Keskeinen vinkki aloitteleville yrittäjille (pätee myös muuhun elämään!)

Hei!

Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 2012 ja elättänyt itseni yritykselläni vuodesta 2016 eteenpäin. Äskeittäin minua pyydettiin kirjoittamaan vinkkejä aloitteleville yrittäjille. Koluttuani mieltäni tajusin kuitenkin, että minulla olisi tarjota lähinnä hyvin kliseisiä ja kuluneita vinkkejä, joita ovat eri yrittäjä- ja business-artikkelit jo valmiiksi pullollaan. Siis esimerkiksi tällaisia:

1. “Ole aktiivinen ja kerro avoimesti kaikille yrityksestäsi ja siitä, mitä teet!”
2. “Verkostoidu mahdollisimman monen ihmisen kanssa (myös oman alasi ulkopuolelta)!”
3. “Tee työtä yrityksesi eteen myös silloin, kun se ei huvita. Älä jää odottamaan insipiraatiota ja motivaatiota, vaan tee työtä joka päivä!”
4. “Opiskele myös niitä yrittäjyyden osa-alueita, jotka eivät tunnu mukavilta ja mielenkiintoisilta (kuten markkinointia, kirjanpitoa, strategiaa ja verkostoitumista)”
5. “Hanki itseäsi kokeneempi yrittäjä-mentori, jonka ohjauksessa etenet ýrittäjän urallasi nopeammin.”

Ja muita vastaavia. Jos olet koskaan seurannut yrittäjyydessä neuvovia sivustoja tai lehti-artikkeleja, olet todennäköisesti lukenut moneen kertaan sen kaiken, mitä minulla olisi ollut sanottavanani. Useimmat yrittäjä-neuvot ovat niin itsestäänselviä, kuluneita ja itseään toistavia siksi, että me kaikki toistamme niitä samoja, vanhoja, hyväksi havaittuja juttuja. Ole aktiivinen, verkostoidu, tee paljon töitä ja niin edelleen.

Mieleeni tuli kuitenkin yksi todella keskeinen ajatus, joka mainitaan mielestäni hyvin harvoin. Oikeastaan aivan liian harvoin. Ja sen ajatuksen haluan tänään kanssasi jakaa. Tämä ajatus pätee myös muillakin elämän osa-alueilla, kuin vain työnteossa ja yrittäjyydessä.

Mikä yksi asia yhdistää esimerkiksi kaikkia yllä mainittuja “tee näin, niin onnistut yrittäjänä” -vinkkejä?

Se, että ne kaikki ovat mallia “helppo sanoa, mutta vaikea toteuttaa”.

• On helppoa neuvoa, että joojoo, ole todella aktiivinen ja kerro jatkuvasti kaikille omasta yrittäjyydestäsi! Itsensä esiintuominen on elintärkeää! Kukaan ei osta sinulta, jos kukaan ei ole kuullutkaan sinusta!
• On helppoa neuvoa, että kyllä se verkostoituminen kannattaa, ai että kun se kannattaa niiiin kovasti! Yksin ei voi onnistua! Vain yhdessä me ihmiset olemme vahvoja!
• On helppoa neuvoa, että kyllä sitä työtä kannattaa paiskia myös silloin, kun se ei huvita! Niin ne kaikki ammattilaisetkin tekevät!

Mutta ai että kun näiden neuvojen toteuttaminen käytännössä on vaikeaa! Aloittelevat (ja kokeneetkin) yrittäjät eivät epäonnistu yrittäjyydessään lähtökohtaisesti siksi, että he eivät tiedä, mitä heidän pitäisi tehdä. Erinomaisia neuvoja ja inspiroivia onnistumistarinoita on netti ja lehdet pullollaan. Luulisi, että jokainen pärjäisi niiden avulla, vai kuinka?

No ei. On yksi asia tietää, mitä pitäisi tehdä. Ihan eri asia on tietää, miten se tehdään. Ja ihan oma asiansa sitten vieläpä oikeasti tehdä se. Ja tämä on valitettavasti sellainen osa-alue, johon on vaikeaa saada apua ulkopuolisilta.

