Mitkä ovat hyvän kuuntelijan 10 tärkeää ominaisuutta? Mistä erottaa ilmiömäisen kuuntelijan? Entä miksi hyvän kuuntelun taito on tärkeää ihmissuhteiden, sosiaalisen suosion ja elämässä menestymisen kannalta? Näihin kysymyksiin uppoudumme tämänkertaisessa tekstissä.
(Tästä tekstistä on myös kuunneltava versio. Se löytyy Youtube-kanavaltamme tämän linkin takaa.)
Tiedämme, että muita ihmisiä on hyvä kuunnella. Harvoin kuitenkaan pysähdymme pohtimaan sitä, että kyseessä on yksi elämän keskeisimmistä ja eniten arvoa tuottavista taidoista. Hyvän kuuntelun taito tuo valtavasti iloa niin yksityiselämässä kuin työelämässäkin. Hyviä kuuntelijoita arvostetaan ja heidän kanssaan halutaan olla.
Taitavat kuuntelijat koetaan usein myös varsin karismaattisina ja viehättävinä henkilöinä. Vieläpä ilman, että he itse edes tietoisesti tavoittelisivat karismaattista olemusta! Karisma ja viehättävyys tulevat ikään kuin kaupanpäällisiksi.
Taitava kuuntelu ei ole vain pinnallisia temppuja
Tärkeää on huomata, ettei taitava kuuntelu ole vain pinnallisia temppuja, kuten pään nyökyttelyä keskustelukumppanin puheen tahtiin tai hyväksyvien äännähdysten päästelyä sopivissa kohdissa. Ei todellakaan. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta en edes käsittele tässä tekstissä tällaisia temppuja, sillä niiden rooli on lopulta suhteellisen vähäinen.
Taitavassa kuuntelussa on kyse ihan muusta. Hyväksi kuuntelijaksi kehittyminen vaatii aivan uudenlaisen asennoitumisen omaksumista.
Moni listattu hyvän kuuntelijan ominaisuus voikin tuntua aluksi hieman pehmoiselta ja suorastaan imelältä, mutta älä anna sen häiritä. Kyseiset ominaisuudet toimivat ja tuovat tuloksia. Ilman niitä kuuntelemisen kykymme jää vähäisemmäksi. Sen myötä taas vähenee myös sosiaalinen suorituskykemme sekä muiden silmissä nauttimamme suosio.
Kuunteleminen vaikuttaa helpolta, mutta on kaikkea muuta.
“Kuunteleminen on maailman vaikein helppo taito”
On sanottu, että toisten kuunteleminen on maailman vaikein helppo taito. Päällepäin kuunteleminen vaikuttaa helpolta. Sen kuin vain pitää korvansa auki ja antaa puheen virrata sisään!
Noin toimiessamme me kyllä kuuntelemme, mutta emme välttämättä kuule. Korviemme solut kyllä värisevät, mutta meneekö puhe oikeasti perille? Ja mikä vielä tärkeämpää – tuleeko keskustelukumppanillemme kuultu olo? Kokeeko hän, että olemme kuulleet hänet juuri sillä tavalla, kuin hän toivoi?
Valitettavan usein vastaus on ei.
Kuunteleminen vaikuttaa helpolta, mutta on kaikkea muuta. Harva meistä oppii hyväksi kuuntelijaksi, ellei tee asian eteen kovasti töitä. Itsekään en ole tässä onnistunut, ainakaan omassa arjessani. Terapeuttina osaan kyllä kuunnella, mutta heti kun vastaanottohuoneen* ovi sulkeutuu ja astun takaisin arkiseen elämääni, unohtuvat hyvän kuuntelun taidot nopeasti. Miksi tämä onkaan niin vaikeaa!?
(*Kyseessä on vertauskuva. Ei minulla mitään vastaanottohuonetta oikeasti ole, sillä asun ulkomailla ja tapaan asiakkaitani videoyhteyden välityksellä.)
Harjoiteltavaa löytyykin meistä jokaiselta. Siksi kokosin tähän tekstiin 10 hyvän kuuntelijan ominaisuutta. Ne eivät ole tärkeysjärjestyksessä, sillä jokainen niistä on tärkeä. Kukaan meistä ei voi olla jokaisessa tilanteessa täydellinen kuuntelija, eikä siihen ole tarvettakaan. Olemme kaikki epätäydellisiä olentoja, myös toistemme kohtaamisessa. Tärkeintä on, että teemme parhaamme.
