Miksi ihmiset ovat niin lapsellisia?

miksi ihmiset ovat niin lapsellisia

Miksi ihmiset ovat niin lapsellisia? Miksi osa meistä ei tunnu aikuistuvan, vaan käyttäytyy aikuisenakin usein pikkulapsen lailla?

Kysymys on hieman provosoiva, mutta eräät evoluutiopsykologit ovat pohtineet asiaa aivan vakavissaan. Jotkut heistä ovat jopa sitä mieltä, että lapsellinen käytös aikuisten ihmisten keskuudessa on lisääntynyt viime vuosina.

Tälle on annettu jopa tieteellinen nimitys: psykologinen neotenia. Se tarkoittaa sitä, että lapselliset ominaisuudet eivät katoa aikuistumisen myötä, vaikka niiden näennäisesti kuuluisikin.

Jos ilmiö on todellinen, mistä se johtuu? Miksi lapselliset ominaisuudet eivät aina katoa meistä iän lisääntyessä?

Lapsellisuus saattaa olla evolutiivinen sopeutumisreaktio jatkuvasti muuttuvaan maailmaan

Ilmiölle onkin esitetty varsin mielenkiintoinen selitys. Sen mukaan kyseessä voi itse asiassa olla evolutiivinen sopeutumisreaktio. Kyse saattaa olla seuraavanlaisesta asetelmasta:

Nykyaikainen maailmamme on hyvin erityinen siinä, miten nopeita ympärillämme tapahtuvat muutokset ovat. Kertaakaan maailman historiassa maailma ei ole muuttunut niin jatkuvasti ja niin hurjaan tahtiin kuin nykyään.

Elämän jatkumisen näkökulmasta tämä on tietenkin ihmisille valtava riski. Evoluutio nimittäin sanelee, että ne lajit, jotka eivät kykene sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön, kuolevat lopulta pois.

Lapsellisuus taas saattaa olla adaptiivinen reaktio juuri tähän haasteeseen. Verrattuna aikuisiin ihmisiin, lapsilla on käytössään muuan tärkeä etu: he ovat hyvin vastaanottavaisia uudelle informaatiolle sekä ajatusmaailmaltaan ja asenteiltaan hyvin muovautuvia. Lapset pystyvät oppimaan hyväksymään sellaistakin, mihin me “kalkkeutuneet aikuiset” emme enää kykene.

Onkin mahdollista, että tämä psykologinen neotenia onkin sopeutumista jatkuvaan muutokseen. Meidän kannattaa pysyä avomielisinä, vastaanottavaisina ja muovautuvina aiempaa pidempään, sillä se auttaa meitä sopeutumaan.

Tämä myös saattaa erottaa meidät entisajan ihmisistä. Muinainen elämä oli erityistä siinä mielessä, että yleinen elämänrytmi sekä ympäristö saattoivat usein pysyä täysin muuttumattomina jopa vuosisatojen ajan. Siksi ihmisten ei tarvinnut olla niin avomielisiä ja muokkautuvia. Aikuistuminen ja “kalkkeutuminen” sai tapahtua aikaisin, sillä siitä ei ollut haittaa.

Päinvastoin. Siitä saattoi olla jopa hyötyä, sillä vuosisatojen aikana hyviksi havaitut toimintamallit kannatti omaksua ja vakiinnuttaa mahdollisimman aikaisin. Se saattoi lisätä selviytymisemme todennäköisyyksiä, sillä kaikenlainen mahdollisesti vaarallinen, kokeellinen toiminta pysyi minimissään.

Jotkut evoluutiopsykologit ovat myös esittäneet, että nykyaikainen koulunkäynti edistäisi lapsellisuuden jatkumista pidempään kuin koskaan aiemmin. Nykyään ihmiset opiskelevat (eli omaksuvat uutta tietoa) usein pitkälti kaksikymppisiksi ja usein jopa kolmekymppisiksi asti. Siinä vastaanottavaisuudesta ja muovautuvuudesta saattaa olla paljon hyötyä.

En osaa sanoa, missä määrin tämä teoria pitää paikkaansa, mutta kiinnostava se kyllä on!

Rakkaudella,

Jevgeni

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia

uudistumisen aika

Uudistumisen aika

Hei, ja toivottavasti teille kuuluu hyvää! Olen päivittänyt tätä blogia viime aikoina suhteellisen harvoin. Osittain syy on ollut se tavanomainen: kiire. On ollut kouluhommia, on

Lue lisää »