Tänään aiheenamme on läheisriippuvuus. Sillä tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö on niin voimakkaasti kiinni toisessa ihmisessä, että se vaikuttaa haitallisesti hänen omaan elämään ja hyvinvointiin. Läheisriippuvainen henkilö yrittää usein kontrolloida suhteen toista osapuolta ja pitää hänet lähellään.
(Tästä tekstistä on myös kuunneltava versio. Se löytyy Youtube-kanavaltamme tämän linkin takaa.)
Tyypillisesti läheisriippuvaisen toiminta kohdistuu hänen kumppaniinsa, mutta voi liittyä myös muihin läheisiin ihmisiin.
Keinot, joilla toista pidetään lähellä, ovat usein eri tavoin haitallisia. Haitallisia ne voivat olla niin läheisriippuvaiselle itselleen kuin hänen kumppanilleen.
Toista osapuolta saatetaan hallita esimerkiksi manipuloinnin tai pelon avulla, mutta hyvin yleistä on myös liiallinen sallivuus. Tällöin läheisriippuvainen sallii toisen osapuolen tehdä itsensä tai muiden kannalta haitallisia asioita, kunhan tämä vain olisi tyytyväinen ja siten pysyisi yhdessä läheisriippuvaisen kanssa.
Läheisriippuvuus ei ole “joko-tai” -tyyppinen mekanismi. Ei voida yksinkertaistaa, että ihminen joko on tai ei ole läheisriippuvainen. Kuten useimmat muutkin häiriöt, asettuu läheisriippuvuuskin skaalalle. Se voi olla lähes olematonta, se voi olla lievää, se voi olla keskivahvaa tai se voi olla todella vahvaa.
Läheisriippuvuuden merkit ja oireet
Kunpa hän ei vain lähtisi luotani…
Läheisriippuvuus voi ilmetä monella tavalla. Keskeisimpiä merkkejä ovat seuraavat:
Rajattomuus: On luonnollista, että läheiset ihmiset ovat meille tärkeitä. Läheisriippuvuudessa pelko toisen menettämisestä voi olla kuitenkin niin kova, että se johtaa rajattomuuteen. Läheisriippuvainen ei uskalla asettaa tarpeellisiakaan rajoja itselle tai toiselle, sillä pelkää niiden johtavan toisen osapuolen tyytymättömyyteen sekä altistavan hylätyksi tulemiselle.
Matala itsetunto: Matala itsetunto ei ole itsessään läheisriipuvuuden merkki, mutta läheisriippuvaisilla on usein matalahko itsetunto. Ihminen saattaa kokea olevansa huono tai arvoton. Tätä hän pyrkii kompensoimaan eri tavoin. Esimerkiksi miellyttämällä toista liiallisesti tai vaikkapa käyttämällä valtavasti aikaa työssä menestymiseen, jotta sen vuoksi kelpaisi toiselle osapuolelle.
Tyypillistä matalassa itsetunnossa on se, että siitä kärsivä ihminen antaa muille vallan määritellä sen, onko turvassa ja hyväksytty. Valta on todellisuudessa hänellä itsellään, mutta hän ei joko huomaa tätä valtaa, tai ei halua pitää sitä itsellään. Vallan pois antaminen näyttäytyy usein luonnollisempana ja helpompana.
Haitallisen käytöksen salliminen: Läheisriippuvainen saattaa hyväksyä kumppaniltaan sellaistakin käytöstä, joka on selvästi haitallista joko kumppanille itselleen tai ihmisille hänen ympärillään. Läheisriippuvainen saattaa katsoa sormien läpi esimerkiksi päihdeongelmaa, uhkapeliriippuvuutta tai muita vastaavia toimia.
Joskus läheisriippuvainen saattaa myös aktiivisesti ylläpitää toisen ongelmaa, esimerkiksi tarjoamalla rahaa tai päihteitä. Hän voi myös osallistua ongelman salaamiseen muilta ihmisiltä. Tarkoituksena on pitää kumppani tyytyväisenä, jotta tämä ei hylkäisi tai käyttäytyisi tavalla, joka horjuttaa läheisriippuvaisen turvallisuudentuntoa.
