaa, että sinussa on se arvo, jonka väität itsestäsi löytyvän. Sama pätee deittailuun, jossa arvoja ovat esimerkiksi

  • sosiaalinen pääomasi (suosiosi) muiden ihmisten silmissä, joka viestii siitä, että olet ainakin jossain määrin hyvä tyyppi.
  • kykysi tehdä rahaa, mikä viestii siitä, että voit sen kautta luoda perheellesi turvaa ja jatkuvuutta.
  • fyysinen kuntosi, joka viestii esimerkiksi siitä, että olet ainakin jossain määrin terve ja tulet oleman kumppanisi ja perheesi tukena vielä hyvän aikaa.
  • ulkonäkö ja älykkyys, jotka saattavat viestiä esimerkiksi hyvästä genetiikasta, joka voi kiinnostaa sitä, joka haluaa kanssasi perheen.

Ja monia monia muita. Nämä ovat vain yleisiä esimerkkejä. Todellisia asioita, joita haluamme kumppaneiltamme, on tietysti rutkasti enemmän.

Tärkeää on huomata, että monet arvotodisteet eivät aina viesti sitä ilmeisintä arvoa. Esimerkiksi se, että jollakulla deittailemallasi miehellä sattuu olemaan uudenkarhea huippukallis urheiluauto ei ole tae siitä, että hän olisi taloudellisesti menestyvä ja kyvykäs rahanteossa. Sen sijaan se saattaa viestiä siitä, että hän on kekseliäs kaveri, koska on onnistunut sellaisen rahan puutteestaan huolimatta hankkimaan. Hieno auto saattaakin olla jonkinlaisen älykkyyden, eikä taloudellisen kyvykkyyden todiste.

Mikä on oma tilanteesi?

Lopuksi muutama kysymys, jonka avulla voit halutessasi hakea parempaa “otetta” omasta tilanteestasi, liittyy se sitten työnhakuun, deittailuun tai johonkin aivan muuhun.

  • Mitä ovat ne arvot (hyvät puolet), joissa koet olevasi hyvä?
  • Jos et voi tai et kehtaa kertoa niistä suoraan, kuinka tuot niitä esiin?
  • Mitkä ulkoiset tekijät puhuvat arvojesi puolesta?
  • Mitkä ovat sellaisia hyviä puoliasi, jotka eivät nouse selkeästi esiin?
  • Kuinka voisit tuoda niitä paremmin esiin? Miksi ne jäävät piiloon?

Rakkaudella,

Jevgeni

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia

viehtymys

Deittailun haasteet: Viehtymys ei synny hetkessä

Yksi aikuisten deittailun suurimmista haasteista on deittailijoiden kiireisyys. Ihmisten tapaamiselle ei tahdo riittää oikein aikaa ja siksi uusia ihmisiä tavataankin varsin harvoin ja lyhyesti. Tämä on ongelma, sillä viehtymys toiseen ihmiseen ei yleensä ole hetkessä syntyvä tunne.

Lue lisää »