Näin saat töitä: 5 tärkeää johtopäätöstä Sitran työllistymistutkimuksesta

BK Sitra

Maaliskuussa 2016 Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra & IRO Research) julkisti 5000 vastaajan työllisyyskyselytutkimuksen (Toteutettu 12/2015) tulokset. Teen niistä muutaman noston ja katsotaan, mitä voimme oppia niistä.

1. ”Vajaa neljännes työllistyi avointen työpaikkailmoitusten kautta”

Eli vain vajaa neljännes työnhakijoista oli työllistynyt vastaamalla ilmoitukseen avoimista työpaikoista! Tästä on johdettavissa seuraavaa: Ei kannata luottaa työnhaussa vain avoimiin ilmoituksiin ja niihin vastaamiseen. Tilastot ovat siinä sinua vastaan. On äärimmäisen tärkeää hakea töitä useampaa väylää pitkin. Muita väyliä ovat esimerkiksi henkilönvälitysfirmojen avoimet CV:t, yritysten lähestyminen oma-aloitteisesti, verkostoituminen tai vaikka työllisyysmessuilla käyminen.

2. Viidesosa työllistyneistä oli itse lähestynyt työnantajaansa!

Eli ihmiset todellakin tekevät sitä, että lähestyvät oma-aloitteisesti kiinnostavia yrityksiä ja saavat siten töitä. Proaktiivinen lähestymistapa toimii. Sinun ei tarvitse vain reagoida avautuviin työpaikkoihin, vaan voit itse aktiivisesti ottaa yhteyttä työnantajiin ja näin ”heittää verkkoja vesille”. Vaikka heillä ei olisi mitään tarjottavana juuri nyt, tilanne voi muuttua myöhemmin.

3. Alle kymmenesosa oli löytänyt työn julkisten työnvälityspalveluiden kautta.

Julkisilla työnvälityspalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi työkkäriä. Vaikka kymmenesosa ei ole mikään pieni määrä, ei se ole myöskään niin suuri, että voisit luottaa saavasi työsi tätä kautta. Työnvälityspalveluissa mukanaoleminen voi olla hyvä asia (mitä useampaa kanavaa käytät, sitä suurempi todennäköisyytesi työllistyä), mutta tilastojen valossa sitä ei kannata pitää kovin todennäköisenä ratkaisuna.

4. Vain kuusi prosenttia vastanneista piti verkostoitumista vahvuutenaan, vaikka sen merkitys tunnetaan.

Tulos antaa perusteen olettaa, ettei suuri enemmistö työnhakijoista käytä verkostoitumista pääasiallisena työllistymistyökalunaan. Sinunkaan ei toki tarvitse, mutta se on helppo tapa erottautua ja ”saada vähän tilaa hengittää”. Kun muut työnhakukanavat ovat aivan tukossa hakijoiden suuren määrän vuoksi, on hyvälle verkostoitujalle yllinkyllin tilaa. Eli vaikka verkostoituminen on usein nihkeää, ei kannata oikopäätä päättää, ettet tule sitä tekemään. Suosittelen antamaan verkostoitumiselle mahdollisuuden.

5. Kahdella kolmesta hakijasta näyttää olevan haluja vaihtaa nykyistä työpaikkaa. Aktiivisesti uutta työtä heistä hakee 16 prosenttia.

Toisaalta sinulle siis tarjoutuu mahdollisuus hakea useampaan paikkaan, sillä moni nykyinen työntekijä tulee lähtemään omasta työtehtävästään. Toisaalta sinulla on enemmän kilpailua, sillä omista töistään lähteneet tekijät tulevat hakemaan samoja töitä myös sinun kanssasi. Kilpailun lisääntyessä työnhakutaitojen ja aktiivisuuden merkitys korostuu.

Tämän vuoksi julkaisin kollegoitteni kanssa Työnhaun verkkokurssin, jolla opetamme nykypäivän työmarkkinoilla pärjäämisen kannalta oleelliset työnhakutaidot.

Mikäli töiden saaminen kiinnostaa, etkä halua harrastaa kuukausien tai jopa vuosien mittaiseksi venyvää hakuammuntaa, suosittelen tutustumaan tähän Työnhaun verkkokurssiimme ja nappaamaan itselleen ne taidot, joiden avulla työllistymisestäsi tulee paljon todennäköisempää. Voit lukea kurssista lisää täältä.

(Visited 352 times, 1 visits today)

0 comments… add one

Leave a Comment