5 asiaa, jotka on pakko huomioida toimivassa työhakemuksessa

toimiva työhakemus

Haluatko töitä?

Jotta voisit työllistyä aikana, jona töitä on vähän ja halukkaita työnhakijoita paljon, on sinun tiedettävä, mitä teet. Keskinkertaiset hakemukset eivät enää riitä. Työnantajien silmissä se tapa, jolla haet töitä, kertoo siitä, kuinka teet töitä. Jos työnhakusi on keskinkertaista, olettaa moni työnantaja, että olet myös työntekijänä keskinkertainen. Siksi keskinkertaisen hakemuksen voi lähettää kymmeniin, jopa satoihin paikkoihin ilman, että saat yhdestäkään vastausta.

Tämä on tietysti ihan hemmetin epämiellyttävää. Työnhaku on onnistuessaankin aika rankkaa puuhaa, puhumattakaan siitä, kuinka rankkaa se on silloin, kun tulee jatkuvasti torjutuksi. Siksi julkaisen tänään blogissani verrattain pitkän, mutta todella tiukan tekstin siitä, kuinka saat työhakemuksestasi astetta paremman ja nostat selvästi todennäköisyyksiäsi saada haluamasi työn. Tekstin on kirjoittanut taitava työnhakija, kauppatieteiden opiskelija ja ystäväni Darja. Tekstissä hän paljastaa 5 tiukkaa pointtia siitä, kuinka saat työhakemuksestasi toimivan! Päästetään Darja siis ääneen :)

PS. Jos työnhakutaidot kiinnostavat, suosittelen vilkaisemaan Työnhaun verkkokurssia. Sieltä opit nykyaikaisimmat ja tehokkaimmat työnhakutaidot, joilla saat vihdoin töitä!

———–

”Hei!

Löysin työpaikkailmoituksenne netissä ja olen kiinnostunut toimistoapulaisen paikasta yrityksenne viestinnän ja markkinoinnin tiimissä. Opiskelen yliopistossa toista vuotta kaupallista alaa pääaineenani johtaminen.

Minulla löytyy aikaisempaa työkokemusta niin asiakaspalvelun kuin toimistotyöskentelyn parista, ja olen näyttänyt itseni ahkerana, positiivisena sekä vastuuntuntoisena työntekijänä, joka ei pelkää haasteita. Luonteeni vahvuuksia ovat sosiaalisuus, positiivisuus ja ihmisystävällisyys.

Ensisijaisesti haen tarjottavaa paikkaa, sillä haluan saada opiskelukenttääni liittyvää työkokemusta, joten olen varma, että kesätyö yrityksessänne tulee olemaan ”win-win” –tapaus molemmille osapuolille.

Ystävällisin terveisin,

Oma nimi”

Yllä oleva on esimerkki työhakemuksesta, jonka olin lähettänyt johonkin yritykseen vuonna 2011. Kauhistuin, kun avasin sen koneeltani tätä kirjoitusta varten!

Mikä siinä sitten mättää?

  • Yrityksen nimi puuttuu – puhumattakaan haettavan työtehtävän yksityiskohdista!
  • Kakkoskappale voi yhtä hyvin olla vaan lista ominaisuuksia, yhtä kuivaa Saharaa.
  • Kolmoskappaleessa tulee ilmi omat tavoitteeni, mutta mites motivaatio?
  • Oman nimen kohdalla voi olla kuka tahansa, onhan nuo sosiaalisuudet, positiivisuudet ja vastuullisuudet joka toisen työnhakijan ominaisuuksia!

Näin jälkikäteen mietittynä, olen kehittynyt todella paljon viimeisten vuosien ajan ainakin työhakemusten laatimisessa. Ja uskon, että voin varmuudella sanoa tulleeni hyväksi siinä.

Tänäkin keväänä laitoin tuttuun tapaan työhakemuksia ilmoille. Mutta opiskelijaksi todella myöhään (maaliskuussa, kun osa hauista olivat jo päättyneet). Sekä määräällisesti todella vähän, ehkä enintään 10-15. Olenpas ollut laiska työnhakija!

Usein kuulee, varsinkin keväisin opiskelijoiden keskuudessa, miten jengi lähettelee satoja hakemuksia eikä yhteenkään tule positiivista vastausta. Valitusten määrä kasvaa, ja koko työpaikan saanti alkaa tuntua mahdottomalta hommalta! Onneksi työnhaku ei kuitenkaan ole mitään ydinfysiikka (paitsi jos ydinfyysikkous on ammattisi), eikä se yleensä vaadi oikeaa asennetta kummempia kykyjä. Ja ehkä hieman koneennäpyttelytaitoja.

Tässä tekstissä haluankin konkreettisin esimerkein näyttää omaa kehityspolkuani työhakemusten teossa ja mitä olen oppinut siinä matkan varrella.

1. Työhakemuksen pointti ei ole työpaikan VARMISTAMINEN vaan haastattelukutsun KALASTELU

Tämän ajatuksen sisäistämisessä minulla meni monta vuotta. Olen aikaisemmin laittanut joka kevät VALTAVASTI mitäänsanomattomia työhakemuksia, joihin paras vastaus tuli firmojen automaattiroboteilta kiitoksena mielenkiinnostani.

Olin todella itsekeskeinen työnhakuni suhteen. Työnhakuni koko tarkoitus oli saada työpaikka hinnalla millä hyvänsä, joten korvasin laadun usein määrällä. Lienee yleinen ongelma varsinkin nuorten työnhakijoiden keskuudessa.

Sitten muutin suhtautumiseni. Aloin miettiä tarkemmin haettavaa tehtävää ja organisaatiota.

  • Haluanko oikeasti heille töihin?
  • Viihtyisinkö kyseisessä paikassa?
  • Mitä lisäarvoa pystyn tuomaan tulevalle työnantajalleni?

Kun asennoitumiseni työnhakuun oli muuttunut, niin oli myös hakemusteni luonne. Työhakemuksistani tuli dialogin avauksia työn mahdollisuudesta. Oikeastaanhan työnantaja oli jo heittänyt keskustelun avauksen julkaisemalla työilmoituksensa, minun tehtäväni oli tarttua tähän avaukseen ja esittää oma näkökulmani asiaan – perustelemalla miksi juuri minun kanssani keskustelua kannattaa jatkaa.

Tämän myötä työhakemusten kirjoittamisesta tuli rennompaa. Laitoin määrällisesti vähemmän hakemuksia, mutta laatu parani merkittävästi. Haastattelukutsuja satoi enemmän. Toisaalta kieltävät vastaukset eivät enää harmittaneet – jos näkökulmamme ei täsmännyt edes keskustelun alussa, niin luultavasti en olisi viihtynyt kyseisessä työyhteisössä muutenkaan.

Eihän sitä vapaa-ajallakaan jää juttelee tyypin kaa, jota ei kiinnosta? Sama pätee työnantajiinkin. Jos ei löydy molemminpuolista kiinnostusta, niin en kyllä jää lillumaan siihen.

Pyrin olemaan aina realistinen työhakuni suhteen. Peilaan jo ilmoituksenlukuvaiheessa omat taustani tehtävän vaatimuksiin. Visualisoin mielessäni, millaista olisi tehdä näitä hommia. Teen tämän mahdollisimman yksityiskohtaisesti, muistelen millaista oli edellisissä paikoissa, ovatko haettavat tehtävät yhtään saman tyyppisiä, kuinka suoriutuisin niistä ja nauttisinko oikeasti niistä jutuista joka päivä. Yleensä visualisointiharjoitus auttaa seulomaan pois monet työpaikkailmoitukset, ja keskittämään haku oikeasti motivoiviin tehtäviin.

(Toki, jos työkokemusta ei löydy, niin visualisointi voi olla hankalampaa. Silloin kannattaa keskittää haku kokemuksen kartuttamiseen – kokeilla eri juttuja, niin tietää millaisissa hommissa viihtyy parhaiten.)

Lisäksi motivaation perusteleminen on oikeasti helpompaa, kun on miettinyt asiat tarkemmin heti alusta alkaen. Samalla tavalla kuin työnantajat etsivät parhainta matchia joukkoonsa, niin myös sinä haluat työpaikan, jossa viihdyt ja opit uusia juttuja!

2. MUODOLLINEN RAKENNE tuo uskottavuutta

Kirjoitukseni alussa mainitussa hakemuksessani puuttui kaikki. Hakemuksen päivämäärä, haettavan työpaikan ja yrityksen nimi, mahdollisen yhteyshenkilön tiedot sekä sisällön rakenne. En ole itse rekrytoija, mutta voisin kuvitella heille saapuvan valtavan määrän rakenteeltaan puutteellisia sepityksiä. Niistä on sitten vaikeahko lähteä erottautumaan. (Jevgenin välikommentti: Pidää paikkaansa, olen aikoinaan ollut rekrytoinnin apulaisena ja homma menee just noin!)

Työhakemuksen asettelun voi kuitenkin oppia todella helposti.

Hyvä tapa on laittaa aina ensimmäisenä omat yhteystiedot, rekrytoivan organisaation yhteystiedot ja otsikoksi työtehtävän nimike. Sen jälkeen alkaakin hauskin osuus – erillisten kappaleiden rakentaminen.

Ajattele hakemustasi lego-palikkoina. Se koostuu toistensa päälle rakentuvista osista:

Miksi haet kyseistä tehtävää? Tähän on paras antaa ytimekäs alustus heti kättelyssä ja miettiä omaa motivaatiota tarkemmin. Jos ainoa syy piilee rahassa, niin kannattaako paikkaa hakea ollenkaan?

Kuuntelen aina omia fiiliksiäni jo ilmoitusta lukiessani. Mikä asia kiinnitti ensimmäisenä huomioni? Joskus kyse on työtehtävästä, joskus alasta. Muutaman kerran laitoin hakemuksen menemään ilmoituksen rennon sävyn takia – ajattelin heti, että huumorin täyttämässä paikassa olisi kiva tehdä töitä. Useammin kuitenkin peilaan työtehtävän kuvausta omaan koulutus- ja työtaustaan tai harrastuneisuuteen, ja mainitsen niistä heti. Käytetyin avaukseni lieneekin uskon olevani sopiva henkilö koulutustaustani ja työkokemukseni ansioista, sillä… (lause jatkuu konkreettisella esimerkillä). Kliseinen, mutta on todettu toimivaksi.

Mitkä ovat tehtävän kannalta relevantteja taustatietoja? Koulutus? Työkokemus?

Kun päätän hakea paikkaa, niin kirjoitan jokaisen kappaleen omana kokonaisuutena, joissa käyn läpi tarkemmin taustojani ja mahdollisen hyödyn minkä voisin tuoda ko. yhteisöön. Taustojen avaamiseen menee yleensä pari kolmen-neljän ytimekkään lauseen kappaletta. Lopuksi tuon esiin vielä kerran kiinnostukseni tehtävää tai alaa kohden.

Esimerkiksi, haen paljon energiateknologia-alan paikkoja, joten kerron yleensä jonkun minua kiehtovan pointin alasta. Mutta, jos hakisin vaikka lastentarhanopettajan paikkaa, niin toisin esiin esimerkin nuorempien sisarusten hoitamisesta tai lastenvahdin kokemuksestani – mitä hauskempi tilanne kyseessä, sen parempi.

Älä kuitenkaan venytä hakemustasi liian pitkäksi, yksi sivu riittää varsin mainiosti!

Omia muistisääntöjäni:

  • Päivämäärät ja yhteystiedot ennen hakemuskirjettä.
  • Haettavan paikan tehtävä ja organisaation nimi selkeästi alussa ja mielellään myös lopussa!
  • 1 sivu, 3-4 kappaletta, jossa jokaisessa 3-4 lausetta.
  • Lähetä hakemus PDF-formaatissa.
  • Ytimekäs lopetus, jossa käy selkeästi ilmi halukkuuteni jatkaa dialogia!

PRO-TIP: kannattaa hakemuskirjeen lähettämisen jälkeen kopioida ilmoitus toiselle sivulle itseään varten – näin muistat heti mistä on kyse, kun soitetaan haastattelua varten. Ja tietysti säilyttää vanhat hakemukset, joista voi seurata omaa kehitystään hakijana.