Yrittäjyyden esteeksi nousee varsinkin alussa usein se, että useimpien neuvojen jalkauttamisen siihen omaan arkeen joutuu oppimaan itse, eikä se yleensä ole kovinkaan mukavaa. Päinvastoin, se on yleensä hyvin raskasta. Siksi sinänsä yksinkertaistenkin neuvojen (“verkostoidu ihan kaikkien kanssa!”) jalkauttaminen omaan yrittäjyyteen vie aikaa ja jääkin usein puolitiehen.

Jonkin verran apua on siitä, että hankkii itselleen kokeneemman mentorin, joka voisi toisinaan melkeinpä kädestä pitäen opastaa, kuinka jokin asia hoidetaan mahdollisimman hyvin ja järkevästi. Olen kuitenkin kuusi vuotta aloittelevien yrittäjien seurassa vietettyäni huomannut, että todella harva itselleen mentoria kuitenkaan hankkii, vaikka kuinka tietäisi, että sellainen kannattaa olla. Tyypillisempi on itse asiassa tilanne, jossa kaksi aloittelevaa yrittäjää valistaa toisiaan kaikkitietävän itsevarmalla äänensävyllä, kuinka se mentori kannattaa kyllä ehdottomasti hankkia, vaikka ei ole sellaista itselleenkään hankkinut. (Minullakaan ei muuten ole, eikä ole koskaan ollutkaan yrittäjämentoria, ehh-heh.)

Oletetaan siis, että keskimääräinen aloitteleva yrittäjä ei itselleen mentoria hanki, vaan turvautuu yrittäjiä neuvovien artikkeleiden hyvää tarkoittaviin neuvoihin. Ja ihan hyviähän ne neuvot onneksi keskimäärin ovat. Nyt kun vielä tietäisi, miten ne neuvot oikeasti otetaan käyttöön!

Mitä siis seuraavaksi? Mitä täytyy käytännössä tehdä, mikäli haluaa jalkauttaa nämä neuvot omaan arkeensa?

Ainakin jonkinlainen ratkaisu on opetella tätä jalkauttamista helpottavia nk. metataitoja. Siis taitoja taitojen taustalla. Taitoja, joiden hallitseminen vahvistaa muita taitojasi ja helpottaa niiden käyttämistä. (On esimerkiksi aivan sama, kuinka tärkeäksi tiedät verkostoitumisen, jos et uskalla/jaksa/halua oikeasti tavata muita ihmisiä).

Esimerkkejä metataidoista ovat vaikkapa nämä:

• Kuinka oppia uusia asioita mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti? (tehokas opiskelu, opiskelutekniikat, muistitekniikat)
• Kuinka uskaltaa tehdä asioita, joiden tekemisen tietää kannattavaksi, mutta joita ei toistaiseksi ole uskaltanut tehdä? (Itsevarmuus, omanarvontunne, kyky sietää kritiikkiä, itsensä hyväksyminen)
• Kuinka saada mahdollisimman paljon aikaan, mahdollisimman pienellä vaivalla? (yrittäjän pelisilmä, strategiat, delegointi)
• Kuinka saada muut uskomaan sinuun ja palveluihisi? (karisma, keskustelutaidot, itseilmaisu, markkinointi, psykologia)

Näidenkään taitojen oppiminen ei itsessään ole sen helpompaa, kuin tekstin alussa mainittujen “itsestäänselvien yrittäjäneuvojen” soveltaminen käytännössä. Nämä ovat kuitenkin arvoltaan ja vaikutukseltaan pitkällä aikavälillä erittäin vahvoja taitoja. Mitä paremmin hallitsemme erilaisia metataitoja, sitä helpommaksi ja tehokkaammaksi kaikki muu elämässämme muuttuu. Esimerkiksi näin:

