intohimoinen keskustelu

Mitä on intohimoinen keskustelu? Moni ihminen on maininnut, että haluaisi käydä elämässään enemmän kiinnostavia ja “intohimoisia” keskusteluja. Siis keskusteluja, joissa molemmat osapuolet ovat aidosti liekeissä keskustelun aiheesta ja aidosti nauttivat toistensa kanssa keskustelemisesta.

Myönnän, että itsekin haluan samaa. Tykkään ihmisistä sekä heihin tutustumisesta. Tykkään juttelemisesta, uusien asioiden kuulemisesta ja uuden oppimisesta. Erityisesti sytyn erilaisista kiinnostuksenkohteista ja harrastuksista juttelemisesta. Minua kiinnostaa nähdä, millaisiin asioihin muut suhtautuvat intohimoisesti ja tykkään kuulla ja nähdä heidät puhumassa itselleen rakkaista aiheista.

Valitettavasti melko harvat arjessa käymämme keskustelut ovat tällaisia. Jopa uuteen ihmiseen tutustuessa useimmat keskustelut liittyvät melko ennalta-arvattaviin aiheisiin, kuten toisen ihmisen ammattiin tai asuinpaikkaan. Varsinaisista kiinnostuksen kohteistaan harvat tuntuvat juttelevan muiden kuin ystäviensä kanssa.

Tämä on tietysti ymmärrettävää ja normaalia. Kaikki eivät halua puhua itselleen tärkeistä asioista lähes tuntemattoman ihmisen kanssa. Jää on helpompi rikkoa puhumalla tavanomaisista ja arkipäiväisistä asioista. Tämä on kuitenkin harmillista meille, jotka haluaisimme jutella jostain vähän syvällisemmästä ja “intohimoisemmasta”.

Asun tällä hetkellä ulkomailla Espanjassa, jossa suoritan opintoihini kuuluvaa vaihto-opiskelujaksoa. Sen vuoksi tapaan viikoittain useita uusia ihmisiä. Kun yritän tutustua heihin, keskustelut noudattavat oikeastaan poikkeuksetta seuraavaa kaavaa:

“Moi. Mistä päin olet? Mitä opiskelet? Missä yliopistossa? Ootko asunut kauankin täällä Madridissa? Mihin asti aiot asua täällä? Oletko tykännyt asua täällä? Okei, oli mukavaa tutustua!”

Olin viime viikonlopun reissussa noin 100 ihmisen porukassa (Kävimme tutustumassa Toledon keskiaikaiseen kaupunkiin!) ja kävin tuon täsmälleen saman keskustelun valehtelematta noin 30 kertaa. Niin kovasti kuin ihmisistä pidänkin, niin tällainen saman keskustelun jatkuva toistaminen vie tutustumisesta sen tietyn hohdon ja saa sen tuntumaan jonkinlaiselta tylsältä suoritukselta.

Siksi olen pyrkinyt viime aikoina murtamaan tämän “tylsän keskustelun kehän” tuomalla itse keskusteluun tiettyjä muutoksia. Olen toki valmis juttelemaan myös arkisistä asioista, mutta samalla olen pyrkinyt ohjaamaan keskustelua siten, että se todennäköisemmin johtaisi arkikuulumisten vaihtamisten jälkeen johonkin astetta mielenkiintoisempaan.

Intohimoinen keskustelu vaatii luottavan ilmapiirin

Jotta intohimoinen keskustelu onnistuisi, on heti kättelyssä saavutettava tietty luottamuksen taso. Useimmat ihmiset eivät lähtökohtaisesti ole valmiita avaamaan itseään ja luottamaan ennestään aivan tuntemattomaan tyyppiin. Siksi heistä ei ole välttämättä mukavaa jutella myöskään omista intohimon ja kiinnostuksen kohteistaan. Pyrin luomaan luottamusta välillemme esimerkiksi seuraavin keinoin:

Mikäli henkilö vaikuttaa jo lähtökohtaisesti melko avoimelta ja vastaanottavaiselta, niin kerron usein suoraan, että olen kiinnostunut puhumaan ihmisten harrastuksista ja kiinnostuksenkohteista. Joitakin tällainen suora lähestymistapa voi hieman ahdistaa, mutta sitä näyttää tapahtuvan verrattain harvoin. Useimmat sen sijaan vaikuttavat ilahtuvan siitä, että joku on kiinnostunut kuulemaan heidän kiinnostuksenkohteistaan. Muutama on jopa kiittänyt jälkeenpäin, että tavanomaisen “missä työskentelet/missä opiskelet” -tyyppisen keskustelun sijaan kysyin heiltä heidän harrastuksistaan.