3.Ymmärrä hakemuksesi LOGIIKKA

Hyvä stoori herättää aina lukijan mielenkiinnon. Niinpä ajattelen usein työhakemuksia kerronnan näkökulmasta. Millaisena supersankarina näen itseni? Mitä haluan viestiä työnantajalle tekstilläni?

Työhakemuksesi on stoori, jonka päähenkilönä olet sinä itse. Parasta, että voit itse valita mitä kertoa tulevalle työnantajallesi! Olemme ihmisinä usein niin itsekeskeisiä, että unohdamme olevamme täysin tuntemattomia toisen näkökulmasta. Ja työnantajat? Eihän ne tunne sua yhtään, joten kannattaa tuoda mahdollisimman suurta kiinnostusta herättäviä pointteja hakemuksessasi. (Valehtelu ei kannata, mutta asioiden kaunistelu on mielestäni täysin sallittua työnhaussa!)

Hyviä kysymyksiä mietittäväksi ovat: Mitkä ovat olleet urasi kiinnostavimpia hetkiä? Miten ja mitä olet oppinut edellisissä työpaikoissa/koulussa/harrastuksissa? Näissä kannattaa avata loogisesti syy-seuraussuhteita, sillä ne tuovat tarinaan syvyyttä.

Hakemuksessa muutenkin on hyvä olla selkeä punainen lanka – looginen alustus, jatko ja lopetus. Hyvän tarinan rakentamisessa helpottaa paljon apusanojen käyttö – ensiksi, toiseksi, sitten, lisäksi, lopuksi yms. Esimerkit luovat sisältöä, hakemuksestasi tulee pikantimpaa luettavaa.

Nykyisin kirjoitan useimpia hakemuksiani englanniksi, ja niissä kirjavan sanavaraston käyttö on auttanut tuomaan persoonallisuuteni esiin. Mutta samaa voi harrastaa myös suomen kielellä – kannattaa välttää kliseisiä adjektiiveja, kuten ahkera, positiivinen ja vastuullinen – ja kertoa niiden sijasta esimerkiksi palautteesta, jonka on saanut aikaisemmissa projekteissa työkavereilta, opettajilta ja esimiehiltä.

Esimerkki. Työkaverini ja esimieheni ovat kehuneet minua ystävällisestä suhtautumisesta sidosryhmiin ja asiakkaisiin, sekä vastuullisesta tehtävien hoitamisesta.

Muistisääntöjä:

  • Mielekkyys ja kiinnostavuus: rakenna hakemuksestasi oma stoori!
  • Syy – seuraussuhteet: Mitä olet oppinut?
  • Sanavaraston käyttö – tuo esiin persoonallisuutesi.
  • Punainen lanka: Onko kerrontaa helppo seurata?
  • Apusanojen käyttö – ensiksi, toiseksi, lisäksi, lopuksi.

PRO-TIP: Me tullaan usein sokeiksi omille teksteillemme, joten kannattaa antaa hakemus luettavaksi ensin vaikkapa kaverille tai jollekin kolmannelle osapuolelle – jos tässä vaiheessa jännittää hakemuksen näyttäminen muille, niin onko sitä vielä hionut tarpeeksi työnantajan nähtäväksi?

4. Työnantajat arvostavat KONKRETIAA

Esimerkkejä, esimerkkejä, esimerkkejä.

Nykyiset hakemukseni ovat täynnä konkreettisia esimerkkejä edellisistä kokemuksistani ja elämästäni. Oikeastaan hakemuskirjeeni jokainen lause on joko yhtä tilanteiden esittämistä, tai esimerkkiin johtavia avauksia. Ja hyvä näin, sillä oma kokemus ja käytännön argumentit luovat sitä parasta kuvaa itsestäsi.

Ja omaa itseään kannattaakin tuoda hakemuksessa rohkeasti esille!

