Missä olet 5 vuoden kuluttua?

missä olet 5 vuoden kuluttua

Sain postilaatikkooni pyynnön perinteisen muutosvalmennuksissa käytettävän harjoituksen esittelystä. Kyse on niin kutsutusta “Missä olet X vuoden kuluttua”-harjoituksesta, jonka tarkoituksena on selkeyttää tekijänsä tulevaisuudensuunnitelmia, kirkastaa visioita, tarkentaa tavoitteita ja auttaa pääsemään eroon niiden saavuttamista vaikeuttavista käytösmalleista.

Ennen kuin menemme itse harjoitukseen, haluaisin sanoa pari sanaa siitä, mihin harjoitus ei mielestäni sovellu, vaikka sitä usein juuri kyseiseen tarkoitukseen ikävä kyllä käytetäänkin.

Mikäli sinun, kuten monien muidenkin päämäärä on tulla onnellisemmaksi esimerkiksi toteuttamalla elämänmuutoksia tai kehittämällä itseäsi, suo pari hetkeä seuraavalle ajatukselle:

Jokainen meistä voi olla täydellisen onnellinen tässä ja nyt, olosuhteista riippumatta. Tutkimusten mukaan* vain 10 % onnellisuudestamme johtuu olosuhteista, loput 90 % taas muista tekijöistä. Omien kokemusteni mukaan oleellisimpia tekijöitä on ymmärrys tunteiden toiminnasta ja kyky hyväksyä tunteensa.

Kuten kaikki muutkin tunteet, myös myönteiset, onnellisuutta lisäävät tunteet ovat peräisin ajattelustamme. Mikäli päämääräsi on nimenomaan onnellisuutesi lisääminen, suosittelen vahvasti sitä, että tutustut kaikenlaisten harjoitusten sijaan mieluummin tunteiden toimintaan. Tulet hyötymään siitä moninkertaisesti enemmän kuin visiointiharjoituksia väkertämällä.

Mikäli tarkoituksesi taas on hakea suuntaa elämällesi, innostua uusista visioista ja asettaa tavoitteita sekä paikallistaa niihin pääsemistä estäviä käytösmalleja, on tämä harjoitus juuri sinua varten.

Itse harjoituksen aikana tulet vastaamaan kysymyksiin, joiden tarkoitus on ohjata sinut ajattelemaan ja suunnittelemaan tulevaisuutta ja toimintaasi mahdollisesti eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Koska tämä on lähinnä visiointiharjoitus, älä sorru rajoittamaan vastauksiasi omasta mielestäsi vain “realistisiin” vaihtoehtoihin.

Ihmisillä on tapana yliarvioida kuinka paljon he voivat saada aikaan lyhyessä ajassa ja aliarvioida kuinka paljon he voivat saada aikaan pidemmällä aikavälillä. Myös henkilön kuva omasta kyvykkyydestä vaikuttaa siihen, mikä tuntuu realistiselta saavuttaa. Ja täällä Suomessahan ei saa ajatella suuria itsestään. Tässä mennään mielestäni vikaan: Väitän että olemme aivan hemmetin hyviä saamaan asioita aikaan, kunhan turhan nössöilyn sijaan alamme oikeasti tekemään. Visioi siis rohkeasti!

Harjoitusta voi soveltaa niin uraansa, yksityiselämäänsä, harrastuuksiinsa kuin muuhunkin vastaavaan.

Kuvaile tilannettasi tällä hetkellä. Ole ällörehellinen, teet tämän vain itseäsi varten.

Miltä tilanteesi tuntuu juuri nyt?

Missä tilanteessa tulet olemaan vuoden päästä, mikäli jatkat samoin kuin tähän asti?

Entä viiden?

Entä kymmenen?

Mitä tunteita ajatus siitä, että olisit tuollaisessa tilanteessa vuoden, viiden tai kymmenen päästä sinussa herättää?

Missä tilanteessa haluaisit olla vuoden kuluttua?

Entä viiden?

Entä kymmenen?

Miltä tämä ajatus tuntuu?

Innostaako visiosi? Tuleeko tunne, että haluat ja olet valmis tekemään töitä sen eteen?

Voi olla että ei tule. Tällöin kannattaa miettiä, onko visiosi todella sinun oma, vai heijasteleeko se vain itsellesi asettamia, muiden tyydyttämiseen ja ilahduttamiseen tähtääviä ajatuksia? Yleinen esimerkki tästä on esimerkiksi halu kouluttautua arvostettuun ammattiin, sillä vanhempasi/sukusi/naapurin kissasi haluaisivat sinun tekevän niin. Tällöin kannattaa muistaa että elämäsi on kuitenkin sinun oma ja onnellisuutesi tärkeämpää kuin äiskäsi, setäsi tai jopa yhteiskunnan toiveet.

Mitä sinun täytyy muuttaa toiminnassasi, jotta visiosi voisi toteutua?

Mitä sinun on alettava tekemään eri tavalla?

Mistä tavoista tulee luopua ja mitä uusia tapoja omaksua niiden tilalle?

Mitä voisit tehdä visiosi eteen juuri nyt?

* Lyubomirsky, S., Sheldon, K. M., & Schkade, D. (2005). Pursuing happiness:
The architecture of sustainable change. Review of General Psychology, 9,
111–131.

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia