mikä on sinun supersankaritehtäväsi

Viimeisen kolmen vuoden aikana olen pyörinyt yhä enemmän ja enemmän ihmisten kanssa, jotka suhtautuvat intohimoisesti maailmanparantamiseen ja hyvän tekemiseen. Nyt en tarkoita tusinahippejä, joiden ainoa panos paremman maailman puolesta suurien puheiden lisäksi on kierrättäminen ja lihansyönnin lopettaminen, vaan ihmisiä, jotka joko aktiivisesti työskentelevät jossain maailmaa tai muiden elämää parantavassa tehtävässä tai vähintään käyttävät suuret määrät vapaa-aikaansa jonkin hyvän asian edistämiseen.

(Tarkoitus ei muuten ole suinkaan morkata tusinahippejä, pienetkin teot ovat aidosti tärkeitä ja ihailtavia!)

Mielenkiintoinen ja hieman hassu ilmiö, joka on havaittavissa monien maailmanparantajien keskusteluissa toisten maailmanparantajien kanssa, ovat itse itselleen keksityt tittelit.

Joku saattaa puolileikillään, mutta osin vakavissaan viitata itseensä vaikkapa Heikkojen ja lasten puolustajana. Joku mieltää itsensä Ihmisyyden suojelijaksi. Joku on Lohdunkantaja, joku Rohkaisija, Oivalluttaja, Visionääri, Tiedonvälittäjä, Kapinallinen tai vaikka Puhdistava Liekki.

Tähän on helppo suhtautua vähän sellaisena leikkisänä hölmöilynä. Kuinka aikuiset ihmiset nyt muka tosissaan itselleen tuollaisia tittelejä keksisivät? Kuvittelevatko he olevansa jotain oikean elämän supersankareita?

Jopa minulle, tyypille joka on tottunut viettämään aikaa kaikenlaisten maailmanparantajien kanssa, tulee äkkiseltään sellainen “heh heh, ei kai sitä tosissaan itseään miksikään Ihmisyyden suojelijaksi kehtaisi nimittää”.

Ja tämä on hemmetin surullista. Olemmeko aina olleet, vai onko meistä jossain välissä tullut sen luokan tosikoita ja häpeilijöitä, että joku Ihmisyyden suojelija tai Lasten puolustaja kuulostaa meistä hölmöltä ja naurettavalta? Mitä se kertoo meistä ihmisinä, ettemme kehtaisi kutsua itseämme tuollaisilla nimillä? Mitä se kertoo meistä, että tahtomme tehdä hyvää maailmalle ja ihmiskunnalle rajoittuu usein pelkkään lähipiiriimme ja kaikki ylimääräinen herkästi kuitataan jonkinlaiseksi idealistiseksi kiihkoiluksi?

Jos sinä olisit maailmaa parantava ja hyvää tekevä supersankari, mikä olisi supersankaritehtäväsi? Millä tittelillä sinua kutsuttaisiin? Mitä epäkohtaa vastaan taistelisit?

Itse esimerkiksi haluaisin olla Rohkaisija. Haluan auttaa muita hallitsemaan turhia, elämää rajoittavia pelkojaan sekä pääsemään eroon pelkolähtöisistä ja tuhoavista ajatus- ja toimintamalleista. Nyt kolme vuotta ihmisten tunteiden parissa työskenneltyäni olen huomannut, että yksittäisistä tunteista juuri pelko on se, mikä saa meidät toimimaan ikävästi, tekemään pahoja tekoja ja aiheuttamaan ympärillemme täysin turhaa ja typerää draamaa ja ongelmia.

Koska en usko pelkkiin juhlapuheisiin ja turhaan uhoamiseen, vaan konkreettisiin tekoihin, olen laittanut pyörät pyörimään ja seuraava, kesän loppupuolella toimintansa aloittava yritykseni tulee osaltaan pureutumaan juuri tähän ongelmaan.

Sinun vuorosi. Mikä on supersankaritehtäväsi ja kuinka voisit toteuttaa sitä?