Olen itse aika emotionaalinen tyyppi, joka syttyy helposti monista asioista, joten annan innokkuuteni loistaa rivien välistä. Joskus jopa rohkeillakin sanavalinnoilla (intohimoni on…, pidän kovasti…, sytyn parhaiten…). Ajattelen, että jos potentiaalinen työnantajani ei pysty handlaamaan tunteikkuuttani, niin en luultavasti halua ko. paikkaan töihin. Minulle työpaikan ilmapiiri on aika tärkeä juttu.

Vastaavasti, jos pitää rauhallisemmasta työstä, niin kannattaa sekin mainita hakemuksessa. Konkreettisten esimerkkien kautta.

Esimerkiksi, jos viihtyy rutiininomaisissa hommissa numeroiden parissa, niin kertoo siitä suoraan: Olen pitkäjänteinen ja numerotarkka, ja nämä ominaisuudet ovat auttaneet minua suoriutumaan virheittä yksityiskohtaista huomiota vaativissa tehtävissä (tehtävän sisällön voi myös mainita tässä).

Tai, mikäli ei vastaavanlaista kokemusta löydy, niin voi tuoda esimerkin omasta elämästään ja harrastuneisuudesta: Olen hyvin organisointikykyinen ihminen, ja harrastusryhmäni luottaa usein vapaa-ajan järjestelyt minulle, joista viimeisimpänä järjestin matkan Thaimaahan thai-nyrkkeilyn mm-kisoihin (tai mikä vaan esimerkki, joka tulee mieleen).

Muistisääntöjä:

  • Esimerkkejä: mitä yksityiskohtaisempia kuvauksia, sen parempi.
  • Persoonan esille tuomista: et tarvitse erillistä ”luonteeni” kappaletta, jos tuot vahvasti persoonaasi käytännöllisten argumenttien kautta
  • Miten on hoitanut jonkun konkreettisen asian? Mitä olet oppinut?
  • Mitä hyötyä tuot yhteisölle – vahvuudet?

PRO-TIP: tarkastele jokaista hakemuksesi lausetta erikseen – onko lauseessa asiasisältöä, vai jääkö siitä ympäripyöreä fiilis? Jokaisella lauseella pitää olla oma funktio hakemuksessa. Ympäripyöreitä lauseita ei kannata jättää hakemukseen ollenkaan!

5. Kun työhakemus toimii, mutta TYÖTARJOUSTA ei heru?

Teet kaiken oikein. Olet hionut CV:si tiptop kuntoon. Lähettänyt hakemuksesi oikoluettavaksi koko kyläpiirillesi. Saat säännöllisin väliajoin haastattelukutsujakin ja soittoja potentiaalisista työpaikoista. Mutta työtarjousta ei heru siitä huolimatta?

Älä lannistu. Tässä vaiheessa kannattaa ottaa täys-zen suhtautuminen koko hommaan.

Muista, että työnhaku on dialogi – haastattelijat yleensä tietävät millaisen tyypin haluavat työyhteisöön, vaikka olisit kuinka pätevä tahansa, niin et välttämättä viihtyisi (tai jos itsellä tulee heti epäilyksiä, niin ei kannata välttämättä ottaa työtä vastaankaan).

Työhaastatteluissa ravaaminenkin voi olla paikoin todella ahdistavaa. Tänä keväänä, noin hieman päälle kymmentä lähettämääni työhakemusta seurasi viisi eri haastattelua. Jokaisen uuden haastattelun jälkeen odotin vastausta, jotka kaikki päätyivät kielteisiksi. Torjuminen sattuu. Uskoin hartaasti monien paikkojen kohdalla, että olisin ollut sopiva henkilö siihen. Ja niinhän olisin ollutkin, ei mussa mitään vikaa ole. Työnantajat vain sattuivat löytämään sopivamman tyypin.

Oma tapani päästä yli hylkäyksestä, on heti uuden hakemuksen lähettäminen. Kun aloitan uudestaan visualisoimaan toisesta paikasta, niin vien huomioni muualle. Motivoidun uudesta mahdollisuudesta.

Kielteisen päätöksen sattuessa, kannattaa heti siirtää huomio omiin vahvuuksiin. Miettiä menneen haastattelutilanteen kohokohtia ja parannusehdotuksia tulevia haastatteluita varten. Kirjoittaa vaikka paperille ylös. Jokainen kokemus kuitenkin kannustaa oppimaan ja kehittämään itseään.

Monia työelämäblogeja lukeneena olen törmännyt myös ajatukseen, että kun on kärsivällinen työnhaun suhteen niin oman paikan kyllä tunnistaa, kun sellainen tulee vastaan. Olin hyvin skeptinen tästä väitteestä, koska suurin osa työhaastatteluista seurasi samaa jutustelukaavaa. Kerro itsestäsi, mitkä ovat vahvuutesi/heikkoutesi, missä näet itsesi 5 vuoden päästä… ja vaikka olinkin valmistellut yritykseen tai alaan liittyviä kysymyksiä, niin haastattelut jättivät aina keskenkertaisen vaikutelman.

Tätä samaa puurovelliä tää työelämä sitten on, ajattelin mielessäni.

Kunnes viidennessä työhaastattelussani tunnistin oman paikkani. Haastattelijoiden kanssa synkkasi heti ensisekunneista alkaen, ja koko haastattelutilanne oli lähinnä yhteisen intohimon hypetystä. Siinä ohessa tuli sitten kerrottua itsestäänkin ja työkuvasta. Nappasin paikan.

Jälkikäteen ajateltuna, olen todella iloinen jokaisesta aikaisemmasta kielteisestä vastauksesta. Pääsin tutustumaan eri alojen yrityksiin ja ihmisiin, ja näkemään vilaukselta eri työyhteisöjä. Jokainen tilanne opetti minulle lisää itsestäni ja toiveistani. Toi lisää uskoa omiin voimiini.

Muistisääntöjä:

  • Usko omiin kykyihin: oikea paikka kyllä tulee vastaan.
  • Torjumisen kivun laimentamiseksi tartu heti seuraavaan mahdollisuuteen!

PRO-TIP: Haastatteluiden jälkeen kannattaa olla rohkeasti yhteydessä työnantajaan. Esimerkiksi USA:ssa on täysin normaalia lähettää aina kiitos-kirje haastattelijoille. Suomessa tällaista käytäntöä ei vielä ole. Oman työpaikkani sain kuitenkin juuri kiitos-kirjeen ansiosta. Lisäksi kannattaa kielteisten vastausten jälkeen pyytää palautetta haastattelusta, tai vinkkejä tulevaan työnhakuun – kuka on paras neuvomaan kuin rekrytoija itse?!

LOPUKSI

Työnhaku voi olla melko tuskaista, muttei sen todellakaan ole pakko olla sitä! Avoin ja rento suhtautuminen tuo lisäpisteitä – haluaahan jokainen työyhteisöönsä mukavan työkaverin.

Kerran kysyin eräältä työnantajaltani, miksi hän oli valinnut minut ko. hommiin, vaikka tiesin, että paikkaa haki toinenkin yhtä pätevä tyyppi kuin minä:

”Emmä tiiä, tykkäsin susta vaan enemmän”, kuului hänen vastauksensa.

Olin silloin nuorempana hämmilläni, uskoin aina vakaasti tiukan osaamisen ja työkokemuksen painoarvoon. Kokemuksen myötä olen kuitenkin huomannut, että usein juurikin rehellisyys ja oma oppimishaluinen asenne tuo sen oikean työpaikan.

Joten kiteyttäisin omat työnhakuoivallukset vielä kolmeen pointtiin:

  1. Ole kärsivällinen – kokemuksesi rakentuu portaikoittain, jokaisen uuden porrasaskeleen myötä olet lähempänä omaa unelmapaikkaasi, ja jokaisen kielteisen vastauksen jälkeen lähempänä myönteistä.
  2. Älä tyydy vähempään – tunne omat sisäiset arvosi, ja valitse työnhakukohde niiden mukaan. Näin ei tarvitse keksiä mitään tekosyitä motivaatioon.
  3. Anna oman sisäisen pilkunviilaajan loistaa – rakenteellisuus, loogisuus ja esimerkkien käyttö ei ole koskaan liikaa!

Hauskaa ja rentoa työnhakua!

Terkuin,

Darja

(Visited 3 013 times, 1 visits today)

0 comments… add one

Leave a Comment