Toisinaan luon luottamusta siten, että kerron ensin itse jostain omasta kiinnostuksenkohteestani. Sen jälkeen on ikään kuin soveliaampaa jkysyä vastavuoroisesti toiselta osapuolelta, että “mistäs itse tykkäät”? Aina tämäkään ei saa toista ihmistä innostumaan aiheesta puhumaan, mutta jossain määrin tämä vaikuttaisi toimivan.

Kun välillä olen kysynyt (jo pidemmän aikaa tuntemiltani) ihmisiltä, että miksi monet eivät tykkää keskustella kiinnostuksensa kohteista, ovat he todenneet, että moni oma kiinnostuksenkohde tuntuu sellaiselta, ettei niistä oikein kehtaisi jutella. Omat kiinnostuksenkohteet tuntuvat ikään kuin “noloilta” ja “oudoilta”.

Ymmärrän tämän. Joskus olen törmännyt jopa sellaisiin tilanteisiin, jossa joku ihminen on innoissaan (ja kovaäänisesti) puhunut jostakin omasta kiinnostuksenkohteestaan, jolloin joku toinen porukassa oleva on heittänyt hänelle leikkimielisesti, että “noniin, nyt se taas puhuu lempiaiheestaan, muistahan hengittää välillä!

Tällainen leikkimieliseksikin tarkoitettu huomautus voi johtaa helposti vaivaantumiseen ja torjutuksi tulemisen tunteeseen. Intohimonsa kohteesta kertovalle ihmiselle ikään kuin naureskellaan, koska hän on muka liiallisen innoissaan. On harmillista, että tällaista tapahtuu.

Tätä tietoa olen pyrkinyt soveltamaan myös ihmisten kanssa jutellessa. Jos huomaan tai oletan, että toisen on vaikea alkaa puhumaan mielenkiintonsa kohteesta, niin mainitsen, etten aio pitää hänen kiinnostuksensa kohdetta mitenkään hölmönä tai naurettavana. Tämänkin mainitseminen tuntuu toimivan, sillä sen jälkeen moni uppoutuu keskusteluun huomattavasti rohkeammin ja innostuneemmin.

Millaisista aiheista itse sytyn?

Aiheita, jotka näyttävät kiinnostavan sekä itseäni, että monia muita ja jotka näyttävät kerta toisensa jälkeen johtavan intohimoisiin keskusteluihin, ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Mikä on suurin kiinnostuksen/intohimon kohteesi?
  • Millaisia unelmia sinulla on?
  • Mikä sinusta tulee “isona”?
  • Jos voisit olla mikä vain/valita ammatiksesi minkä vain, minkä valitsisit?
  • Jos voisit matkustaa minne tahansa, minne matkustaisit? Miksi?
  • Miten sinä muuttaisit maailmaa? Minkä yhden yksittäisen asian korjaisit tässä maailmassa?
  • Millaisista ihmisistä pidät? Millaiset ihmiset saavat sinut syttymään?
  • Mikä on elämäntarinasi?
  • Mitkä ovat olleet elämäsi määrittävimpiä tai merkittävimpiä hetkiä?

Jonkun mielestä nämä kysymykset ovat liian henkilökohtaisia ja tungettelevia. Niin se voi ollakin, mutta juuri se tekee näistä aiheista mielenkiintoisia. Ihmisinä me lähennymme toisiimme juuri niinä hetkinä, kun puhumme jostakin henkilökohtaisesta ja merkityksellisestä. Meitä on myös onneksi moneen junaan. Toiset kokevat tuollaiset aiheet liian henkilökohtaisina, toisille niistä juttelu taas kelpaa loistavasti.

Rakkaudella,

Jevgeni

(Teksti “Intohimoinen keskustelu: Kuinka tuoda tutustumiseen ja keskusteluihin lisää intohimoa?” on julkaistu alun perin 10.3.2014 ja sitä on päivitetty 9.6.2021. Lisää vastaavia tekstejä löytyy blogin arkistosta ja videoita videoarkistosta. Kiitos, mukavia luku- ja katseluhetkiä!)