Kuinka pidän itseni kunnossa ja hyvinvoivana kiireisen ruuhkavuosi-arjen keskellä? Tämänkertaisessa tekstissä tuon esiin omaa hyvinvointiin liittyvää päivä- ja viikkorutiiniani.
Olen rutiinistani melko ylpeä, sillä se on näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta vuosien hiomisen tulos. Olen rakentanut sen tasapainon näkökulmasta. Arki on usein kiireistä ja vaativaa, mutta olisi silti mukavaa voida riittävän hyvin. Tähtään siihen, että kiireistä huolimatta elämä ei olisi mikään neuroottinen suoritus, vaan nautinnollinen tarina, jota olisi mukava elää.
Haluankin heti alkuun korostaa, että minä en ole mikään hyvinvointi-intoilija, jonka arki pyörisi hyvinvoinnin ympärillä! Kaukana siitä. Tässä blogissanikin on lähes 1000 tekstiä, ja vain muutama niistä liittyy hyvinvointiin.
Hyvinvointiasiat ovat olleet itselleni aina ennemminkin pakkopullaa, sillä pohjimmiltani olen sellainen tavallinen elämästä nautiskelija. Kuten oletettavasti moni muukin.
Pidän hyvinvointia kuitenkin siinä mielessä tärkeänä, että ilman sitä ei kyllä pysty elämästäkään kunnolla nauttimaan. Siksi koko allaoleva sepustus on kirjoitettu ”tavalliselta ihmiseltä tavalliselle ihmiselle”, joka ei rakenna koko arkeaan hyvinvointiteemojen ympärille.
Kuinka ylläpidän hyvinvointiani PÄIVITTÄIN
Arjessani on muutama keskeinen päivittäinen rutiini, joiden koen olevani minulle tärkeitä ja jotka ”pitävät minut järjissäni”. Kaikki niistä ovat lyhyitä ja helposti toteutettavia, jotta ne tulisivat oikeasti tehtyä.
Itselleni toimii parhaiten se, että teen pieniä hyvinvointitekoja pitkin päivää. Aivan joka päivä en jaksa tai ehdi kaikkea, mutta siihen maailma ei kaadu. Riittävän hyvä on riittävän hyvä. Tärkeä osa hyvinvointia on armollisuus itseään kohtaan.
Arkisia hyvinvointitekojani ovat:
1. Vartin aamuvenyttely
Suurin hyvinvointihaasteeni on helposti ”jumiin” menevä keho. Sitä ei auta se, että istun työn vuoksi läpi päivän tietokoneella sekä tuijottelen puhelintani.
Juminen olo on ongelma, koska se tuntuu tukahduttavalta. Minusta tulee silloin tavallista ärsyyntyneempi ja pinna on kireänä! Ja koska ympärillä pyörii perheenjäseniä, niin kellään ei ole kivaa, jos minulla on pinna kireänä.
Siksi aamuisin teen vartin venyttelyn/verryttelyn/jumpan, jolla saan kankeuden pois kehosta. En noudata mitään tiettyä liikesarjaa, vaan hytkyn ja jumppailen sen mukaan, mitä keho tuntuu sinä aamuna kaipaavan.
Tämä on rutiineistani ainoa, jonka pyrin tekemään joka ikinen päivä. Jos en tee, niin huomaan, että päivän mittaan tulee helposti päänsärkyä. En ole kuitenkaan tunnontarkka sen suhteen, mihin aikaan tämän teen. Toisinaan heti heräämisen jälkeen, toisinaan aamukaffen jälkeen, toisinaan taas vasta töitä aloitellessa tai ensimmäisen työtunnin jälkeen.
2. Vartin kipukoukku tai hieronta
Tämäkin vähentää kehon jumisuutta, mutta astetta syvemmällä tasolla. Tätä minun ei ole pakko tehdä aivan joka päivä, mutta koska kyseessä on varsin nautinnollinen asia, niin mielellään sen tekee. Tämä sijoittuu yleensä iltaan tai loppuiltaan.
Jos satun olemaan kotona yksin tai vaimoni on kiireinen, niin käsittelen niska-hartiaseutua itse kipukoukulla. Vartti riittää tuottamaan selvän helpotuksen. Samaan aikaan saatan jutella perheenjäsenten kanssa tai katsella vaikka jotakin Youtubesta.
Jos taas on sellainen onnekas päivä, että vaimolla sattuu olemaan aikaa ja kiinnostusta, niin pyydän häneltä noin vartin hartiahieronnan. Itse taas tyypillisimmin annan hänelle jalkahierontaa, sillä hän harrastaa juoksemista ja jalat ovat rasittuneita varsinkin maraton-kaudella. Samalla juttelemme tai kuuntelemme esimerkiksi yhteistä äänikirjaa.
Tässä hommassa tärkeää on hieronnan lisäksi homman sosiaalinen puoli. Ihminen on laumaeläin, jonka keho kaipaa läheisyyttä ja kosketusta muiden ihmisten kanssa. Kun olemme muiden lähellä, keho erittää hyvää oloa lisääviä hormoneja ja palautuu stressistä merkittävästi keskimääräistä tehokkaammin.
