Haluatko kasvaa itsevarmemmaksi ihmiseksi ja tehdä itsevarmuuden oppimisesta itsellesi helpompaa? Mikäli vastasit kyllä, lue tämä kirjoitus. Avaan siinä tavallaan itsestäänselvää, mutta usein unohtuvaa asiaa, jonka huomioimalla voit tehdä kasvustasi paljon kivuttomampaa ja nopeampaa.
Luvassa on lievästi kuivahko ja tekninen teksti, mutta jos itsevarmuuteen ja sen kehittämiseen liittyvät asiat kiinnostavat, tämä kannattaa lukea.
Tunne läpikotaisin se, mitä et halua olla
Yksi mielenkiintoinen ilmiö, johon usein törmään Itsevarma Minä -kursseja pitäessäni on se, että harva osallistuja oikein tiedostaa, mitä se itsevarmana oleminen juuri hänen itsensä kohdalla tarkoittaa. Halutaan siis oppia itsevarmuutta, mutta itse itsevarmuuden käsite on hyvin epämääräinen ja suttuinen.
Tämä on sinänsä täysin ymmärrettävää. Tuonkaltaisten abstraktien käsitteiden hahmottaminen on vaikeaa kenelle tahansa, ellei niiden mietiskelyyn ole käyttänyt rutkasti aikaa. Olemme monien kurssiryhmien kanssa tulleetkin tulokseen, että itsevarmuudenkin hahmottaminen on helpompaa negaatioiden kautta: “mitä minä en ainakaan halua olla?”
Eli sen sijaan, että yritettäisiin hahmottaa itsevarmuutta suoraan, lähdetään tutustumaan siihen kiertotietä: yritetään ensin ymmärtää omaa epävarmuuttamme.
Millaista on olla epävarma? Mitä kaikkea ikävää epävarmuus aiheuttaa elämässämme? Mitä asioita en ainakaan haluaisi kokea, joita tällä hetkellä epävarmuuden vuoksi toistuvasti koen?
Tämä on tärkeä harjoitus. Tiedämme kaikki, että epävarmuus tuntuu pahalta ja että siitä usein seuraa kaikkea ikävää, mutta emme aina osaa kysyttäessä suoraan nimetä yhtään konkreettista esimerkkiä asiasta. Tätä voi kokeilla vaikka heti itsekin: Nimeä lennosta jokin tapahtuma tai tilanne, joka meni sinulta epävarmuuden vuoksi todella pahasti mönkään.
Epävarmuuden vaikutus omassa elämässä on hyvä tuntea siksi, että silloin kaikkien siihen liittyvien tunteiden käsitteleminen helpottuu. Tässä konkreettinen esimerkki omasta elämästäni muutaman vuoden takaa:
Eräässä työpaikassa lähiesimieheni syytti minua asiasta, johon en ollut osallinen (muutama muu meidän työporukassamme oli, mutta esimiehelle olimme ilmeisesti kaikki samaa sakkia, joten päädyin muutamien muiden syyttömien kanssa syytettyjen joukkoon). Syytös tapahtui sähköpostiviestillä, joka meni koko osastollamme työskentelevien luettavaksi. Käytännössä siis leimauduimme kaikki, sekä oikeat syylliset, että syyttömät.
Olisin halunnut marssia esimiehen toimistoon, sanoa pari painavaa sanaa ja oikaista asian. En kuitenkaan kehdannut, sillä en ollut varma, uskottaisiinko minua, vai vaikuttaisiko se lähinnä selkärangattomalta selittelyltä. Tämä epävarmuuteni itseni (ja muiden syyttömien) puolustamiseen liittyen taas aiheutti vuorostaan lisää huonoja fiiliksiä: “olen tällainen heikko nössö, joka ei edes itseään osaa puolustaa“. Tämän seurauksena koin paljon häpeäntunteita. Oli likainen olo kaikkien muiden osastollamme työskentelevien edessä. Ongelma ei lopulta ollut iso ja unohtui nopeasti, mutta silloin se tuntui todella epämiellyttävältä.
Nimeän tuossa häpeän ja “likaisen olon”, mikä on yleinen häpeän ilmenemismuoto sekin. Epävarmuuteni seuraus oli se, että päädyin tuntemaan häpeää ja voimattomuutta, minkä seurauksena oloni oli kyseisessä työpaikassa hetken ajan hyvin epämukava. Tämä oli epävarmuuden konkreettinen vaikutus elämääni.
Tunnistamalla näitä kielteisiä vaikutuksia ja tunteita, sekä oppimalla nimeämään ne, saamme lisäymmärrystä siitä, mitä emme ainakaan halua. Käytännössä siis luomme itsellemme kompassia ja karttaa siitä, mihin suuntaan haluamme ja mihin suuntaan emme ainakaan halua liikkua.
Kielteisten tunteiden ankkurointi epävarmuuteen
Kielteisten tunteiden selvä liittäminen epävarmuuteensa saattaa olla myös tehokas keino epävarmuuden vähentämisessä. Mitä paremmin tunnemme epävarmuuden kielteiset vaikutukset niin kehossamme kuin mielessämme, sitä houkuttelevammaksi epävarmuudesta eroon pääseminen voi muuttua. Suomeksi sanottuna se siis saattaa kasvattaa motivaatiotamme itsemme kehittämiseen.