• Mitä parempi olet oppimaan, sitä vaivattomammin ja nopeammin hankit käyttöösi yrittäjyytesi/elämäsi eri vaiheissa tarvittavia taitoja. Tämä on tärkeää, sillä yrittäjyydessä ja elämässä onnistuminen vaatii valtavan määrän erilaista osaamista.
• Mitä itsevarmempi olet, sitä vaivattomammin ja itseäsi säästävämmin (ts. et stressaa joka ikistä hankalaa suoritusta ja hanki itsellesi vatsahaavaa) saat itsesi tekemään pelottavilta ja haastavilta tuntuvia asioita. Elämässä ja yrittäjyydessä taas joutuu tuon tuostakin tekemään asioita, jotka tuntuvat toisinaan hyvinkin pelottavilta. On ehkä helppoa opiskella esimerkiksi tuotteidensa markkinointia oppikirjasta, mutta ihan eri asia oikeasti kertoa ihmisille, että hei, tässä on nyt muuten hemmetin hyvä tuote, tutustu tähän.
• (Olen muuten kirjoittanut aiheeseen liittyen Eroon ujoudesta -kirjan ja Itsevarmuus: Eroon sosiaalisesta jännittämisestä -verkkokurssin. Kannattaa tutustua!)
• Mitä enemmän “pelisilmää” sinulla on, sitä pienemmällä vaivalla saat tehtyä hyvää tulosta. On järkevämpää vääntää elantonsa eteen viiden tunnin työpäiviä, sen sijaan, että työskentelee jatkuvasti 12 tuntia päivässä. Jälkimmäinen vaihtoehto vie hautaan todennäköisesti aika paljon edellistä nopeammin. Suomessa toki tunnutaan arvostavan itsensä työnteolla loppuun kuluttavia ihmisiä, mutta ei siinä nyt suoraan sanoen mitään kovin ihailtavaa ole. Viettäisit mieluummin muutaman lisävuoden vaikkapa perheesi kanssa, sen sijaan, että tapatat itsesi työllä.

Tässäkin on helppoa sanoa, että sen kus opiskelet muutamat metataidot. Ihan eri asia on oikeasti opiskella ne. Se ei ole yleensä nopeaa, eikä helppoa. Itse pyrin oppimaan näissä paremmaksi joka ikinen päivä ja tuntuu, että olen edelleen aivan pihalla useimmissa mainituissa asioissa. Nopeaa ja helppoa tämä ei kuitenkaan ole.

Halusin kuitenkin tuoda esiin sen, että niitä kannattaa joka tapauksessa tietoisesti opiskella, sillä moni ei näitä kovin tietoisesti treenaa. Ennemminkin ajatellaan, että pitää pärjätä sillä, mitä on. Jos ei ole nopea oppija, niin sitten ollaan oppimatta. Jos ei olla sosiaalisesti taitavia, niin sitten ei varmaan kannata yrittääkään verkostoitua. Jos ei ole pelisilmää asioiden tekemiseen tehokkaasti, niin sitten väännetään sitä 12 tunnin työpäiviä.

Toki aloittelevana yrittäjänä ajautuu tekemään joka tapauksessa toisinaan pitkiä työpäiviä ja vaikkapa sosiaalisesti ei-niin-kyvykkäänä tulee tehneeksi aluksi ihan järkyttävän määrän kaikenlaisia virheitä, kun joutuu selviytymään itselleen liian haastavista sosiaalisista tilanteista. Metataitoja ei opita nopeasti eikä helposti, mutta niiden opettelua kannattaa ajatella sijoituksena. Ajan myötä ne maksavat itsensä takaisin, korkoineen.

Ehkäpä tästäkin tuli vähän tällainen “itsestäänselvä neuvo”-tason artikkeli, mutta toivottavasti tämä herätti jossakussa edes jonkinlaisia ajatuksia. Ei tarvitse ihmetellä, miksi oma yrittäjyys on aluksi niin hankalaa. Yksinkertaisiltakin vaikuttaviin asioihin menee todellisuudessa aluksi paljon odotettua enemmän aikaa ja useimpien asioiden oppiminen on huomattavasti kivuliaampaa, kuin sitä itse toivoisi.

Tsemppiä!

Rakkaudella,

Jevgeni