3. Vartin lihaskuntojumppa
Sen lisöksi, etten ole hyvinvointi-intoilija, enkä ole myöskään urheiluintoilija. Samalla myönnän, että varsinkin valtaosan päivästä paikallaan istuvana ihmisenä on varsin tärkeää ylläpitää myös liikkuvuutta ja lihaskuntoa. Tässäkin vartti päivässä riittää, joskin toisinaan teen enemmänkin.
Jumpan sisältö vaihtelee, mutta pääasiassa suosin punnertamisen ja leuanvedon kaltaisia asioita. Syynä on se, että ne ovat oikeasti haastavia ja lähes koko kehoa aktivoivia liikkeitä. Niillä saa kehoon vetreyttä ja ärsykettä ilman, että jumppaamiseen tarvitsee käyttää suurta määrää aikaa.
4. Tunnin sosiaalinen kävely
Tämä on minun ”henkireikäni”, jolloin pääsen hetkeksi pois kotoa. Kävelen milloin ripeämpään, milloin taas rennompaan tahtiin noin tunnin ajan. Fiiliksestä riippuen.
Koska ruuhkavuosia elävänä ihmisenä on hetkittäin vaikeaa löytää aikaa kavereiden näkemiseen, niin tämä kävely on myös ”kaverihetkeni”. Laitan kävellessä esimerkiksi whatsapin ääniviestejä, tai sitten puhun jonkun frendin kanssa ihan perinteisen puhelun.
Jos taas sattuu olemaan epäsosiaalinen olo, niin saatan kuunella äänikirjaa. Aivoterveyden näkökulmasta järkevintä toki olisi olla kuuntelematta yhtään mitään, vaan antaa mielen levätä, mutta se tuntuu toisinaan yllättävän haastavalta.
5. Loppuillan ”oma hetki”
Mielenterveyden näkökulmasta minulle on todella tärkeää saada päivittäin edes tunnin omaa vapaa-aikaa. Jos en saa, niin arki alkaa todella nopeasti tuntumaan suorittamiselta. Siltä, että ”en ehdi elämään lainkaan itselleni”. Tämän olen ratkaissut sillä, että vaimon ja lapsen nukkumaanmenon jälkeen valvon vielä tunnin omassa huoneessani.
Se, mitä ”oman tuntini” aikana teen, vaihtelee. Joskus jumppailen, joskus katson jotakin sarjaa tai leffaa, joskus pelaan tietokoneella, joskus luen kirjaa tai teen palapeliä. Oma tunti riittää ”maadoittamaan” minut päivän jälkeen sekä keräämään vähän ajatuksiani. Hengähtämään ja nauttimaan.
Kuinka ylläpidän hyvinvointiani VIIKOITTAIN
Päivittäisten (tai lähes päivittäisten) toimien lisäksi minulla on pari kipaletta noin kerran viikossa tehtävää rutiinia:
1. Kylpy/sauna
Kehon kuumentaminen sekä vedellä lotrailu tuntuu olevan sekä kivaa, että hyvinvointia lisäävää. Suomessa käyn saunassa kerran viikossa, mikä on onneksi helppoa, sillä kotoa löytyy sauna. Täällä Latvian asunnollamme saunaa ei ole, mutta löytyy kylpyamme, jolla on pitkälti sama vaikutus.
Saunan tai kylvyn jälkeen on rento olo. Lisäksi tuo hetki on sellainen, että sen aikana pääsee hetkeksi irti kaikesta digitaalisesta elämästä ja on mukavaa ja rentoa jutella perheenjäsenten kanssa. Sekä keho, että mieli kiittävät.
2. Älylaitteeton viikonloppubrunssi perheen kanssa
Kerran viikossa suuntaamme parin tunnin brunssille perheen kanssa. Älylaitteet pysyvät joko äänettöminä laukussa tai jätetään kotiin, jotta potentiaalisetkin keskeytykset ja kiireetkin jäävät pois. Brunssilla jutellaan ja nautiskellaan kiireettömästä ilmapiiristä.
3. Lapsen liikunnallisiin leikkikenttäleikkeihin osallistuminen
Kun lapsen kanssa käydään leikkikentällä, niin tyypillisesti siellä on muita lapsia, joiden kanssa meidän skidi leikkii. Vanhempana saan seisoskella mukavasti sivussa ja mietiskellä omiani. Kerran tai pari viikossa tuntuu tulevan sellaisiakin hetkiä, kun leikkikentällä ei ole meidän lisäksemme muita. Silloin alan lapselle itse leikkikaveriksi.
Pyrin siihen, että leikimme silloin vauhdikkaita ja liikunnallisia leikkejä, koska se on itselleni mahdollisuus liikuttaa kehoa epätavallisin tavoin. Esimerkiksi kiipeilytelineessä tai ”hämähäkkiverkossa” kiipeily, erilaisissa tasapainolaitteissa heiluminen, esteratojen läpäisy ja muu vastaava tuntuu hyvältä. Koen tämän hyvinvoinnille tärkeäksi, koska muutoin aikuisessa arjessa ei juurikaan tule vastaan mahdollisuuksia harrastaa tällaista vähän erilaista liikettä ja haastaa omia voimia ja koordinaatiotaan.
Yhdessä kaikki edellä mainitut rutiinit tuntuvat riittävän siihen, että kehossa on suurinpiirtein kiva olo. Samalla näihin ei mene niin paljoa aikaa, että homma alkaisi tuntumaan suorittamiselta, tai että se jäisi tekemättä.
Rakkaudella,
Jevgeni