Kontrollin tarve ja hallitseva käytös: Läheisriippuvainen voi pyrkiä aktiivisesti hallitsemaan kumppaninsa käytöstä niin pehmeiden, kuin kovienkin keinojen avulla. Tarkoituksena on yleensä vähentää omaa pelkoa hylätyksi tulemisesta. Läheisriippuvainen yrittää ikään kuin ennakoida tulevia ongelmia ja välttää niitä ohjailemalla toisen ihmisen ajattelua ja käytöstä.
Oman elämän säätely ja rajoittaminen: Koska läheisriippuvainen asettaa kumppaninsa usein etusijalle, hän myös joustaa omista toiveistaan, menoistaan ja harrastuksistaan. Hän saattaa esimerkiksi joustaa omista sovituista menoistaan ja aikatauluistaan, jotta voisi olla siellä, missä kumppani haluaa hänen kulloinkin olevan. Äärimmäisissä tapauksissa läheisriippuvainen rakentaa koko elämänsä toisen osapuolen toiveisiin perustuen.
Toiveikkaat kuvitelmat ja ongelmien vähättely: Läheisriippuvainen saattaa peitellä ja vähätellä suhteessaan olevia ongelmia niin muille kuin itselleenkin. Vaikka kumppanilla olisi esimerkiksi vakava päihdeongelma tai kumppani olisi väkivaltainen, saattaa läheisriippuvainen selittää kaiken itselleen parhain päin. Tyypillistä on jopa harhainen toiveikkuus: kyllä kaikki tulee sujumaan vielä parhain päin, kyllä tämä tästä.
Itsensä kadottaminen: Läheisriippuvainen saattaa pidemmän päälle torjua omat tarpeensa, toiveensa ja itselleen mielekkäät elämäntavat niin täysin, että kadottaa itsensä. Hän unohtaa, mikä on tärkeää juuri hänelle. Millaisia unelmia, toiveita ja tavoitteita juuri hänellä on? Ihmisestä tulee ikään kuin kumppaninsa jatke, hänen vääristynyt heijastumansa.
Sitoutumisen pelko: Tämä liittyy eniten läheisriippuvuuden välttelevään muotoon. Siinä läheisriippuvaisella saattaa olla jo suhteen alussa voimakas pelko hylätyksi tai satutetuksi tulemisesta. Tämän vuoksi hän saattaa sabotoida hyvin alkaneita ihmissuhteita tai vetäytyä niistä yllättäen. Ajatuksena on, että suhteen lopettamalla onnistuu samalla välttämään myöhemmät, mahdollisesti vieläkin kovemmat pettymykset.
Esimerkkejä läheisriippuvuudesta
Kun lukee suomalaisia, läheisriippuvuutta käsitteleviä nettilähteitä, syntyy mielikuva, että läheisriippuvuus on pääasiassa alkoholistimiesten naispuolisia kumppaneita koskeva vaiva. Näinhän asia ei todellisuudessa ole. Läheisriippuvuus voi ilmetä hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa ja erilaisin tavoin. Tässä muutamia esimerkkejä:
Työpaikan ylisuorittaja: läheisriippuvaiselle on usein huipputärkeää saada muilta arvostusta ja hyväksyntää, sillä niistä saa kovasti kaivattua turvallisuuden tunnetta. Yleinen tapa arvostuksen ja hyväksynnän saamiseen on suoriutuminen esimerkiksi työpaikalla.
Läheisriippuvainen tekee erinomaisesti itselleen kuuluvat työt, vaikka ne tuntuisivatkin raskailta ja kuluttavilta. Omien töiden lisäksi hän ehtii myös auttamaan muita ja tekee pahimmillaan osan myös heidän töistään. Jos työpaikalla pitää venyä ylitöihin, läheisriippuvaiselta se onnistuu. Kieltäytyminen ja rajojen asettaminen on vaikeaa.
Tämän kaiken tuloksena läheisriippuvainen on vaarassa uupua tai sairastua. Aina jatkuvasta joustamisesta ja suoriutumisesta ei saa edes kiitosta, jolloin katkeruus saattaa nostaa päätään.
