Huomenta, ja toivottavasti teille kaikille kuuluu hyvää!
Sunnuntaisuomalaisessa ilmestyi juuri antamani haastattelu. Liittyy erityisesti miesten pariutumisen haasteisiin. Kumppania ei löydy, vaikka asiat ovat päällisin puolin kunnossa. Tämä ymmärrettävästi rassaa monia miehiä! Haastattelu on laitettu valitettavasti maksumuurin taakse, joten kertaan sisällön lyhyessä muodossa tänne.
Keskeinen ajatus on se, että jos haluaa seuraa, niin asialle kannattaa tehdä jotakin, mikä toimii. Useimpien kohdalla tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että opettelee ihmisten kanssa olemista ja tekee enemmän aloitteita. Osa niistä tulee joko johtamaan uusiin ihmissuhteisiin, joko taas opettaa sinua taitavammaksi ihmisten kanssa. Ennen pitkään tuloksia tulee.
Paino kuitenkin sanoille ”kannattaa tehdä jotakin, mikä toimii”. Nykyään moni tekee ajankäytön näkökulmasta todella paljon sellaista, mikä on osoittautunut huonosti toimivaksi. Siis viettää aikaansa Tinderissä. Kaikista sinne panostetuista tunneista huolimatta ollaan saatu ehkä pari matchia ja ei juurikaan oikean elämän treffejä. Tämä on omaa ja muiden ajan tuhlaamista.
Toki vikaa on usein käyttäjässäkin (tylsä profiili, huonot kuvat, heikot keskustelutaidot), mutta ensisijaisesti ongelma on alustassa itsessään. Tinderin käyttäjien jakauma on sellainen, että se tekee deittailusta ongelmallista. Ja aivan erityisesti miehille.
Erityisesti Cruz et al. (2024) sekä muutamiin muihin tutkimukseen nojautuen voimme olettaa, että länsimaisissa kaupunkiympäristöissä käyttäjät jakaantuvat suurinpiirtein näiden linjojen mukaisesti:
- n. 85% käyttäjistä ovat heteroseksuaaleja
- n. 75% käyttäjistä ovat miehiä
- kaikista käyttäjistä n. 50-65% ovat jo parisuhteessa ja heillä on Tinder-profiilit muista syistä kuin seurusteluseuran löytämisen vuoksi
- vain n. 50% käyttäjistä ovat avoimia sille, että tapaisivat jonkun myös oikean elämän treffeillä
Kun näihin lukuihin lisää sen, että osa käyttäjistä eivät lisäksi vain satu etsimään sellaista seuraa, joka on sinun ikäistä, sinun näköistä, sinun ammatissasi olevaa, sinun kiinnostuksenkohteita omaavaa yms, niin potentiaalisia kumppaneita jää jäljelle entistäkin vähemmän. Heistäkin merkittävän osan saa karkoitettua sillä, että heitä lähestyy väärällä tavalla tai heidän kanssaan ei saa aikaiseksi toimivaa keskustelua.
Käytännön lopputulos onkin usein se, että vaikka Tinderiä käytetäänkin ns. tosissaan ja ajallisesti paljon, niin oikean elämän treffiseuraa, kumppanuudesta puhumattakaan, ei vain tahdo löytyä. Vika voi olla käyttäjässä, mutta vika on myös alustassa.
Siksi ajankäytöllisesti olisi oletettavasti järkevämpää käyttää Tinderiin menevä aika ihan muuhun. Mieluusti oikeiden sosiaalisten taitojen opettelemiseen. Mikäli ujous ja jännittäminen ovat esteenä, niin suosittelen esimerkiksi Eroon sosiaalisesta jännittämisestä -verkkokurssiani.
Mikäli taas haluat joka tapauksessa jatkaa Tinderin grindaamista, mutta sinua risoo se, että keskustelut loppuvat lyhyeen eikä oikean elämän treffejä tunnu tulevan, niin voit vilkaista edullisemman ”Onnistu nettideittailu” -verkkokurssin, jossa pureudun tavanomaisiin nettideittailun virheisiin. Miehet varsinkin ovat kokeneet kurssin varsin asiallisena.
Isot tsempit kaikille!
Rakkaudella,
Jevgeni