Esimerkiksi hypnoosia ja hypnoterapiaa kokeilleille tämä kuulostaa ehkä tutulta. Hypnoterapiassa yleisesti käytetyssä tekniikassa saatetaan esimerkiksi ankkuroida suuri määrä tuskaisia tunteita ja merkityksiä asiaan, josta halutaan eroon. Jos esimerkiksi pyritään eroon jostain haitallisesta tavasta, kuten vaikkapa tupakoinnista, saatetaan tupakankäyttöön assosioida tuskaisia tunteita kuten häpeää, voimattomuutta tai vaikkapa tunteen siitä, että on tupakkaa polttaessaan epäviehättävä ja epähaluttava. Vastaavasti taas savuttomuuteen assosioidaan hyviä tunteita, jotka ovat edellisten vastakohtia: ylpeyttä itsestään, voimaa ja minäpystyvyyttä sekä sen, että on savuttomana viehättävä ja haluttava. Käytännössä tavoiteltavasta vaihtoehdosta pyritään tekemään myös tunnetasolla kaikin puolin parempi ja järkevämpi kuin siitä, josta pyritään pääsemään eroon.
Kun halutaan lisätä omaa itsevarmuuttaan, voidaan hyväksikäyttää samanlaista ilmiötä. Kun pystymme syvästi ymmärtämään, millaista vahinkoa epävarmuutemme tekee juuri omassa elämässämme, pystymme hahmottamaan paremmin myös sen, millaisiksi haluaisimme oikeasti kasvaa. Kun aidosti tiedostamme, mitä epävarmuus tarkoittaa juuri itsemme kohdalla, pystymme paremmin tunnistamaan juuri omalla kohdallamme päteviä taktiikoita sen vähentämiseen.
Kyse on siis yksinkertaisesta itsetuntemusmekaniikasta. Mitä paremmin tunnemme omat ajatus- ja toimintamallimme, sitä paremmin niitä kykenemme muokkaamaan. Tämä on itsestäänselvä, mutta silti huipputärkeä tieto. Meillä ihmisillä on hämmentävä, samaan aikaan huvittava ja pelottavakin kyky elää elämäämme ilman, että oikeastaan tiedostamme, miten sitä tarkalleenottaen elämme. Asiat vain tapahtuvat, mutta jollain tasolla olemme kuin irrallaan siitä. Otamme usein omaan elämäämme pikemminkin tarkkailevan roolin, sen sijaan, että olisimme aktiivisia toimijoita, jotka vievät elämäänsä juuri haluamaansa suuntaan.
Itsevarmaksi kasvaminen kuitenkin vaatii nimenomaan aktiivista toimintaa. Se ei tapahdu vahingossa tai itsestään. Mitä paremmin ymmärrämme itseämme, sitä paremmaksi kyky “itsemme johtamiseen” kehittyy. Paremman itsensä johtamisen kautta kykenemme liikkumaan tehokkaammin ja nopeammin kohti sitä, mitä haluamme olla, tässä tapauksessa kohti itsevarmuutta.
Harjoitus
Tässä muutama apukysymys, joiden avulla voit päästä alkuun tämänkaltaisen itsetuntemuksen lisäämisessä. Lisää kysymyksiä voit keksiä vapaasti itse. Huonoja tai vääriä kysymyksiä ei ole. Mikä tahansa kysymys, jonka avulla pystyt lisäämään itsetuntemustasi, on hyvä.
- Mitä epävarmuus tarkoittaa sinulle? Entäpä itsevarmuus?
- Millaisia vaikutuksia huomaat omalla epävarmuudellasi olevan elämääsi?
- Entä millaisia vaikutuksia itevarmuuden harjoittamisella on ollut?
- Millaisia konkreettisia ikäviä tapahtumia epävarmuus on aiheuttanut elämässäsi? Entä mitä niistä on seurannut?
- Millaisia hyviä asioita olisi voinut tapahtua, jos olisit jossain tärkeässä tilanteessa toiminut itsevarmemmin?
- Millaisilla hetkillä elämässäsi on ollut kielteisiä, kauaskantoisia seuraamuksia? Oisivatko ne voineet mennä toisin, jos olisit ollut itsevarmempi?
- Jos olisit itsevarma, mitä se käytännössä tarkottaisi sinulle? Miten toimisit eri tavoin kuin nyt? Millaisia asioita tekisit toisin? Entä mitä nykyisin tekemästäsi et tekisi ollenkaan?
Tiedän kokemuksesta, että tällaisiin kysymyksiin on hieman rasittavaa vastailla, varsinkaan, jos vastaukset eivät tule heti ja vaivattomasti mieleen. Suosittelen kuitenkin lämpimästi pientä hikoilua näiden parissa, sillä näin lisätystä itsetuntemuksesta on pidemmän päälle selkeää hyötyä. Mitä paremmin itsensä tuntee, sitä helpommaksi itsevarmuuden oppiminen muuttuu.
Lämmin kiitos lukemisesta, kaikkea hyvää sinulle!
Rakkaudella,
Jevgeni
Muuta aiheeseen liittyvää:
Lämmin kiitos lukemisesta!
