4 syytä, miksi ET tarvitse elämääsi lisää tasapainoa (sano EI nuivalle tasapainopuheelle)

tasapaino

Tasapaino on tämän hetken muotisana. Jokainen hyvinvointiblogeja, naistenlehtiä tai oikeastaan mitä tahansa mediaa nykypäivänä seuraava ei voi halutessaankaan välttyä artikkeleilta kuten “Näin palautat tasapainon elämääsi”, “5 tapaa saada elämään lisää tasapainoa” ja “näin löydät tasapainon työelämän ja vapaa-ajan välille”.

Modernin, kunnollisen, menestyvän, älykkään, koulutetun ja muutenkin valistuneen ihmisen odotetaan tavoittelevan elämäänsä tasapainoa. Käytännössä tämä näyttää tarkoittavan sitä, että ihminen eläisi elämää, jossa hän kykenee tasapainoisesti:

  • Huolehtimaan hyvinvoinnistaan
  • Huolehtimaan henkisestä kasvustaan
  • Käymään töissä
  • Huolehtimaan menestymisestään ja uralla etenemisestään
  • Antamaan aikaa itselleen sekä panostamaan perheeseensä
  • Antamaan aikaa itselleen sekä panostamaan parisuhteeseensa
  • Antamaan aikaa itselleen sekä panostamaan ystäviinsä ja sosiaaliseen elämäänsä

Joiltakin tämä kaikki sujuu kuin luonnostaan. Jotkut ovat oppineet tähän.  Kuitenkin valtaosalle ihmisistä tällaisen härdellin pyörittäminen päivästä toiseen on aivan käsittämättömän hankalaa ja raskasta.

Tästä syystä onkin valitettavaa, että tästä “tasapainosta” on pikkuhiljaa muodostunut jonkinlainen elämässä onnistumisen mitta. Jos elämässäsi ei ole tasapainoa, olet jotenkin tyhmä, laiska tai saamaton.

Minun nähdäkseni tasapaino ei ole mikään ihmisen luonnollinen tila. Päinvastoin juurikin tietty aaltoilevuus on ihmiselle luontaista: Välillä tehdään enemmän töitä, välillä vähemmän. Välillä panostetaan enemmän hyvinvointiin, välillä vähemmän. Välillä parisuhde kiinnostaa enemmän, välillä vähemmän. Välillä menestymisen eteen jaksaa nähdä enemmän vaivaa, välillä ei ollenkaan.

Yksi asiakkaitteni yleisimmistä huolenaiheista on juurikin elämästä kadonnut “tasapaino”. Masentaa, väsyttää, mitään ei huvita tehdä. Vaikka järkevässä kulttuurissa tätä kutsuttaisiin vain hetkelliseksi alamäeksi (ja alamäet eivät edes ole pelkästään paha asia, vaan myös normaali osa elämää), tasapaino-pakkomielteisessä kulttuurissamme tästä normaalista hetkellisestä alamäestä tehdään elämää suurempi ongelma.

Koska olemme haksahtaneet uskomuksen, että elämässä nyt vaan kuuluu olla niin hemmetisti tasapainoa, ruvetaan ajattelemaan, että nyt elämä on sitten tältä osin mokattu ja siten aiheutetaan itselleen lisää pahaa mieltä.

Vaan mitä jos heittäisit mokomalla tasapainopuheella vesilintua?

Onko elämässäsi vaihe, jossa tykität aivan järjettömiä määriä duunia? Tykitä pois! Työ ei tekemällä lopu, mutta luota siihen, että tulee vaihe, jossa tahdot tehdä sitä vähemmän. Se, että lyhyen aikaa et panosta ollenkaan hyvinvointiisi, ei sinua tapa. Monet renesanssiajan mestarit tunnettiin siitä, että he suhtautuivat töihinsä niin suurella intohimolla, että unohtivat pitkiksikin ajoiksi kaiken muun.

Onko elämässäsi vaihe, jossa lahoat sipsipussi kädessä sohvalla ja katsot turhanpäiväisiä telkkariohjelmia? Anna olla! Lahoa ja mutustele ja katsele sydämesi kyllyydestä! Ei se tee sinusta millään tavoin huonoa, epäonnistunutta ja turhaa ihmistä. Kun olet löhönnyt tarpeeksi, löydät yleensä tarpeeksi sisäistä motivaatiota jatkaaksesi taas toisenlaista elämää.

Entä onko elämässäsi vaihe, joka sisältää liikaa kitiseviä lapsia, vaippojen vaihtamista, kaaosta kodissa eikä yhtään vapaa-aikaa? Antaa sisältää! Sen synnyttämä ahdistus menee aikoinaan ohi. Olen jopa kuullut villiä huhua, että tulet jälkeenpäin kaipaamaan kyseistä elämänvaihetta, kunhan aika on ensin vähän kullannut muistoja.

Tietysti aallonpohjalle jämähtäminen pitkäksi aikaa on jo huonompi juttu. Se, että viikon dokausputki muuttuu kuukaudeksi ja kahdeksi on jo astetta valitettavampi asia. Se, että sohvalta ja sipsipussin äärestä ei tulekaan muutaman päivän tai viikon jälkeen noustua, on valitettavaa. Se, että tekee niin paljon töitä, ettei päiväkausiin näe perhettään tai kumppaniaan, on ankeaa. Nämä ovat kuitenkin tilanteita, jotka koskettavat verrattain pientä osaa ihmisistä, joten emme käsittele nyt niitä.

Sen sijaan tasapainottomuuden stressaamista kohtaan nykyään lähes päivittäin, yhä kasvavissa määrin. Se ei ole kivaa. Siksi haluan seuraavaksi listata neljä syytä sille, miksi et tarvitse elämääsi tätä hyvinvointi-ihmisten ja naistenlehtien ylistämää tasapainoa. Jonkinlainen tasapaino elämässä toki täytyy olla, sen ymmärtää jokainen, mutta tämän kirjoituksen alussa kuvailulla tasapainolla voit ihan oikeasti viskata sitä kuuluisaa sorsaa.

1. “Tasapainoa” tavoittelemalla luot elämääsi lisästressiä

Nähdäkseni nykyelämässämme on jo valmiiksi varsin paljon asioita, joita stressata. Kukaan tuskin suoranaisesti kaipaa niitä lisää. Koska tämän tasapainon saavuttamiseksi joutuu näkemään ihan todellista vaivaa, tulee siitä helposti juurikin tällainen lisästressin aihe.

Minulla on kunnia tuntea varsin paljon näitä tasapainostakin puhuvia hyvinvointi-ihmisiä, ja voin paljastaa sen verran, että ihan yhtä lailla hekin stressaavat elämäänsä. Ja ihan yhtä lailla heillekin tasapainon tavoittelu näyttää aiheuttavan lisästressiä.

2. “Tasapainossa” epäonnistuessasi aiheutat itsellesi täysin turhaa pahaa mieltä

“Tasapainoisen” elämän viettäminen päivästä päivään on useimmille aivan hemmetin vaikeaa. Itsekurilla ja hyvillä systeemeillä sitä jaksaa hetken, jotkut toisenkin, mutta useimpien kohdalla on vain ajan kysymys, milloin sitä “sortuu” tasapainottomuuteen. Ja kun siihen sortuu, itseään ei ole pakko potkia päähän siksi, että olisit jotenkin heikko, sisuton ja tyhmä ihminen. Et ole. Todennäköisyydet eivät olleet alunperinkään puolellasi. Suhtaudu itseesi siis reilusti ja hellyydellä, äläkä vaadi itseltäsi tasapainossa onnistumista.

3. Tasapainossa ei ole mitään luonnollista

Erilaisissa hyvinvointiblogeissa tasapaino esitetään jonkinlaisena ihmisen luonnollisena tilana. Minun nähdäkseni luonnollista on pikemminkin ihmisen kyky valita, mihin aikansa käyttää. Se, että joku haaremihousuinen hyvinvointibloggari tai naistenlehden kolumnisti kertoo, että tasapainoinen, luonnollinen elämä vaatii päivittäistä joogaamista, meditointia sekä itsestään ja parisuhteestaan ja perheestään huolehtimista ei tarkoita sitä, että tämä olisi jonkinlainen absoluuttinen totuus. Itsestään ja muista huolehtiminen on upeaa, mutta ei elämäsi siihen kaadu, jos et onnistu tekemään näitä kaikkia asioita jatkuvasti.

Ei muuten pidä ymmärtää, että hyökkäisin tässä haaremihousuisia hyvinvointi-ihmisiä vastaan. Päinvastoin, monet heistä ovat hyviä kavereitani, kunnioitan kovasti heidän työtään ja tiedän heidän tarkoittavan hyvää. Joskus yhdelle sopiva hyvä on kuitenkin toisille paha. Maksimaalisen hyvinvoinnin tavoittelu on toisille voimavara, toisille vain lisästressin aihe.

4. Tasapainottomuudella on hetkensä

Monessa tapauksessa päivän pilkkominen moneen osaan on jopa haitallista. Kuvitellaan, että innosta leiskuen työstät yrityksellesi uutta tuotetta. Aika lentää kuin siivillä, mutta maanisessa työnteossasi et sitä huomaa. Sinulla on kivaa ja tuloksiakin syntyy. Päivän lopulla niska on jumissa ja selkään sattuu, mutta hei, vietitpä kokonaisen päivän innostuksen vallassa!

Niskan ja selän voi venytyttää ja käydä hieroututtamassa myöhemminkin. Sen sijaan se, että alkaa kellontarkasti joogaamaan kesken innostuneimman työnteon voi pahimmillaan pilata flow-tilan (tai suomalaisten työpsykologien lempisanan “työn imun”) täysin. Uskalla siis ratsastaa innostuksellasi ja uskalla seurata aikatauluja vähemmän orjallisesti. Jos huvittaa joogata, joogaa. Jos ei huvita, älä joogaa. Ehdit myöhemmin vaikka käymään kokonaisen joogakurssin.

Viestini tasapainoa kaipaaville on seuraava:

Ole reilu itseäsi kohtaan. Älä syyllistä itseäsi liiaksi siitä, ettet aina onnistu vastaamaan muiden asettamiin korkeisiin odotuksiin. Elä niin kuin se tuntuu sinusta hyvältä, ei niin kuin joku kuviteltu supersuorittaja muka eläisi. Se, että otat välillä rennommin ei elämääsi pilaa, päinvastoin, saatat jopa huomata sen muuttuneen paremmaksi :)!

Rakkaudella,

Jevgeni

Teksti “4 syytä, miksi ET tarvitse elämääsi lisää tasapainoa” on alunperin julkaistu 13.2.2014 ja sitä on päivitetty 24.5.2021. Lisää vastaavia vinkkitekstejä löytyy blogin arkistosta. Mukavia lukuhetkiä!)

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia

laheisriippuvuus

Läheisriippuvuus ja sen hoito

Tänään aiheenamme on läheisriippuvuus. Sillä tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö on niin voimakkaasti kiinni toisessa ihmisessä, että se vaikuttaa haitallisesti hänen omaan elämään ja hyvinvointiin. Läheisriippuvainen henkilö yrittää usein kontrolloida suhteen toista osapuolta ja pitää hänet lähellään.

Lue lisää »