Onnistu työnhaussa: Tästä syystä liian korkeista vaatimuksista ei aina kannata välittää

korkeat-vaatimukset

Yleinen pöyristyksensekainen ihmettelynaihe on se, kuinka ylimitoitetuilta tulevalle työntekijälle suunnatut vaatimukset ovat. Tiedäthän, ”haemme nuorta ja tehokasta taloushallinnon assistenttia tiimiimme. Sinulla on tehtävään sopiva koulutus, esim. ekonomi ja vähintään 5 vuotta täysipäiväistä työkokemusta vastaavista tehtävistä”.

Kun sitten oletkin vain pieni taloushallinnon tradenomi, jolla on kokemusta vain kahdesta taloushallinnon kesätyöstä, et uskalla hakea kyseiseen tehtävään, sillä uskot sen olevan sinulle joko liian haastava tai ettei sinun tasoistasi hakijaa otetettaisi tosissaan. Kun kerta ne vaatimuksetkin on niin korkeat.

Jos useimpien työnhakijoiden lailla suljet tässä vaiheessa ilmoituksen ja yrität löytää jotain enemmän omalle tasollesi sopivaa työtä, saatat tehdä virheen. Työpaikkailmoituksiin listattuja vaatimuksia ei nimittäin kannata ottaa täysin tosissaan. Usein niitä ei edes ole tarkoitettu tosissaanotettavaksi.

Mistä on kyse? Miksei vaatimuksia tule ottaa liian kirjaimellisesti?

Vastaus on kolmiosainen ja se liittyy työnantajan pyrkimykseen karsia hausta pois heikot hakijat. Työnhakijana on tärkeää muistaa, ettei rekrytointi ole työnantajalle suinkaan ilmaista hommaa. Rekrytointiin menee aikaa ja aika on rahaa. Mitä enemmän hakijoita, sitä enemmän aikaa heidän hakemustensa läpikäymiseen ja seulomiseen menee. Kuitenkaan suurempi hakijamäärä ei takaa, että heidän joukossaan olisi sen parempia hakijoita.

Korkeilla osaamisvaatimuksilla pyritään esimerkiksi:

1. Karkoittamaan ammattitaidottomia tekijöitä viemästä aikaa rekrytoinnilta

Korkeat vaatimukset karkoittavat tehokkaasti niitä hakijoita, jotka eivät ole varmoja osaamisestaan ja kyvystään antaa työnantajalle sitä, mitä hän tarvitsee. Työnantaja saattaa luottaa korkeita vaatimuksia listatessaan siihen, että oikeasti ammattitaitoinen hakija tietää, millaista osaamista ja kokemusta ko. työtehtävä vaatii. Työnantaja siis käytännössä luottaa siihen, että ammattimainen työnhakija näkee turhien vaatimusten lävitse. Työnantaja ei tarvitse huipputekijöitä, vaan tarpeeksi hyviä tekijöitä. Liialliset vaatimukset karkoittavat heitä, jotka olisivat ehkä mahdollisesti tarpeeksi hyviä, mutta yhtälailla saattaisivat vain viedä rekrytoinnissa turhaa aikaa.

2. Tarkistamaan hakijan tosissaanolo ja itsevarmuus

Vanha virsi, mutta silti yhä totta: Itsevarma ja tosissaanoleva työnhakija kykenee todennäköisemmin antamaan työnantajalle sitä, mitä tämä haluaa. Vaikka teoriassa taidoistaan ja osaamisestaan alunperin epävarma hakija voi lopulta osoittautua jopa keskimääräistä paremmaksi työntekijäksi, todennäköisyys tähän on pienempi. Koska rekrytointi taas on aina jossain määrin tuuripeliä, pyrkii työnantaja pelaamaan todennäköisyyksillä. Todennäköisyys taas on sen puolella, että itsevarma työnhakija, joka ei anna liiallisten vaatimusten pelottaa itseään, on myös todennäköisemmin osaava tekijä.

3. Tarkistamaan, hahmottaako työnhakija työnantajan todellisen tarpeen

Työnantajan ainoa todellinen tarve on löytää työntekijä, joka ratkaisee kulloisenkin työnantajalla olevan ongelman. Ihmisten työllistäminen on Suomessa kallista puuhaa, joten työnantajan on oltava varma, että töihin löytyy tyyppi, josta koituu suorasti tai epäsuorasti enemmän tuloja kuin menoja. Taitava työnhakija ymmärtää tämän, tuntee oman osaamisensa tason, eikä ota liiallisia vaatimuksia liian tosissaan, sillä hän tietää ilman niitäkin, pystyykö olemaan työnantajalle hyödyksi.

Jos ja kun nämä tiedostaa, liialliset vaatimukset työpaikkailmoituksissa harmittavat astetta vähemmän :)

Rakkaudella,

Jevgeni

PS. Julkaisimme ilmaisen oppaan ”5 vinkkiä tehokkaaseen some-työnhakuun”. Sosiaalisen median käyttöönotto on työnhaussa yhä tärkeämpää, joten oppaaseen kannattaa tutustua :)

PPS. Meillä on tämä Työnhaun verkkokurssi ja siitä on tykätty. Mikäli nopeampi ja tehokkaampi työllistyminen nappaa, niin vilkaise tämä läpi :)

(Visited 178 times, 1 visits today)

0 comments… add one

Leave a Comment