tällainen mä vaan olen

Joskus luikertelemme sieltä, mistä aita on matalin, etenkin kun kyse on oman toimintamme tarkkailusta ja kyseenalaistamisesta. Jos annamme aina itsellemme luvan toimia kuten toimimme (mahdollisesta saadusta palautteesta huolimatta), emme joudu lähtemään henkisesti raskaalle muutoksen ja oppimisen tielle.

Olet ehkä kohdannut tilanteen, jossa joku ei-toivottavia tapoja omaava henkilö toteaa puolustuksekseen ”mää nyt vaan oon tämmönen”. Hyvä, jos et provosoidu. Kyseinen sananparsi on kaikkein eniten puolustus hänen omaa itsensäkehittämisen vaikeuttaan vastaan.

Otetaan esimerkki.

Ulla myöhästelee usein. Unto on mielipiteiden töksäyttelijä. Kummankin käytös aiheuttaa harmia ja pahaa mieltä niin töissä, perheessä kuin vapaa-ajalla.

He ovat saaneet hienovaraista palautetta toiminnastaan ehkä jopa vuosien ajan, ja ovat omaksuneet piirteet osaksi minäkuvaansa. Tekemisestä ja toiminnasta on tullut henkilökohtainen piirreolen myöhästelijä, sanon asiat aina suoraan ja ajattelematta. Mää nyt vaan oon tämmönen.

Jokainen tapa on opittu, ei syntymästä tullut. Kukaan ei ole synnynnäinen sanoillaan muita loukkaava, tai myöhästy jokaisesta kokouksesta ja sovitusta kellonajasta. Jossain vaiheessa elämää toiminta on alkanut, hiljalleen vahvistunut, ja ihminen on kokenut sen jollain tapaa itseään hyödyttäväksi. Siksi siitä on vaikea luopua.

Ulla on voinut kokea haasteelliseksi tarttua toimeen, ja hän tekee mieluummin asiat omassa tahdissaan aikaa käyttäen. Useamman myöhästymistilanteen jälkeen hänelle on saattanut myös syntyä ajatus, ettei hän pysty parempaan. Viivyttelystä ja asioiden siirtämisestä on kasvanut omaa pystyvyyden tunnetta laskeva piirre, johon Ulla alistuu. Mää nyt vaan oon tämmönen.

Unto on ehkä oppinut jo nuoruudessa tavan olla suodattamatta puheitaan. Hän ”uskaltaa” sanoa mitä on sanottavana, ja on ”kuulijan vastuulla, loukkaantuakko vai ei”. Se mitä Unto ei ymmärrä, on fakta että hän on vain huonokäytöksinen törppö. Hän ei ole oppinut suoraan puhumisen ja tietoisen sanojen valitsemisen eroa. Aidosti vaikuttava kommunikointi ottaa myös vastapuolen huomioon.

Se mitä ajattelet itsestäsi, toteuttaa itseään. On hyvä ajoittain pysähtyä tarkastelemaan, minkälaisia sanoja omaan olemiseen ja toimintaan liittää. Itseään kehittämällä voi saada kokemusrikkaamman ja merkityksellisemmän arjen: töissä, kotona ja harrastuksissa. 

Huom. Joskus esimerkin kaltaiset käytöstavat voivat johtua sairaudesta, esimerkiksi dementiasta. Tällöin asia on ymmärrettävästi täysin toinen, eikä ihminen ole fyysisesti kykeneväinen muuttamaan käytöstään. Puhutaan tässä toimintakykyisistä, terveistä ihmisistä.

Kirjoittajasta

Pia Välitalo on Villi mieli -sivuston ylläpitäjä, psykologian opiskelija, kuvataiteilija ja luovuuden puolestapuhuja. Suunnannäyttäjinä toimivat itsensä kehittäminen ja rajoittavista ajatuksista irtaantuminen.