Parhaimmillaan jokainen alla mainituista taidoista voi antaa meille erinomaisen elämän. Pahimmillaan taas näiden taitojen puute voi ottaa sen meiltä pois. Uralla menestyminen tai sen puute, parisuhde tai sinkuksi jääminen, erinomainen ystäväpiiri tai yksinäisyys – kaikki nämä nojaavat merkittävissä määrin siihen, kuinka mukavaa muiden ihmisten on olla meidän seurassamme. Sosiaaliset taidot ja varsinkin kyky muiden kohtaamiseen ovat ratkaisevassa asemassa!
Kysyin tätä tekstiä varten ajatuksia hyvän kuuntelijan ominaisuuksista myös muutamilta tutuiltani. Lainausmerkeissä olevat otsikot ovat suoraan heidän sanoistaan, enkä voisi olla niistä vähempää eri mieltä!
Hyvän kuuntelijan 10 ominaisuutta
1. Hyvä kuuntelija kohtaa täyden ihmisen, ei pelkkää kapeaa roolia.
“Hyvä kuuntelija sanoo minulle “kyllä”, avaten itseään ja hyväksyen minut”
Pohdi viimeisimpiä käymiäsi keskusteluja. Kuinka arvostettu ja toivottu olo sinulla oli niiden aikana ja niiden jälkeen?
Kysymys voi tuntua hölmöltä ja imelältä, sillä varsinkaan arkisissa tilanteissa emme tajua edes toivoa sitä, että meille tulisi keskusteluissa jonkinlainen arvostettu ja toivottu olo. Keskustelut ovat vain keskusteluja ja sillä siisti, saatamme ajatella.
Ehkä näin onkin. Taitavilla kuuntelijoilla on kuitenkin kyky luoda keskustelukumppanilleen myönteinen ja koskettava olo jopa kaikkein arkisimpien keskustelujen aikana. Vakavammista ja sydämellisemmistä keskusteluista puhumattakaan!
Ensimmäinen hyvän kuuntelijan ominaisuus onkin kohdata toinen ihminen ihmisenä. Kokonaisena ja inhimillisenä.
Usein kohtaamme toisemme valitettavasti vain kapeiden roolien kautta. Työkaveri on vain työkaveri, pelikaveri on vain pelikaveri, lenkkikaveri on vain lenkkikaveri. Kun kohtaaminen tapahtuu kapean roolin pohjalta, meiltä jää näkemättä valtaosa kyseisestä ihmisestä.
Me ihmiset taas olemme kehittyneet vuosimiljoonien aikana laumaeläimiksi. Kaipaamme toisiltamme inhimillistä kohtaamista, hyväksyntää, joukkoon kuulumisen tunnetta. Haluamme kokea olevamme arvostettuja, tervetulleita ja toivottuja. Haluamme tulla kohdatuiksi itsenämme, emme vain yksittäisen roolimme edustajina.
Samalla on tärkeää tiedostaa, että toisen hyväksyvä kohtaaminen ei onnistu, jos esiinnymme myös itse kapeiden roolien pohjalta. Jos emme uskalla antaa oman ihmisyytemme näkyä, emme pääse myöskään koskettamaan toista ihmistä tunnetasolla. Kohtaamisen kokemus syntyy silloin, kun molemmat osapuolet ovat riittävän auki sekä omalle että toistensa ihmisyydelle.
Terapiatyön opettajani tiivisti aikoinaan psykologikoulussa hyvän kuuntelijan olemusta näin:
“Hän sanoi minulle “kyllä”, avaten itseään ja hyväksyen minut”.
2. “Hän siirtää omat asiansa tuonnemmaksi.”
“Hyvä kuuntelija siirtää omat asiansa tuonnemmaksi”
Hyvän kuuntelijan ominaisuuksiin kuuluu myös keskustelukumppaniin keskittyminen. Silloin kun taitava kuuntelija on toisen seurassa, hän ei hyväile kännykkäänsä, mieti kauppalistaa tai pohdi työasioitaan. Ketään muuta tai mitään muuta ei ole sillä hetkellä olemassa. Hän on läsnä. Vain ja ainostaan keskustelukumppaninsa seurassa.
Tätä ei pidä ymmärtää turhan kärkevästi. On selvää, ettei päämme tyhjene kaikista muista asioista sillä samalla hetkellä, kun joku alkaa puhua kanssamme. Ennemmin edellinen kappale kuvaa ideaalitilaa, johon keskustelujen aikana voimme halutessamme pyrkiä.
Varsinkin nykypäivän hypernopeassa ja stressintäytteisessä arjessa läsnäoloon pysähtyminen voi tuntua vaikealta. Ei ole helppoa keskittyä toiseen ihmiseen, kun päässä pyörii miljoona asiaa. Nykyään on poikkeuksellista, että joku pysähtyy ja on aidosti läsnä! Juuri siksi se tekeekin vaikutuksen.
