Tänään haluan kirjoittaa yhdestä suuresta, mutta samalla ei-niin-kovin-ilmeisestä sosiaalisten taitojen kehittymisen tiellä olevasta esteestä. Kohtaan tämän ongelman omassa työssäni jatkuvasti. Ongelma ei ole kovin näkyvä, mutta sitäkin yleisempi. Kyseinen ongelma on se, että moni meistä opettelee taitoja hieman nurinkurisessa järjestyksessä. Sen sijaan että ensin laittaisi perusperiaatteet kuntoon, pyritäänkin oppimaan ensin sellaisia taitoja, joihin oma taso ei vielä riitä.
Ongelmana on siis eräänlainen vaikeus sosiaalisten perusperiaatteiden rakentamisen ja niiden hienosäädön erottamisessa. Suomeksi sanottuna: ei hahmoteta eroa sen välillä, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Tässä pari esimerkkiä:
Sosiaalisen toiminnan perusperiaate on esimerkiksi se, että kannattaa olla ystävällinen muille ihmisille. Ystävällisyydellä pääsee yleensä aika pitkälle. Se on periaate, jota kannattaa noudattaa lähes kaikissa tilanteissa. Ystävällisyys ei kuitenkaan toimi ihan aina. On olemassa harvoja tilanteita, joissa ystävällisyys ei ehkä kannatakkaan. Ehkä jopa päinvastoin! Kyky tunnistaa näitä tilanteita ja toimia niiden vaatimalla tavalla on sitä hienosäätöä. Pääasiassa ystävällisyys on hyvä, mutta joskus harvoin myös huono toimintaperiaate.
Toinen esimerkki tällaisesta sosiaalisesta perusperiaatteesta on se, että toisten ihmisten kuulumisia kannattaa kysellä ja niistä kannattaa olla kiinnostunut. Ihmiset pääasiassa tykkäävät siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita. Osoittamalla kiinnostusta pärjäät sosiaalisissa tilanteissa jo aika hyvin. Mutta joskus harvoin tämä ei pidäkään paikkaansa! Joskus harvoin kyseleminen ja kiinnostuksen osoittaminen voikin olla väärä tapa toimia. Tämän ymmärtäminen on sitä hienosäätöä.
Jokainen ymmärtää tämän kyllä. Tiedämme, että eri tilanteet vaativat erilaisia toimintatapoja. Ongelmia syntyykin siinä vaiheessa, kun yritämme oppia nämä erilaiset toimintatavat samalla kertaa.
Haluttomuus oppia perusperiaatteita
Sosiaaliset taidot ja kykymme toimia oikein sosiaalisissa tilanteissa nojaavat vahvasti sosiaaliseen pelisilmään eli eräänlaiseen intuitiiviseen käsityskykyyn siitä, mitä ympärillämme minäkin hetkenä oikeastaan tapahtuu ja millä tavoin meidän itsemme on soveliasta kyseisessä tilanteessa toimia. Tämä pelisilmä kehittyy ajan ja kokemuksen myötä.
Ja tästä päästään alussa kuvailemaani ongelmaan: moni sosiaalisesti vähemmän taitava ihminen vastustaa aktiivisesti oppimista. Tämä oppimishaluttomuus perustellaan seuraavalla argumentilla:
”No mutta kun ei toi periaate päde aina ja kaikissa tilanteissa”.
Toisin sanoen ei haluta omaksua jotakin perusperiaatetta, sillä ei luoteta sen toimivan kaikissa tilanteissa. Eikä se kaikissa tilanteissa toimikaan. On kuitenkin ymmärrettävä, ettei se edes ole perusperiaatteiden tarkoitus. Minkä tahansa taidon perusteet on omaksuttava, sillä ne toimivat useimmissa tilanteissa. Ne ovat peruspilareita, joihin voi nojata aina, kun ei paremmastakaan tiedä ja joihin nojaaminen on useimmissa tilanteissa hyvä ratkaisu.
Parempi ja hienovaraisempi tietotaito taas kertyy ajan myötä. Kokemuksen ja tiedon lisääntyessä opimme yhä taitavammiksi ja taitavammiksi. Sen sijaan kieltäytymällä oppimasta edes perusperiaatteita, tulee hidastaneeksi omaa kehitystään entistäkin enemmän.
Perusperiaatteet kuntoon – Ota haltuun ainakin nämä!
Lopuksi haluan listata muutaman perusperiaatteen, joiden omaksuminen helpottaa sosiaalista elämää kovasti, ja joiden myötä voi ajan kanssa oppia myös niitä olennaisia hienosäätöjä :)
- Ystävällisyys kannattaa lähes aina
- Kiinnostuksen osoittaminen ja kysymysten kysyminen kannattaa lähes aina
- Auttaminen ja palvelusten tekeminen kannattaa lähes aina
- Iloisuus, energisyys ja myönteinen asenne kannattaa lähes aina
- Aloitteellisuus ja oma aktiivituus tapaamisten sopimisessa kannattaa lähes aina
- Muiden voimauttaminen, nostaminen, kehuminen, kannustaminen ja muu vastaava kannattaa lähes aina
- Lämmin ja rakastava asenne kanssaihmisiin kannattaa lähes aina
Kun keskittyy olennaiseen ja jättää hienosäädön myöhemmälle, niin pääsee jo hyvin nopeasti hyvin pitkälle!
Rakkaudella,
Jevgeni
(Tämä teksti on julkaistu 27.02.2017 ja päivitetty 9.4.2021. Lisää vastaavia tekstejä löydät tekstiarkistosta. Mukavia lukuhetkiä!)