Kaikessa aina mukana oleva tyyppi: läheisriippuvaisen on usein vaikeaa sanoa muille ei. Kun muut pyytävät häntä johonkin mukaan, hän saattaa lähteä, vaikka kyseinen meno tai projekti ei huvittaisi lainkaan. Näin läheisriippuvainen päätyy käyttämään aikaa ja energiaa asioihin, jotka eivät oikeasti tunnu hänestä tärkeiltä. Pahimmillaan hän alkaa elämään ikään kuin muiden elämää, hukaten samalla itsensä.
Rahaa aina lainaava tyyppi: Koska läheisriippuvaisen on vaikeaa asettaa rajoja, saattaa hän tukea ystäviään liiankin kanssa. Yleinen esimerkki on jatkuva rahan lainailu tai esimerkiksi autokuskiksi alkaminen aina silloin, kun joku kavereista sattuu tarvitsemaan kyytiä. Tällainen rajattomuus saattaa tuntua läheisriippuvaisesta pahalta, mutta samalla toisin toimiminen saattaa tuntua liian vaikealta.
Tyyppi, jolla on hankala kaveri: Läheisriippuvaisella Jannella on Markus -niminen ystävä. Markus tunnetaan kaveripiirissä hankalana tyyppinä, joka aiheuttaa usein draamaa ja käyttäytyy muutenkin huonosti. Kukaan ei oikeastaan edes haluaisi Markusta kaveripiirin yhteisiin menoihin. Janne tietää tämän, mutta samalla hänen on vaikeaa esittää asiaa Markukselle tai edes antaa hänelle palautetta. Hän päätyy kutsumaan Markuksen aina mukaansa, vaikka tietää sen huonontavan koko kaveripiirinsä yhteisiä ajanviettoja.
Läheisriippuvuuden eri muodot
Läheisriippuvuus ei ilmene kaikilla ihmisillä samalla tavalla. Läheisriippuvuuden muodot voidaan jakaa esimerkiksi välttelevään läheisriippuvuudeen sekä riippuvaiseen läheisriippuvuuteen.
Välttelevässä läheisriippuvuudessa ihminen saattaa pyrkiä välttelemään läheisiä suhteita tai vetäytymään niistä ennenaikaisesti, sillä pelkää hylätyksi tulemista tai luottamuksen menettämistä jo ennakkoon. Tällaisilla ihmisillä voi olla vaikeuksia muodostaa ja ylläpitää ihmissuhteita.
Riippuvaisessa muodossa taas ihminen on niin kiintynynyt toiseen henkilöön, että kokee arvonsa tai onnellisuutensa riippuu toisen henkilön hyväksynnästä ja rakkaudesta. Hän saattaa yrittää kontrolloida toista henkilöä tai luopua omista tarpeistaan voidakseen tyydyttää toisen henkilön tarpeita.
Erilaisia läheisriippuvuuden muotoja ei ole aina helppoa erottaa toisistaan, sillä ne voivat esiintyä myös erilaisina yhdistelminä.
Mistä läheisriippuvuus johtuu?
Miellyttämällä pysyn turvassa.
Syyt läheisriippuvuuden kehittymisen taustalla ovat moninaisia. Keskeisimpiä taustatekijöitä ovat seuraavat:
- Lapsuuden kokemukset: Hylkäämisen kokemukset, laiminlyödyksi tuleminen tai henkinen väkivalta altistavat läheisriippuvuudelle aikuisena. Epävakaassa ympäristössä kasvava lapsi oppii usein olemaan muille “mielin kielin” ja miellyttämään muita. Tarkoituksena on välttää hylätyksi tulemisen tai väistää väkivaltaa (henkistä tai fyysistä).
- Persoonallisuushäiriöt: Tietyt häiriöt kuten narsistinen persoonallisuushäiriö tai epävakaa persoonallisuus ovat yhteydessä läheisriippuvaisuuden muodostumiseen.
- Traumaattiset kokemukset: Traumaattiset kokemukset, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö tai fyysinen väkivalta, voivat altistaa läheisriippuvuuden kehittymiselle.
- Perheen sisäinen dynamiikka: Joku perheenjäsenistä saattaa (esimerkiksi oman mielenterveysongelmansa vuoksi) käyttäytyä pelottavalla tai manipulatiivisella tavalla. Tämä voi horjuttaa ihmisen itsetuntoa ja ajaa hänet omaksumaan läheisriippuvuudelle ominaisia käyttäytymismalleja.
Yhdistävää useimmissa näistä on se, että menneisyydessä opitut ajatus- ja toimintamallit vaikuttavat myös nykyisiin ihmissuhteisiin. Ihminen on oppinut, että hänen täytyy aktiivisesti tehdä jotakin, jotta hän olisi arvokas. Läheisriippuvuutta kuvataankin joskus tarpeellisuus-addiktioksi. Ihminen on riippuvainen tarpeellisuuden tunteesta.
Läheisriippuvaisuus on siis seuraamusta lähtökohtaisesti järkevistä sopeutumisreaktioista, jotka kuitenkin jäävät vaikuttamaan liian pitkäaikaisesti ja muuttuvat liiallisiksi.
Läheisriippuvuuden vaikutukset ihmissuhteisiin
Ehkä hän vielä muuttuu toisenlaiseksi…
Läheisriippuvuuden vaikutukset ihmissuhteisiin ovat tapauskohtaisia ja eroavat ihmisten välillä. Tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat seuraavat:
Epätasa-arvoinen valtasuhde: Terveessä suhteessa molemmilla osapuolilla on yhtä paljon valtaa. Läheisriippuvaisissa suhteissa tämä tasapaino on usein järkkynyt ja jommalla kummalla osapuolella on yleensä enemmän valtaa. Valta voi olla taloudellista, emotionaalista tai seksuaalista. Pidemmän päälle vallan epäsuhteisuus voi hiertää suhteen ilmapiiriä sekä altistaa hyväksikäytölle.
Yritykset muuttaa toista: Läheisriippuvainen kokee usein tarvetta muuttaa suhteen toista osapuolta. Muutoksen tarpeen taustalla vaikuttaa tarve tehdä toisesta esimerkiksi luotettavampi ja turvallisempi. Näin läheisriippuvainen pyrkii lisäämään omaa turvallisuudentunnetta ja hallitsemaan hylätyksi tulemisen pelkoaan. Jos toinen osapuoli ei suostu muuttumaan, saattaa läheisriippuvainen kokea epäonnistumisen ja voimattomuuden tunnetta, sekä esimerkiksi katkeruutta.
Nalkuttaminen ja kritisointi: Usein läheisriippuvaisen yritykset muuttaa kumppaniaan “pehmein” keinoin eivät tuota toivottua tulosta. Toinen ei suostu muuttumaan. Tällöin läheisriippuvainen saattaa suostuttelun ja maanittelun sijaan turvautua nalkuttamiseen ja kritiikkiin. Hän ikään kuin valjastaa syyllistämisen, häpäisemisen ja väheksymisen omien tarkoitusperiensä ajamiseen.
Kumppanin koettelu: Läheisriippuvainen kaipaa toiselta osapuolelta hyväksyntää ja pelkää sen menettämistä. Hänelle voi syntyä tarve varmistella hyväksynnän olemassaoloa.
Lievimmillään tämä voi ilmetä toistuvina kumppanille suunnattuina kysymyksinä (“rakastatko minua yhä?“), pahimmillaan taas kumppanin koettelemisella. Läheisriippuvainen voi esimerkiksi järjestää riidan tai käyttäytyä loukkaavasti. Kun kumppani tästä huolimatta pysyy hänen vierellään, läheisriippuvainen saa kokemuksen siitä, että hänet hyväksytään käytöksestään huolimatta.
Näkymättömyyden tunne ja siihen pohjautuva katkeruus: Läheisriippuvainen tekee usein valtavasti työtä ihmissuhteen eteen. Vastaavasti hän saattaa kovasti haluta sitä, että toinen osapuoli näkee tämän ja arvostaa tätä kaikkea vaivannäköä. Jos kiitosta ei kuitenkaan tule tarpeeksi, saattaa läheisriippuvainen kokea epäoikeudenmukaisuutta, vihaa ja katkeruutta.
Joskus tällaista ilmiötä kuulee kärjistetysti kutsuttavan marttyyrikompleksiksi. Ihminen kärsii, mutta kokee samalla ylpeyttä siitä, kuinka jaksaa jatkaa kärsimyksestään huolimatta. Ylpeyteen sekoittuvan katkeruuden vuoksi kokemus on ihmiselle usein varsin ristiriitainen!
Tyytymättömyys omaan toimintaan sekä häpeä: Läheisriippuvainen ihminen on usein hyvin tietoinen siitä, että sallii kumppaninsa käyttäytyä haitallisella tavalla. Kyse voi olla esimerkiksi päihteidenkäytön, uhkapelaamisen tai muun haitallisen käytöksen sallimisesta. Läheisriippuvainen tietää toimintansa olevan haitallista ja se voikin aiheuttaa hänessä tyytymättömyyttä itseensä, syyllisyyden tunnetta ja häpeää.
Epävarmuus suhteen tulevaisuudesta: Läheisriippuvainen saattaa tuntea huolta suhteen tulevaisuudesta. Hänellä voi olla olo, että mikä tahansa saattaa rikkoa suhteen. Tämä aiheuttaa ahdistusta, mutta voi myös vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua. On vaikeaa päättää esimerkiksi yhteisistä projekteista, hankinnoista tai elämän rakentamisesta, jos ei pysty luottamaan siihen, että suhde kestää tulevaisuudessa.
Molemminpuolinen hallinta ja manipulointi: Läheisriippuvainen pyrkii hallitsemaan kumppaninsa käytöstä, mutta hallitsemisyritykset sekä toisen manipulointi on usein molemminpuolista. Kumppani on usein varsin tietoinen läheisriippuvaisen kumppaninsa ajattelusta ja saattaa käyttää sitä hyödykseen.
Esimerkiksi päihderiippuvainen kumppani voi pyrkiä manipuloimaan toisen hankkimaan hänelle päihteitä tai sallimaan aktiivisemman käytön, kuin mihin tämä olisi halukas. Läheisriippuvainen saattaa taipua tähän, vaikka ymmärtäisikin jutun juonen, sillä ajatus hylätyksi tulemisesta on vieläkin ahdistavampi.
Pahimmillaan läheisriippuvaiseen suhteeseen kehittyy eräänlainen kaupankäynnin kaava: molemmat osapuolet tietävät, että toinen pyrkii ohjaamaan heidän elämäänsä. Tuloksena on “jos minä teen nyt näin, niin teetkö sinä vuorostasi noin” -tyyppinen kuvio. Molemmat yrittävät neuvotella itselleen erilaisia etuja toisen osapuolen kustannuksella. Tämä luo suhteeseen ahdistavan ilmapiirin.
Toisen puolesta tietäminen: Läheisriippuvainen saattaa kokea oppineensa tuntemaan toisen osapuolen niin tarkasti, että luulee tietävänsä, mitä toinen milloinkin tarvitsee tai ajattelee. Tämä voi vuorostaan ilmetä päätösten tekemisenä toisen puolesta tai toisen puolesta puhumisena. Varsinainen avoin kommunikaatio tai toisen kuunteleminen voi tällöin jäädä liian vähälle.
Hyväksynnän etsiminen epärehellisin keinoin: Koska hyväksynnän saaminen on läheisriippuvaiselle äärimmäisen tärkeää, päätyy hän joskus hakemaan sitä myös epärehellisin keinoin. Hän saattaa kumppania miellyttääkseen esimerkiksi valehdella, kaunistella totuutta tai myötäillä toisen osapuolen ajatuksia, vaikka olisi niistä vahvasti eri mieltä.
Kumppanin kasvun estäminen: Vielä yksi rankka läheisriippuvuuden vaikutus on kumppanin kasvun hidastaminen tai estäminen. Me ihmisethän kasvamme usein koettelemusten kautta. Paha mieli ja rankat kokemukset kuuluvat elämään. Ne muokkaavat ihmisestä usein vahvemman ja paremman. Ylihuolehtivainen läheisriippuvainen, joka pyrkii helpottamaan kumppaninsa elämää liiallisesti, saattaa estää tällaisen kasvun.