Keskeytän hetkeksi kaiken muun, sillä sinä olet tärkeä. Keskityn tämän lyhyen hetken ajan vain sinuun.
Vastaavasti kiireinen, stressaantunut ja miljoonaan asiaan samanaikaisesti keskittynyt olemus viestii keskustelukumppanillemme päinvastaista:
Sinä et ole edes sen vertaa tärkeä, että keskittyisin pelkästään sinuun edes tämän lyhyen hetken ajan.
3. “Hän ottaa asiani vakavasti.”
“Hyvä kuuntelija ottaa tilanteen vakavasti”
Kuuntelutaidon perisynti, johon sorrumme usein aivan huomaamattamme, on toisten puheiden mitätöinti. Erityisesti tämä ilmiö liittyy tilanteisiin, joissa keskustelukumppani kertoo meille jotakin, minkä hän on kokenut ikävänä, haastavana tai surullisena. Tällöin päädymme helposti käyttämään rauhoittelun tai lohduttelun keinona sitä, että emme tunnusta toisen osapuolen kokemusta. Esimerkiksi näin:
- “Mut hei, ei toi oo niin paha juttu!”
- “Nomut eihän toi nyt tunnu onneks oikeesti missään!”
- “Älä hei tommosia puhu, ei tosta asiasta tarvitse välittää!”
- “Heeei unohda vaa koko juttu!”
Tällaiset toteamukset ovat toki hyvää tarkoittavia, mutta ne vaikuttavat usein kielteisesti kuulluksi tulemisen kokemukseen. Toinen ihminen pyrkii viestimään meille omaa kokemustaan ja toivoo tulevansa kohdatuksi kokemuksestaan käsin. Kun riennämme heti kertomaan, kuinka kokemukseen tulisi meidän mielestämme suhtautua, tulemme samalla sekaantuneiksi hänen kokemukseensa sen sijaan, että kohtaisimme sen ensin sellaisenaan.
Taitava kuuntelija taas osaa jo olemuksellaan viestiä, että hän suhtautuu vakavasti siihen, mitä hänelle sillä hetkellä viestitään. Tämä ei tarkoita, että hänen tulisi olla asiasta samaa mieltä tai kokea asia samoin kuin keskustelukumppaninsa. Tämä tarkoittaa vain, että hän suhtautuu toisen osapuolen kokemukseen lähtökohtaisen vakavasti ja ottaa sen tosissaan.
Neuvoja ja mielipiteitä saa tietenkin tarjota, mutta niillä ei tule heti haastaa tai mitätöidä toisen osapuolen omaa kokemusta. Sen ehtii tekemään tarvittaessa kyllä myöhemminkin.
4. “Hän myötäelää sen, mitä minä tunnen.”
“Hyvä kuuntelija myötäelää sen, mitä minä tunnen“
Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, jotka käsittelevät tunteitaan paitsi yksin, myös yhdessä muiden kanssa. Useimmat kokevat hyvin tärkeäksi, että heidän tunteisiinsa ja kokemuksiinsa osataan samaistua. Kun kerromme toisille meidän kokemuksistamme, toivomme, että toiset ymmärtävät muutakin kuin pelkät sanamme. Haluamme, että myös tunnekokemuksemme tulee ymmärretyksi.
Huomaa, että ymmärtäminen ei tarkoita samaa kuin tunteeseen täysillä mukaan lähteminen. Kyse ei ole siitä, mitä jotkut kutsuvat överiempatiaksi. Jos toisella ihmisellä on tosi paha mieli, meiltä ei edellytetä sitä, että menemme itsekin aivan yhtä rikki.
Yleisesti ottaen meille riittää se, että kuuntelija pystyy ymmärtämään sitä, mitä me koemme ja miltä se suurin piirtein tuntuu. Emme kaipaa niinkään myötätuntemista, vaan myötäelämistä.
5. “Hän ei väitä ymmärtävänsä koko totuutta.”
Hyvä kuuntelija ymmärtää, että hänen kuulemansa asiat ovat vain pieni ote kokonaisuudesta. Hän ymmärtää, että on kuullut vain pienen siivun siitä kaikesta, mitä toinen osapuoli voisi meille kertoa. Näin ollen hyvä kuuntelija ei myöskään tee hätäisiä johtopäätöksiä tai jyrkkiä arvioita vaillinaisen informaation perusteella.
