Hei! Kirjoittelin erään nuoren henkilön kanssa, jota muutto ja opintojen aloittaminen uudella paikkakunnalla ahdisti. Hän kertoi olleensa aiemminkin ujo ja kokevansa merkittävää epävarmuutta myös nyt. Mielessä on käynyt myös vetäytyminen.
Koska vastaavat tilanne on varsin yleinen heillä, jotka ovat ensimmäistä kertaa muuttamassa kotoaan uudelle paikkakunnalle, niin laitan melko yleistasoisen vastaukseni myös tänne blogin puolelle. Ehkäpä joku muukin samassa tilanteessa oleva löytää tämän.
Ajatuksia ahdistuksen hallintaan
”Moro X!
Sinänsä suoria neuvoja en saa antaa, mutta voin yleisellä tasolla kommentoida. Muutama keskeinen pointti:
1. Jos sulla on aina ollut ujoutta (tai esim. vetäytyvä temperamentti), niin uusien asioiden (varsinkin isojen elämänmuutosten!) kokeminen ahdistavina ja pelottavina on täysin normaalia ja ok. Se on tavallaan se luonnollinen reaktio. Tämä ei tarkoita, etteikö silti pystyisi lopulta sopeutumaan uuteen tilanteeseen/elämänvaiheeseen ihan yhtä hyvin kuin useimmat muutkin. Aluksi toki kirpasee, mutta on tärkeää pitää mielessä, että alkuvaikeudet menevät ohi, vaikka aluksi onkin epämiellyttävää.
2. Ahdistuksen ohessa yleensä tulee tarve pyöritellä sitä pelottavaa, tulevaa tilannetta päässä.Tulevan tilanteen ajattelu voi olla todella ahdistavaakin, mutta se palvelee tärkeää tarkoitusta: ihminen siinä tavallaan ”simuloi” mielessään tulevaa tilannetta. Pyörittelee sitä eri kulmista, mietiskelee sitä, ja samalla ikään kuin tutustuu tilanteeseen. Mitä tutumpi tilanne, sitä vähemmän se yleensä ahdistaa ja sen nopeammin siihen myös pystyy sopeutumaan. Yksi keino tämän hyödyntämiseen ovat esim. huolipäiväkirjat https://elaparemmin.fi/blogi/stressinhallintatekniikka-huolipaivakirja/
3. Omilleen muuttaaminen toiseen kaupunkiin on ihan oikeastikin iso askel ihmisen elämässä, ja periaatteessa sen ”kuuluukin” olla haastavaa. Toisille toki se on haastavampaa kuin toisille, mutta aika kovaa saa etsiä, jos haluaa löytää ihmisen, joka ei sitä lainkaan jännittäisi. Tämän mainitsen siksi, että on hyvä tiedostaa, että ”ei ole yksin”. Siellä sun uudessa opiskelukaupungissa tulee olemaan monia muitakin, jotka läpikäyvät ihan samoja ahdistuksia. Joskus tuli luettua muistaakseni turkkilainen tutkimus uudelle paikkakunnalle muuttavista opiskelijoista, jossa todettiin, että kyseessä on yksi ihmisen elämän yksinäisimpiä hetkiä, sillä tukiverkot ja kaverit jäävät kotipaikkakunnalle. Hyvä uutinen on se, että opiskeluvuosien aikana alkaa kyllä löytämään kavereita ja luo uudet verkostot uudelle paikkakunnalle, jolloin yksinäisyys vähenee.
4. Vetäytymisen tarve on ymmärrettävä silloin, kun ahdistaa. Ja erityisen ymmärrettävä, kun olemme ahdistuneita jostakin tuntemattomasta. Tuntematon on meille ihmisille lähtökohtaisesti riski, sillä tiedämme, että voi tapahtua paitsi kivoja, niin myös ikäviäkin asioita. Valitettavasti meillä on myös alttius (varsinkin temperamentiltaan vetäytyvillä) siihen, että ylikorostamme niitä uhkaavia puolia ja alikorostamme mukavia puolia. Eli teemme tulevasta tilanteesta paljon rajumman, kuin se todellisuudessa tulee todennäköisesti olemaan.Eli liiallista uhkakuvien maalailua kannattaa varoa, koska aika todennäköisesti siellä opinnoissa ja uudella paikkakunnalla tulee tapahtumaan myös kaikkea tosi kivaa (vaikka varmasti haasteitakin tulee olemaan).
5. Voit pohtia yleisellä tasolla sitä, kuinka suhtaudut muutoksiin yleisestikin. Meillä ihmisillä on aika paljon yksilöllistä vaihtelua joustavuuden suhteen. Esimerkiksi joku sopeutuu nopeasti tilanteeseen kuin tilanteeseen, kun taas joku muu (esim. jos on vaikka autismia) on sellainen, että ei siedä mitään muutoksia, jotka tuovat vaihtelua rutiineihin. Jos tiedät, että olet muutenkin tyyppi, joka ei hirveästi tykkää muutoksista vaan tykkää tukeutua rutiineihin, niin silloin siihen muuttoon voi pyrkiä valmistautumaan eri tavoin etukäteen:
- käy tutkimassa paikkoja etukäteen
- selvittää kaikki asumisjutut, paikat, yms
- luo ”vetäytymissuunnitelman” siltä varalta jos alkaa liikaa ahdistaa (esim. lupa tulla vaikka viikoksi lomalle vanhempien luokse vähän keräilemään itseään)
- selvittää kaikki elämisen kannalta keskeiset paikat (kaupat, sairaalat yms)
- jne
Näiden tarkoitus on vähentää sitä ”tuntemattomuuden kokemusta”, joka uuteen paikkakuntaan voi liittyä. Mitä paremmin tunnemme uuden tilanteen jo etukäteen, sitä vähemmän se saattaa ahdistaa ja sitä nopeammin siihen myös tulee aikanaan sopeutumaan.
6. Itsevarmuus ja itsetunto nousevat kompetenssin ja kokemuksen myötä. Uudessa asiassa/tilanteessa meillä ei kuulukaan olla liiallista itsevarmuutta. Päinvastoin on varsin järkevää, että suhtaudumme uusiin asioihin aluksi varoen ja epävarmasti. Liiallinen itsevarmuus on ihan yhtälailla ongelmallista kuin liian vähäinenkin itsevarmuus. Aika, kokemus ja osaamisen lisääntyminen tuovat tähän aikanaan muutoksen.
Toivottavasti näistä oli edes jonkinlaista hyötyä!”
Rakkaudella,
Jevgeni
PS. Huoliin, stressiin ja ahdistuneisuuteen pureutuvaa valmennusta/terapiaa saa minulta Rohkeuskoulun sivujen kautta tai tästä yhteydenottolomakkeelta.