Läheisriippuvuuden yhteys muihin mielenterveysongelmiin ja addiktioihin
Auttaisiko tämä häntä hyväksymään minut…?
Läheisriippuvuudella tietedään olevan yhteyttä mm. ahdistuneisuushäiriöihin sekä masennukseen. Kuten mielenterveysongelmien kohdalla yleensäkin, on vaikeaa sanoa, kumpi oli ensin: muna vai kana? Onko esimerkiksi ahdistuneisuus ja masennus kehittynyt läheisriippuvaisuuden tuloksena, vai onko läheisriippuvuus kehittynyt ahdistuneisuuden ja masennuksen pohjalta?
Läheisriippuvuus on usein yhteydessä myös muihin riippuvuuksiin:
Kyseessä voi olla esimerkiksi päihderiippuvuus, kun läheisriippuvainen päätyy käyttämään päihteitä esimerkiksi siksi, että hänen kumppaninsakin käyttää niitä. Läheisriippuvainen voi omalla käytöllään pyrkiä osoittamaan, että hyväksyy myös kumppaninsa elämäntavan.
Joissain tapauksissa päihteiden käytöllä taas yritetään lääkitä niitä tunne-elämän haasteita, joita läheisriippuvaisessa suhteessa eläminen aiheuttaa.
Myös työnarkomania on yhteydessä läheisriippuvuuteen. Läheisriippuvainen voi kovan työnteon kautta yrittää paeta haastavaa oloa ja ajatuksiaan. Lisäksi työhön liittyvillä saavutuksilla saatetaan tavoitella hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Ajatuksena on tällöin se, että kumppani pysyy todennäköisemmin läheisriippuvaisen vierellä, kun tämä näyttäytyy menestyvänä tai taloudellisesti hyödyllisenä.
Myös syömishäiriöillä on yhteys läheisriippuvuuteen. Tällöin kyse on usein siitä, että ihminen hoitaa omaa ahdistustaan syömistään kontrolloimalla. Kyse voi olla myös siitä, että läheisriippuvainen kokee niin vähän hallinnan tunnetta omasta elämästään, että hallinnan tunnetta pyritään hakemaan syömisen kontrolloinnin kautta.
Läheisriippuvuuden hoito
Läheisriippuvuuden hoito on tyypillisesti melko hidasta. Ongelmat ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa ja vyyhdin avaamisessakin voi mennä paljon aikaa.
Itsetuntemuksen sekä oman käytöksen havainnoinin lisääminen on tässä keskeisessä roolissa. Läheisriippuvaisen on tärkeää oppia tunnistamaan ajatusmallejaan ja huoliaan, jotka saavat hänet toimimaan haitallisella tavalla. Vastaavasti on tärkeää oppia tunnistamaan omaa haitallista käytöstään.
Edellinen voi kuulostaa itsestäänselvältä, mutta on hyvin tyypillistä, että läheisriippuvainen ihminen pitää toimintatapojaan normaaleina, eikä havaitse sitä, kuinka hän on omalla toiminnallaan ylläpitää läheisriippuvaisen suhteen dynamiikkaa.
Kun haitalliselle käytökselle altistavat ajatus- ja toimintamallit on tunnistettu, niitä voidaan alkaa hiomaan parempaan kuntoon. Karkeasti ottaen läheisriippuvuuden hoito voidaan jakaa kolmeen luokkaan: ammattiapuun, itsehoitoon sekä vertaistukeen.
Läheisriippuvaisuus on usein haastava vyyhti, minkä vuoksi ammattiavusta voi olla suurta hyötyä. Monet terapiasuuntaukset voivat olla hyödyllisiä ja terapiaa voi saada joko yksilö- tai ryhmämuotoisena.
Myös parisuhdeterapia on usein tehokasta. Läheisriippuvuudesta vapautuminen vaatii usein molempien osapuolten panosta. Tässä piilee myös syy siihen, miksi hoito jää usein tehottomaksi: molempien osapuolten pitää haluta muutosta. Yleistä kuitenkin on, että kumpikaan ei halua muutosta tosissaan. Nykyiseen tilanteeseen jääminen on ongelmistaan huolimatta usein niin houkuttelevaa läheisriippuvan suhteen molemmille osapuolille.