Jos jokin on jäänyt hänelle epäselväksi, hän kysyy asiasta. Lisäinformaation pyytäminen on lähtökohtaisesti aina sallittua. Esittämällä tarkentavia kysymyksiä taitava kuuntelija myös viestii, että on kiinnostunut kuulemastaan. Hän viestii, että pitää kuulemaansa asiaa sen verran tärkeänä, että on halukas perehtymään siihen tarkemminkin.
6. “Hän hyväksyy minut sellaisena kuin olen.”
“Hyvä kuuntelija hyväksyy minut sellaisena, kuin olen.“
Omana itsenään oleminen ja hyväksynnän saaminen on meille keskimäärin hyvin tärkeää. Ihmisinä olemme hypersosiaalisia olentoja ja välitämme varsin paljon siitä, mitä muut meistä ajattelevat. Siksi olemme kehittyneet olemaan sosiaalisissa tilanteissa jatkuvasti lievästi varuillamme. Käytännässä me tarkkailemme “silmä kovana” sitä, kuinka muut reagoivat meihin:
Millä tavoin meitä katsotaan? Millaisia ilmeitä keskustelukumppanimme ottavat kasvoilleen? Millaisella äänensävylle meille puhutaan? Vaikuttaako keskustelukumppanimme innostuneelta vai kyllästyneeltä seuraamme? Onko hän iloinen vai kiukkuinen? Katsooko hän meitä silmiin vai vilkuileeko jatkuvasti muualle? Tällaisia ja vastaavia asioita tarkkailemme milloin tietoisesti ja milloin tiedostamattamme!
Eri ihmisten välillä on tietenkin paljon eroja. Toiset ovat vain hyvin lievästi huolestuneita siitä, kuinka muut heihin suhtautuvat. Toiset taas ovat niin huolestuneita, että kykenevät tuskin toimimaan muiden seurassa!
Tällainen on tietenkin raskasta! Siksi viihdymmekin parhaiten silloin, kun olemme meihin hyväksyvästi suhtautuvien ihmisten seurassa. Silloin pystymme rentoutumaan ja hölläämään jatkuvasta sosiaalisten uhkakuvien tarkkailusta. Kun koemme, että meihin suhtaudutaan myönteisesti, on meidän helpompaa myös ilmaista itseämme aidosti ja rehellisesti.
7. “Hän peilaa ajatuksiani ja tunteitani.”
Taitava kuuntelija peilaa keskustelukumppaninsa eleitä, äänensävyjä ja sanavalintoja. Näin hän luo toiselle tunteen kohdatuksi tulemisesta, tuttavuudesta sekä samankaltaisuudesta.
Laumaolentona ihmiselle on kehittynyt monia eri tapoja ylläpitää ryhmän koheesiota. Sillä tarkoitetaan samanmielisyyttä ja toisten kanssa toimeentulemista. Mitä samanmielisempi ihmisjoukko, sen todennäköisemmin se pystyy toimimaan tehokkaasti. Tämä oli totta niin Afrikan alkusavanneilla kuin modernissakin maailmassa.
Yksi koheesiota lisäävä mekanismi on peilaaminen. Me peilaamme toisiamme luonnostamme ja lähes automaattisesti. Voit kokeilla tätä itse. Katso, kuinka keskustelukumppanisi käyttäytyy, jos alat esimerkiksi puhumaan nopeammalla tai hitaamalla tahdilla, hiljaisemmalla tai kovemmalla äänellä, käytät ekspressiivisempää elekieltä, alat siirtelemään levottomasti jalkojasi, alat katsella ympärillesi tai vaikkapa ristit kädet rinnan päälle.
Todennäköistä on, että keskustelukumppani huomaamattaan muuttaa omaa puhetyyliään tai elekieltään hieman vastaavaksi. Kyseessä on meihin sisäänrakennettu reaktio, jonka tarkoitus on rauhoittaa ja lähentää meitä.
Vaikka tämä tapahtuu suhteellisen automaattisesti, voi sitä tehdä myös tietoisesti. Toinen ihminen kokee vahvempaa kohdatuksi tulemisen tunnetta todennäköisimmin silloin, kun oma olemuksemme, puhetyylimme ja elekielemme on linjassa hänen omansa kanssa. Jos haluat olla taitavampi kuuntelija, muutu siis enemmän keskustelukumppanisi kaltaiseksi.
8. Hyvä kuuntelija sallii salaisuuksien säilyttämisen. Hän antaa toisten määrätä keskustelun tahdin.
Hyvä kuuntelija ymmärtää ja hyväksyy sen, että kaikkea ei kerrota hänelle. Hän ei tee asiasta ongelmaa eikä (ainakaan liiallisesti) haasta keskustelukumppaniaan paljastamaan sellaista, mitä tämä ei halua kertoa.
