Katsaus vuoteen 2012

Vuosi lähestyy jälleen loppuaan. Se tarkoittaa, että on aika tehdä Katsaus vuoteen 2012 ja pohtia, kuinka se on minun osaltani sujunut. Käyn ensin läpi omat kuulumiseni ja lopuksi tarkistan sen, kuinka vuoden alussa asettamat tavoitteeni ovat onnistuneet.

Katsaus vuoteen 2012

Tämän vuoden teema oli tässäkin kirjoituksessa mainittu uusien asioiden kokeileminen sekä avoimuus uusille seikkailuille.

Tälle linjalle lähdinkin heti tammikuussa, kun minua pyydettiin mukaan näyttelemään eräälle musiikkivideolle. Kokemus oli toisaalta mielenkiintoinen ja toisaalta ihan hirveä, sillä videota kuvattiin monta tuntia ulkona kovassa pakkasessa. Säähän sopivia vaatteita en tietenkään tajunnut mukaan varata. On ilmeisesti liiallista odottaa, että parikymppinen ihminen osaisi pukeutua säänmukaisesti. Julkiseen levitykseenkään tuotos ei lopulta päässyt (ehkä esiinnyimme niin huonosti?), mutta kokemus oli mielenkiintoinen joka tapauksessa.

Tammikuussa löysin myös sisäisen hippini, kun vietin elämäni todennäköisesti ensimmäiset 30 päivää ilman lihaa. Ei minusta kasvissyöjää tullut, mutta ihan silmiä avaavaa tuokin oli.

Tammikuun alussa palasin myös päivätöihin, joten 8 tuntia päivästä alkoi kulua jälleen toimistolla. Ihan yhtä tylsää se oli kuin saattoi odottaakin, mutta saipahan taas rahaa tuhlattavaksi. Tarkoitus oli tehdä kyseistä työtä vain nelisen kuukautta, mutta päädyinkin jäämään kyseiseen hommaan aina elokuun puoliväliin asti.

Kaiken muun ohella päätin toteuttaa erään pienen tavoitteeni, joka oli ollut mielessäni jo muutaman vuoden ajan. Hankin nimittäin ihka oikean kirjeystävän! Tiedättehän, sellaisen etanapostia lähettävän. Kokeilu oli onnistunut ja olemme jatkaneet kirjoittelua tähän päivään saakka.

Lihattoman tammikuun aikana heräsin tajuamaan sen kiusallisen tosiasian, että olen aivan surkea keittiöihminen. Osaan kokata perusruokaa, mutta siihen se jääkin. Tästä syystä julistin alkaneeksi “kokkaa joka päivä jotain uutta”-kuukauden ja laitoinkin päivittäin jotakin uutta ruokaa tai välipalaa. Mielenkiintoinen kokemus oli tämäkin, vaikka aika pian sen päätymisen jälkeen palasinkin tavalliseen perusmättöruokavaliooni.

Helmi-maaliskuussa opiskelin myös pikalukemista. Kyseessä on kiistatta yksi tärkeimmistä tänä vuonna hankkimistani taidoista. Kirjoja on tuon ansiosta kulunut tänä vuonna mielestäni hyvinkin kunnioitettava määrä.

Maaliskuussa päätin myös kokeilla uutta harrastusta ja aloitin nykytanssin. Olihan ihme heilumista, mutta pidin siitä kyllä kovasti. Lopetin harrastuksen peruskurssin käytyäni, mutta ihan onnistunut kokemus siis tämäkin!

Maaliskuussa myös uudistin auttamattoman huonoa kunto-ohjelmaani ja siirryin satunnaisesta saliharjoittelusta säännölliseen kehonpainoharjoitteluun. Vaikka homma onkin pariin otteeseen lopahtanut kesken, olen pääosin kuitenkin jaksanut sitä jatkaa ja tulokset ovat ihan kivoja!

Huhtikuussa halusin taas kokeilla jotakin uutta ja jostain syystä päädyin leikkimään viherpeukaloa. Istutin parvekkeeni täyteen kukkia. Ihan kivaa oli ja mukavan näköinenhän tuo parveke oli koko kevään, kesän ja syksyn ajan.

Huhtikuussa tuli myös ikävä uutinen: minusta riippumattomista syistä vuokrasopimukseni loppuisi pian ja minun olisi muutettava pois asunnostani. Päätin, että voisin ennen uuden sopivan kolon löytymistä elää vähän kiertelevämpää elämää ja toteutin 100 esineen haasteen. Haasteen tavoite oli luopua kaikesta muusta tavarasta kuin 100 tärkeämmästä, ja yllättävän hyvin se onnistuikin. Koko materiaalinen elämäni mahtui rinkkaan ja olkalaukkuun. Olo oli oikeastaan aika freesi.

Samalla kävin ammattikorkeakoulun pääsykokeissa, joihin olin tapani vastaisesti jopa lukenut pariin otteeseen. Panostus kannatti, sillä myöhemmin sain tietää, että olin päässyt sisään! Syksyllä alkaisi vauhdikas opiskelijaelämä!

Toukokuussa vietin viikon ulkomailla ystäväni luona. Vaelsimme alpeilla, söimme roskaruokaa Tonavan rannalla, kuokimme taiteilijabileissä, tutustuimme maailman ihmeellisyyksiin ja pidimme kaikin puolin hauskaa.

Yllätin itseni myös repäisemällä onnistuneesti rapakunnolleni täysin sopimattomassa urheilusuorituksessa, juoksin nimittäin Extreme Runissa ihan mukiinmenevän suorituksen. Pariin seuraavaan päivään ei sitten paljoa käveltykään.

Kesäkuussa päätin jatkaa uusien harrastusten kokeilua ja päädyin käymään kurssin verran “Voimauttavaa tanssia”, joka lopulta osoittautui jonkinlaiseksi tanssi- ja liiketerapiaksi. Mutta kivaa oli!

Kesäkuun lopussa myös poimin itselleni uuden työpaikan (jatkaen samalla vanhassa). Aloin tehdä tekstikäännöksiä erääseen YLEn matkailuohjelmaan. Ihan kiva duuni sekin oli, ei valittamista. Se täytyi kuitenkin lopettaa parissa kuukaudessa, sillä elokuun puolivälissä alkoi opiskelu!

Syyskuussa oli taas aika kokeilla uutta harrastusta. Tällä kertaa sellaiseksi valikoitui kuorolaulu. Olen aina pitänyt laulamisesta ja ollut siinä niin huono, että jopa oma äitini on haukkunut suorituksiani. Kuorossa olen kuitenkin viihtynyt tähän päivään saakka (ja voisin kuvitella viihtyväni vastaisuudessakin) ja ihan oikeasti, olen kuulemma oppinut hieman laulamaankin!

Syksyn tapahtumista jäi monien hienojen bilettelyhetkien lisäksi mieleen myös Täysii-seminaari, missä pääsi kivasti tutustumaan muihinkin valmennusalan ihmisiin. Kiitos kaikille mukana olleille ja Andylle tapahtuman järkkäämisestä! ;-)

Kävin syksyllä myös opiskelemassa kurssin verran esiintymistaitoja ja uskon, että siitä tulee olemaan hyötyä myös vastaisuudessa.

Sitten meinasikin tulla stoppi. Loka-marraskuussa huomasin, että päätoiminen opiskelu, yrittäjyys sen ohessa ja viikonloppuiset perinteiset työt yhdistettynä harrastuksiin ja aktiiviseen sosiaaliseen elämään ovat aika hankala yhtälö. En ole ikinä käynyt niin lähellä loppuun palamista kuin tuolloin, enkä toivottavasti enää ikinä käykään. Muistakaa ihmiset olla ahnehtimatta liikaa hommia. Ei pääty hyvin se.

Sellainen vuosi siis, kokonaisuutena katsottuna ihan kiva!

Vuoden 2012 tavoitteissa onnistuminen

Mikäli tätä kirjoitusta on uskominen, ovat tavoitteeni tälle vuodelle olleet seuraavat:

  • Halusin päästä puhumaan näistä samoista aiheista joista kirjoitan tänne blogiinikin
  • Halusin myös kirjoittaa johonkin aikakauslehteen näistä samoista aiheista
  • Halusin kehittää tätä sivustoani
  • Halusin kirjoittaa sähköisen kirjan
  • Halusin päästä opiskelemaan
  • Halusin suorittaa 30-päivän haasteita sekä kokeilla kaikenlaista uutta

Miten onnistuin näissä?

Ensimmäinen tavoite ei onnistunut, mutta esiintyjäkokemusta sain kyllä lisää. Tämän tavoitteen osalta työ siis jatkuu.

Toinen tavoite eli lehteen kirjoittaminen onnistui, mutta sain juttujani vain niin pienilevikkeisiin julkaisuihin, että niitä tulee tuskin kovin moni lukemaan. Ensimmäinen vähän isommassa julkaisussa esiintyvä juttuni tosin ilmestynee alkuvuodesta, eli kai tätä jonkinlaisena onnistumisena voi pitää.

Sivustoani olen kehittänyt kyllä, mutta vähemmän kuin oli tarkoitus. Osasyynä oli se, että valtaosa päivistäni on koko vuoden ajan kulunut töissä tai koulussa. Laiskuudella on toki silläkin ollut osuutta asiaan. Jonkinlaista kehitystä on kuitenkin tapahtunut ja tapahtuu yhä edelleen, eli hyvään suuntaan tässä ollaan kai menossa.

Sähköinen kirjakin tuli kirjoitettua, mutta en pidä tavoitetta kuitenkaan onnistuneena. Kirjoittamani kirja oli yritystermein ilmaistuna “MVP” eli Minimum Viable Product eli minimivaivalla toteutettu karvalakkituote, jota minun on vaikeaa pitää oikeana kirjana ja jota tuskin tulen koskaan julkaisemaan. Kokemusta tätä tehdessä kuitenkin tuli ja siitä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.

Opiskelemaan pääseminen onnistui, eli se tavoite tuli toteutettua.

30-päivän haasteita tuli suoritettua vaikuttavat pari kappaletta, minkä jälkeen tavoite kuivui kasaan. Sen sijaan kaikenlaista uutta on tullut kokeiltua muutoin ihan hyvään tahtiin, eli sinänsä olen tyytyväinen tähänkin tavoitteeseen.

Lähipäivinä tulen asettamaan tavoitteita vuodelle 2013. Siihen asti näkemiin!

Rakkaudella,

Jevgeni

Mikä fiilis tekstistä jäi?
Sai ajattelemaan!
Sai ajattelemaan!
0
Tykkäsin!
Tykkäsin!
0
En tykännyt!
En tykännyt!
0