Itsehoidolla vuorostaan tarkoitetaan varsinaisen itsetuntemustyöskentelyn lisäksi monia arkisiakin asioita. Esimerkiksi jopa uusien harrastusten tai kiinnostuksenkohteiden löytäminen voi olla hyödyksi, sillä niiden avulla ihminen voi löytää vaihtoehtoista tekemistä itselleen. Näin hänelle jää vähemmän aikaa ja voimavaroja kumppaninsa kontrollointiin, jolloin suhteessa saattaa syntyä ikään kuin pieni hengahdyshetki.
Edellinen esimerkki voi tuntua turhan arkiselta, mutta se voi olla siltikin tehokas. Lähtökohtaisesti kaikenlainen tervehenkinen toiminta, joka muuttaa arjen rutiineja sekä totuttuja toimintatapoja, voi auttaa suhteen osapuolia löytämään uusia näkökulmia arjen kohtaamiseen sekä keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Myös vertaistuki voi olla tärkeässä osassa. Moni läheisriippuvainen kokee olevansa ongelmansa kanssa hyvin yksin. Siksi on tärkeää, että hän pääsee kuulemaan muiden samassa tilanteessa olevien tai olleiden kokemuksia sekä oppimaan heidän oivalluksistaan. Suomessa toimii useita ryhmiä, joissa asiasta pääsee puhumaan.
Hyödyllisiä linkkejä läheisriippuvuuteen liittyen
- Alkoholistien aikuiset lapset
- Avominne.fi: Läheisriippuvuus
- Kantamo.fi: Läheisriippuvuus
- Läheisriippuvuus -testi
- Naistenkartano: Läheisriippuvuus
- Päihdelinkki: Irti läheisriippuvuudesta -tehtäväkirja
- Tommy Hellsten: Läheisriippuvuus (Youtube-video)
Lopuksi
Läheisriippuvuus on yleinen ilmiö, jota voi olla kuitenkin vaikeaa tunnistaa. Jos olet havainnut itsessäsi useita tyypillisiä läheisriippuvuuden merkkejä, asiaan kannattaa perehtyä esimerkiksi terapeutin kanssa. Pitkään jatkuessaan läheisriippuvuus voi vahingoittaa niin ihmistä itseään kuin tälle tärkeitä ihmissuhteitakin. Liian pitkään ei kannata jäädä odottamaan, sillä läheisriippuvuus ei tyypillisesti ole itsestään katoava ilmiö. Apua siihen on onneksi saatavilla.
Kiitos lukemisesta ja paljon tsemppiä!
Rakkaudella,
Jevgeni
Lähteet
Beattie, M. (1992). Codependent no more: How to stop controlling others and start caring for yourself. HarperCollins.
Brown, S. A., & Anderson, K. G. (1991). Psychiatric morbidity in adult inpatients with childhood histories of sexual and physical abuse. American Journal of Psychiatry, 148(1), 55-61.
Fossum, M. A., & Mason, M. J. (1986). Secrets in families and family therapy. Norton.
Johnson, S. M., & Berman, W. H. (2019). The developmental model of couples therapy. Routledge.
Kerig, P. K., Ludlow, A., & Wenar, C. (2012). Developmental psychopathology: From infancy through adolescence. McGraw-Hill.
Masterson, J. F. (1981). The narcissistic and borderline disorders: An integrated developmental approach. Brunner/Mazel.
Mellody, P., & Miller, A. (2003). Facing love addiction: Giving yourself the power to change the way you love–The love connection to codependence. Harper Collins.
Mellody, P., Miller, A. W., & Gowin, J. (2003). Facing codependence: What it is, where it comes from, how it sabotages our lives. HarperCollins.
Norwood, R. (2009). Women who love too much. Simon and Schuster.
Subramaniam, M., & Woods, J. (2019). Love addiction: An overview. Journal of Psychoactive Drugs, 51(3), 242-251.
Vance, J. E. (2011). An exploration of the relationship between self-esteem, attachment style, and codependency. Journal of Social Psychology, 151(1), 69-82.
Woititz, J. G. (1985). Adult children of alcoholics. Health Communications.
