adhd empatia tunnealy

ADHD, empatia ja tunneäly – Nostaako vai laskeeko ADHD empatiaa ja tunneälyä?

ADHD, empatia ja tunneäly. Millainen yhteys niiden välillä vallitsee? Ovatko ADHD-henkilöt keskimäärin empaattisempia vai vähemmän empaattisia kuin henkilöt, joilla ADHD:ta ei ole?

Koska ADHD on nykyään paljon puhuttu aihe (ja hyvä niin), näkee netissä siihen liittyen paljon erilaisia väitteitä. Osassa niistä toistuu ajatus, että ADHD -henkilöt olisivat keskimäärin empaattisempia ja vastavuoroisemmin käyttäytyviä kuin henkilöt, joilla ADHD:ta ei ole.

Miltä asia näyttää tieteellisten tutkimusten valossa?

(PS. Lue myös teksti ADT -tarkkaavaisuushäiriöstä, johon ADHD usein sekoitetaan)

ADHD on yhdistetty alentuneeseen empatiaan sekä heikompaan sosiaalisen informaation prosessointiin

Valitettavasti tutkimukset eivät puolla sitä, että ADHD:lla olisi myönteistä yhteyttä empatiaan tai tunneälyyn. Itseasiassa tulokset viittaavat pitkälti päinvastaiseen.

Niiden mukaan ADHD altistaa alentuneelle empatialle, vähäisemmälle vastavuoroiselle käyttäytymiselle, heikommalle sosiaaliselle kognitiolle (esimerkiksi kasvojen ilmeiden prosessoinnille ja tunteiden tunnistamiselle) sekä esimerkiksi vaikeudelle ymmärtää huumoria.

Syy tähän saattaa olla seuraava:

ADHD:hen, kuten osaan muistakin epätyypillisistä neurologisista tiloista liittyy aivojen toiminnanohjausjärjestelmän (executive functioning) toiminnan aleneminen. Kyse on järjestelmästä, joka esimerkiksi yhdistelee havainnoin avulla keräämäämme informaatiota, vaikuttaa päätöksentekoon, antaa ajattelulle joustavuutta, mahdollistaa impulssikontrollin sekä ohjaa keskittymistä ja tarkkaavaisuutta.

Kun tämän toiminnanohjausjärjestelmän toiminta alenee, vaikeutuvat myös siihen nojaavat toiminnot. Empaattinen ja vastavuoroinen käytös tarvitsee toimiakseen tähän liittyviä toimintoja.

Näitä tuloksia ei tule kuitenkaan ylitulkita…

Näiden tutkimusten tuloksia ei tule kuitenkaan ylitulkita. Vaikka näiden toimintojen taso olisi ADHD -henkilöillä keskimäärin alempi, se ei suinkaan tarkoita sitä, etteivätkö he voisi olla siltikin hyvin empaattisia, tunneälykkäitä ja vastavuoroisesti käyttäytyviä. Lähinnä kyse on todennäköisyyksistä.

On myös tärkeää muistaa, että yksilöiden välinen vaihtelu on näissä suurta. Yksittäinen ADHD -henkilö siis saattaa olla aivan hyvin merkittävästi empaattisempi, tunneälykkäämpi ja vastavuoroisemmin käyttäytyvä kuin joku toinen yksittäinen ei-ADHD -henkilö. Ja sama toisinpäin.

Empatiaa ja tunneälyä voi kehittää

Hyvä uutinen on se, että vaikka empatia ja tunneäly ovat ADHD -henkilöillä usein alentuneita, niitä voidaan kuitenkin kehittää. Monissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia, kun ADHD -henkilöille on opetettu tunteiden tunnistamista ja vastavuoroista käyttäytymistä. Tällöin heidän sosiaalisissa tilanteissa kohtaamansa ongelmat vähenivät merkittävästi.

Lähteet

Abdel‐Hamid, M., Niklewski, F., Heßmann, P., Guberina, N., Kownatka, M., Kraemer, M., … & Kis, B. (2019). Impaired empathy but no theory of mind deficits in adult attention deficit hyperactivity disorder. Brain and Behavior9(10), e01401.

Demirci, E., Ozmen, S., Kilic, E., & Oztop, D. B. (2016). The relationship between aggression, empathy skills and serum oxytocin levels in male children and adolescents with attention deficit and hyperactivity disorder. Behavioural pharmacology27(8), 681-688.

Fantozzi, P., Sesso, G., Muratori, P., Milone, A., & Masi, G. (2021). Biological bases of empathy and social cognition in patients with attention-deficit/hyperactivity disorder: A focus on treatment with psychostimulants. Brain sciences11(11), 1399.

Friesen, K. (2019). Empathy and executive functioning in children with Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder (Master’s thesis, Werklund School of Education).

Lee, J., Son, J. W., Kim, S., Kim, J. E., Chung, S., Ghim, H. R., … & Ju, G. (2021). Disrupted Association Between Empathy and Brain Structure in Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder. Journal of the Korean Academy of Child and Adolescent Psychiatry32(4), 129.

Maoz, H., Gvirts, H. Z., Sheffer, M., & Bloch, Y. (2019). Theory of mind and empathy in children with ADHD. Journal of Attention Disorders23(11), 1331-1338.

Moore, J. (2010). Can Children with ADHD Benefit From Instruction in Social and Emotional Intelligences?. Academic Leadership: The Online Journal8(4), 14.

Parke, E. M. (2017). Social Cognition in Children with Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder (Doctoral dissertation, University of Nevada, Las Vegas).

Parke, E. M., Becker, M. L., Graves, S. J., Baily, A. R., Paul, M. G., Freeman, A. J., & Allen, D. N. (2021). Social cognition in children with ADHD. Journal of Attention Disorders25(4), 519-529.

Saban, M. T., & Kirby, A. (2019). Empathy, social relationship and co-occurrence in young adults with DCD. Human movement science63, 62-72.

Wilkes, S., Cordier, R., Bundy, A., Docking, K., & Munro, N. (2011). A play‐based intervention for children with ADHD: A pilot study. Australian occupational therapy journal58(4), 231-240.

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia