Millaisia taitoja voimme oppia työhaastatteluissa?
En ole useimpien ihmisten lailla erityisemmin nauttinut työhaastatteluissa käymisestä, mutta olen silti käynyt niissä niin usein, kuin mahdollista. Joitain kertoja olen käynyt haastatteluissa jopa silloin, kun olen tiennyt, etten halua kyseistä työpaikkaa.
Syy tähän on ollut se, että työhaastetteluissa meille tarjoutuu monia mahdollisuuksia oppia tärkeitä taitoja. Ne ovat tilanteita, joissa haastateltava on lähtökohtaisesti alakynnessä. Ne ovat tilanteita, joissa meille esitetään vaikeita kysymyksiä ja joissa meiltä edellytetään pärjäämistä haasteista huolimatta.
Kuten olen monesti tässä blogissa maininnut, olin aikoinaan hyvin ujo ja sosiaalisilta taidoiltani heikko, mikä näkyi myös työhaastattelumenestyksessäni. Kun sitten kiinnostuin itseni kehittämisestä, oli työhaastatteluissa huvikseen juoksemisen tarkoituksena alunperin oppia myymään itseäni. Sittemmin opin kuitenkin ymmärtämään, että työhaastatteluissa oppii myös muita, elämän kannalta vielä hyödyllisempiä asioita. Käytännössä kyse on mielestäni seuraavista taidoista:
5 taitoa, joita voimme oppia työhaastatteluissa
1. Kyky improvisoida
Olen todennut viime aikoina olevani rehellisen ihmeissäni siitä, kuinka monesta elämän haastavasta tilanteesta selviää improvisoimalla eli puhumalla, vaikkei vielä suunsa avatessaan omaa pienintäkään käsitystä siitä, mitä aikoo sanoa.
Kunhan onnistuu kuulostamaan vakuuttavan pätevältä ja itsevarmalta sekä siltä, että tietää mistä puhuu, näyttävät monet ovet aukeavan. Tämä on samaan aikaan todella huimaa ja todella surullista. Työpaikkaa ei aina saa se oikeasti pätevin työntekijä, vaan se, joka osaa puhua osaamisestaan vakuuttavaan sävyyn.
Koen löytäneeni tämän taidon juuri työhaastettelutilanteissa, joissa minulla ei ole ollut valmista vastausta johonkin minulle esitettyyn kysymykseen, jolloin jouduin turvautumaan vakuuttavalta kuulostavaan improvisointiin.
2. Kyky pitää puoliaan
Työhaastatteluissa haastateltava on lähtökohtaisesti altavastaava, sillä työnantajalla on jotakin, mitä työnhakija haluaa. Työnhakijoita taas on tyypillisesti niin monta, että työnantajalla on varaa valita. Tai näin minä työnhakijana tilanteen ennen näin. Tällainen ajattelu voi kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa työnhakija nöyristelee ja matelee työnantajan edessä, kun taas työnantaja käyttäytyy pahimmillaan kuin mikäkin kuningas ja ylin tuomari.
Tämä tilanne on omiaan puoliensa pitämisen harjoitteluun. Olemme ehkä työnhakijoina alakynnessä, mutta voimme silti yrittää käyttäytyä arvokkaasti ja suoraselkäisesti sekä olla tinkimättä omista arvoistamme ja toiveistamme. Se on usein hemmetin pelottavaa, mutta samalla todella kehittävää.
Todellisuudessahan hyvällä työnhakijalla on hänelläkin jotain, mitä työnantaja haluaa: Kyky tehdä töitä muita paremmin. Kuten moni työnantaja tietää, ei hyviä työntekijöitä ole riesaksi asti. Siksikin tarvetta nöyristelyyn ei välttämättä ole.
3. Kyky myydä itsensä
Mikäli nykymaailmassa haluaa menestyä (siinä perinteisessä mielessä), kyky kertoa itsestään ja osaamisestaan sekä myydä tämä osaaminen muille, on absoluuttisesti välttämätön. Yrittäjille tämä on tuttua kauraa, muilla tämä taito taas on saattanut jäädä heikoksi, sillä tarvetta sen kehittämiselle ei ole ollut.
Voit koetella omaa osaamistasi helposti vastaamalla vaikkapa seuraaviin tyypillisiin haastattelukysymyksiin. Anna itsellesi esimerkiksi 15 sekuntia vastausaikaa per kysymys, jotta vastaukset pysyvät napakoina eivätkä muutu jaaritteluksi.
- Mitkä ovat tavoitteitasi elämässä?
- Mitkä ovat vahvuuksiasi?
- Entä heikkouksiasi?
- Mitä tärkeää sinä tuot työyhteisöön?
- Mikä tekee sinusta hyvän tiimipelaajan?
- Miksi palkkaisimme juuri sinut?
- Mikä on roolisi työyhteisössä?
- Missä olet viiden vuoden kuluttua?
4. Kyky sietää stressiä
Monet kokevat työhaastattelutilanteet hyvinkin stressaaviksi, mikä on varsin ymmärrettävää. Tämä johtuu esimerkiksi ajatuksesta, että olemme tiukan tarkastelun ja arvioinnin kohteena tai ajatuksesta, ettemme heikon suoriutumisemme vuoksi ehkä saa haluamaamme työtä. Myös paljastatuksi tulemisen pelko voi aiheuttaa stressiä. Saatamme pelätä, että työnantaja ”näkee lävitsemme” ja tajuaa, ettemme suinkaan ole niin kyvykkäitä työntekijöitä, kuin mitä ulospäin esitämme.
Vaikka alhaisessa mielentilassa nämä ajatukset saattavatkin vaikuttaa suuriltakin ongelmilta, rationaalisesti ajateltuna ne eivät sitä ole. Arvioitavana oleminen ei oikeasti vahingoita meitä, vaan päinvastoin voi auttaa meitä kasvamaan ihmisinä. Se, ettemme saa haluamaamme työpaikkaa ei ole maailmanloppu, sillä voimme aina hakea muitakin töitä. Se, ettemme ole työnantajalle tarpeeksi hyvä sijoitus ei taas tarkoita sitä, että meissä olisi yleisesti ottaen mitään vikaa.
Näiden ja vastaavien oivallusten myötä voimme oppia ymmärtämään, että stressissä on pääosin kyse uhkatekijöiden liiallisesta painottamisesta. Uhat ovat toki olemassa, mutta ne eivät ole yleensä niin suuria, kuin miltä ne helposti itsestämme tuntuvat.
5. Sosiaalinen itsevarmuus
Ujous ei ole itsessään huono ominaisuus, mutta siitä huolimatta monet kokevat sen häiritsevän elämäänsä. He ilmaisevat halunsa tulla sosiaalisesti rohkeammiksi, mutta usein epäonnistuvat siinä. Miksi?
Yksi syistä on se, että kykenemme hallitsemaan elämämme sosiaalisia tilanteita toisinaan liiankin hyvin. Pystymme välttelemään ahdistaviksi kokemiamme tilanteita, voimme pyytää meitä ympäröiviä ihmisiä olemaan keskustelematta meidän mielestämme vaikeista ja epämiellyttävistä asioista ja voimme poistua tilanteista, jotka koemme vaikeiksi.
Koska ujous on ominaisuus, josta opitaan pois juuri vaikeiden tilanteiden kohtaamisen kautta, voi se ilman vaikeiden tilanteiden kohtaamista seurata mukanamme läpi koko elämän. Työhaastattelut ovatkin upea tilanne oppia käsittelemään ujouttaan. Niiden palkinto eli uusi työ on niin arvokas, että se motivoi ujointakin ihmistä kohtaamaan tilanteen, joka on hänelle vaikea. Haastattelijan esittämät kysymykset taas pakottavat heittäytymään vaikeaan tilanteeseen täysillä ja ylittämään itsensä.
Rakkaudella,
Jevgeni
(Teksti ”5 taitoa, joita voimme oppia työhaastatteluissa” on julkaistu