Jos hän kuuntelija onnistuu lukemaan jonkin keskustelukumppaninsa salaisuuden tai hänelle kiusallisen asian “rivien välistä”, hän ei tee tästä numeroa eikä nosta asiaa esiin. Hän antaa keskustelukumppaninsa määrätä siitä, mitä kertoo ja missä vaiheessa.
Tällä tavoin taitava kuuntelija luo keskustelukumppanilleen rennon ja turvallisen olon. Näin keskustelu ei näyttäydy keskustelukumppanille varovaisuutta vaativana miinakenttänä, jonka läpi pujottelu vaatii tarkkuutta ja jännittyneisyyttä! Sen sijaan keskustelukumppani nauttii puhumisesta ja kuulluksi tulemisesta, sillä hän saa rauhassa määrätä keskustelun tahdin ja rajat.
9. Hyvä kuuntelija kuuntelee myös taukoja.
Keskustelussa tauot sanojen ja lauseiden välissä ovat usein yhtä tärkeitä kuin sanatkin. Taukojen avulla välittyy sellaista informaatiota, joka jää ilmaisematta sanojen tasalla.
Taitava kuuntelija osaa kuunnella myös taukoja. Hän ei puhu vain sanojen, vaan myös taukojen kieltä. Näin hän myös pystyy tuottamaan keskustelukumppanilleen olon, että häntä ymmärretään “aivan kuin puolesta sanasta”.
Käytännössä tämä “puolesta sanasta ymmärretyksi tuleminen” aikaansaa keskustelukumppanille rennomman olon. Hän saattaa kokea, ettei hänen tarvitse nähdä niin hirvittävästi vaivaa itsensä ilmaisemiseen, sillä kuuntelija ymmärtää häntä niin hyvin. Tämä tekee puhumisesta helpompaa ja antoisampaa.
10. “Hän sallii minun sanoa asioita epätäydellisesti.”
“Hyvä kuuntelija sallii minun sanoa asioita epätäydellisesti“
Monimutkainen ja hienovarainen itseilmaisu on meille ihmisille vaikeaa. Me puhumme usein epäselvästi, teemme huonoja sanavalintoja, aiheutamme väärinkäsityksiä ja loukkaamme tahtomatta toisiamme. Me kaikki teemme virheitä ja se on täysin okei.
Hyvä kuuntelija ymmärtää tämän. Hän ei tee keskustelukumppaninsa mokailuista numeroa. Hän antaa toisten puhua heille ominaisella tavalla.
Puheeseen puuttumisen sijaan hän keskittyy kuunteluun ja ymmärtämiseen. Näin hän aikaansaa keskustelukumppanilleen rennon ja hyväksytyn olon. Toinen saa kokea oman viestintänsä ymmärrettäväksi ja hyväksyttäväksi.
Korkeatasoisen kuuntelun taito on hyvin vaikeaa oppia ja vielä vaikeampi harjoittaa.
Siihen on syynsä, miksi niin harva ihminen tekee vaikutuksen omilla kuuntelutaidoillaan. Taitavia kuuntelijoita on harvassa.
Itse en pääse tässä taidossa lähellekään huippua, vaikka asiaa paljon ajattelenkin. Valtaosa arkisesta viestinnästämme on tavalla tai toisella vailinnaista ja se on ihan okei. Asiaa ei tarvitse liiemmin stressata, eikä sen vuoksi tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa. Kukaan täällä ei ole täydellinen.
Erityisen vaikea on monille se osuus, joka vaatii keskustelukumppanin inhimillistä ja hyväksyvää kohtaamista. Ihmisinä me rakennamme herkästi erilaisia viholliskuvia ja tarraudumme omiin arvoihimme. Monesti emme edes halua kohdata eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Usein pyrimmekin kuuntelemisen sijaan mieluummin opettamaan heitä toisenlaisiksi! Hyväksyvä kuunteleminen jää sinne helposti kakkossijalle.
Joka tapauksessa – näitä asioita saa halutessaan harjoitella. Tietyillä elämänpoluilla ja tietyissä ammateissa korkeatasoisen kuuntelun taito on erityisen tärkeä, mutta hyödyllinen se on ihan meille kaikille.
Rakkaudella,
Jevgeni
PS. Jos sosiaalisuuteen liittyvät aiheet kiinnostavat, löydät niitä tästäkin blogista. Jos taas kärsit ujoudesta tai sosiaalisesta ahdistuneisuudesta, suosittelen tutustumaan sähköiseen Eroon ujoudesta -kirjaan tai Itsevarmuus -verkkokurssiin.
