4 syytä, miksi hymyily on yksi tärkeimmistä sosiaalisista taidoista

4 syytä miksi hymyily on yksi tärkeimmistä sosiaalisista taidoista

Hymyily: hölmöä ja pinnallista puuhaa, vai yksi tärkeimmistä sosiaalisista taidoista?

Hymyilyyn liittyy meidän kulttuurissamme paljon sekä hyviä, että vähän vähemmän hyviä uskomuksia. Moni pitää hymyilyä valoisana ja mukavana tapana toimia, toiset taas kokevat hymyilyn pinnallisena, väkinäisenä ja rasittavana asiana, varsinkin, jos hymyä vaaditaan silloin, kun itseään ei yhtään hymyillytä.
Itse koen, että hymyily on yksi ylivoimaisesti tärkeimmistä sosiaalisista taidoista mm. seuraavista syistä.

Mitä on hymyily?

Hymyily on meidän kehomme reaktio siihen, kun tunnemme olomme erityisen hyväksi ja mukavaksi. Hymyily näyttää toimivan samantapaisesti ihan kaikissa kulttuureissa, eli se on mitä ilmeisimmin biologinen käytösmalli, eikä pelkästään opittu tapa (vaikka kulttuuri vaikuttaakin hymyilytottumuksiin vahvasti!).

Hymytutkimuksessa esimerkiksi vertaillaan usein yhdysvaltalaista ja japanilaista hymyilykulttuuria, sillä ne poikkeavat niin selkeästi toisistaan. Yhdysvalloissa hymyily nähdään diplomaattisena ja kunnioittavana eleenä ja sitä tehdään siksi paljon. Japanissa taas painotetaan hillittyä käytöstä ja vähäisempää tunne-ilmaisua. Esimerkiksi Venäjällä hymy taas säästetään mieluusti vain läheisille ihmisille ja tuntemattomille hymyily, (jopa asiakaspalvelutilanteessa!) saatetaan tulkita hieman hölmöksi ja pinnalliseksi.

Tässä tekstissä haluan kuitenkin puhua hymyilystä lähinnä meidän suomalaisen ja ehkä yleisesti länsimaisen kulttuurin kontekstissa.
Tässä siis 4 syytä, miksi pidän hymyilyä yhtenä tärkeimmistä sosiaalisista taidoista:

(PS. Tämä kirjoitus löytyy myös videomuodossa videoblogistani!)

1. Hymyily on diplomatiaa, joka edesauttaa muiden kanssa toimeen tulemista

Milloin me hymyilemme? Silloin, kun meillä on hyvä olo, eli silloin, kun emme ole vihaisia, ahdistuneita, aggressiivisia ja niin edelleen. Käytännössä siis yleensä hymyilemme, kun emme tarkoita olla uhkaavia toista ihmistä kohtaan. Ja tämä on todella tärkeä yksityiskohta.

Hymyilyllä me ikään kuin tuomme aktiivisesti esiin toisille ihmisille sitä, että tarkoitamme todennäköisesti hyvää ja ettei meitä tarvitse varoa. Koska me ihmiset olemme pohjimmiltamme primitiivisiä eläimiä, tällaiset vaarattomuutta ja hyväntahtoisuutta korostavat eleet ovat tärkeitä, sillä ne auttavat muita olemaan seurassamme rennompia ja luottavaisempia.

Jokainen voi itse miettiä, millainen olo olisi, jos joutuisi olemaan paljon tekemisissä jonkun kanssa, joka ei ollenkaan, koskaan, yhtään hymyile. Pidemmän päälle sellainen voi tuntua hyvin oudolta, tai jopa ahdistavalta. Siksi hymyilemällä me ikään kuin teemme itsestämme inhimillisempiä ja lähestyttävämpiä, mikä taas saa muut ihmiset myös pitämään meistä enemmän.

2. Hymyily viehättää

Tutkimuksissa hymyilyn on havaittu lisäävän ihmisen viehättävyyttä muiden silmissä ja tällöin myös heidän muista tekemisistään saatetaan pitää enemmän. Esimerkiksi hymyilevän asiakaspalvelijan työstä pidettiin tutkimuksessa selvästi enemmän, kuin vähemmän hymyilevän asiakaspalvelijan.

3. Hymyily hillitsee stressiä

Hymyilyn on huomattu myös hillitsevän kehon stressireaktioita. Tämän hyötyä ei ole vain se, että meistä voi tuntua paremmalta, kun hymyilemme. Sosiaalisesti vielä isompi hyöty syntyy siitä, että kyemme olemaan sosiaalisessa tilanteessa paljon rentoutuneempia ja paremmin suoriutuvia silloin, kun meillä on hyvä olla. Mitä vähemmän meitä ahdistaa, sitä helpompaa meidän on olla muiden kanssa ja sitä todennäköisemmin pystymme antamaan itsestämme enemmän myös muille.

4. Hymyileminen voi saada muutkin hymyilemään

Ihmisen aivoissa – tarkemmin ottaen motorisessa ja parietaaliaivokuoressa – on soluja, jotka aktivoituvat sekä silloin, kun teemme jotain, että silloin, kun näemme jonkun muun tekevän jotain. Nämä solut ikään kuin “vähentävät välimatkaa” tekemisen näkemisen ja itse tekemisen välillä. Näitä soluja kutsutaan usein “peilineuroneiksi”, sillä ne toisinaan saavat meidät ikään kuin peilaamaan sitä, mitä näemme.

Tämä näyttää pätevän myös hymyilyyn. Kun näemme jonkun hymyilevän, saattaa meitä itseämmekin alkaa hymyilyttämään. Ja tämähän on sosiaalisten tilanteiden kannalta huikea juttu: jos saamme ihmiset hymyilemään oman hymymme avulla, saamme heissä aikaiseksi todennäköisemmin myös mukavaa oloa.

Käytännössä syntyy tilanne, jossa kaikki voittavat: Hymyily parantaa omaa fiilistämme, mutta saattaa toisinaan parantaa myös muiden fiilistä. Ja ihmisethän tykkäävät tyypeistä, jotka saavat heille aikaiseksi paremman olon. Näin syntyy myös mukavampia sosiaalisia tilanteita meidän kaikkien kannalta.

Lopuksi

Entä millainen on oma suhteesi hymyilyyn? Hymyiletkö mielestäsi juuri sopivasti, liian vähän vai liikaa? Entä kuinka olet kokenut hymyilyn parantavan tai ehkä jopa hankaloittavan elämääsi?

Rakkaudella,

Jevgeni

Lähteet: (Linkki 1, linkki 2, linkki 3)

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia