Työnhaussa törmää toisinaan seuraavaan tilanteeseen. Kiinnostava, avoin työpaikka on löytynyt, mutta työpaikan vaatimukset on asetettu lannistavan korkeiksi.
Tiedäthän, “haemme nuorta ja tehokasta taloushallinnon assistenttia tiimiimme. Sinulla on tehtävään sopiva koulutus, esim. ekonomi ja vähintään 10 vuotta täysipäiväistä työkokemusta vastaavista tehtävistä“.
Kun sitten satummekin olemaan esimerkiksi vain nuoria taloushallinnon tradenomeja, joilla on kokemusta vain kahdesta taloushallinnon kesätyöstä, emme uskalla hakea kyseiseen tehtävään, sillä uskomme työn olevan joko liian haastava tai ettei tasoistamme työnhakijaa kelpuutettaisi tehtävään. Kun kerta ne vaatimuksetkin on niin korkeat!
Jos useimpien työnhakijoiden lailla suljemme tässä vaiheessa ilmoituksen ja yritämme löytää jotain omalle tasollemme sopivampaa työtä, saatamme tehdä virheen. Työpaikkailmoitusten listattuja vaatimuksia ei nimittäin kannata ottaa liian tosissaan. Usein niitä ei edes ole tarkoitettu tosissaanotettavaksi.
Mistä on kyse? Miksei vaatimuksia tule ottaa liian kirjaimellisesti?
Vastaus on kolmiosainen ja se saattaa liittyä työnantajan pyrkimykseen karsia hausta pois epäsopivat hakijat. Työnhakijana on tärkeää muistaa, ettei rekrytointi ole työnantajalle suinkaan ilmaista. Rekrytointiin menee aikaa ja työtunteja. Kumpikaan ei ole ilmaista.
Mitä enemmän hakijoita, sitä enemmän aikaa heidän hakemustensa läpikäymiseen ja seulomiseen menee. Kuitenkaan suurempi hakijamäärä ei automaattisesti takaa, että heidän joukossaan olisi sen parempia hakijoita.
Työpaikan vaatimukset: Miksi liian korkeista osaamisvaatimuksista ei aina kannata välittää?
Korkeiksi asetetuilla osaamisvaatimuksilla saatetaan pyrkiä esimerkiksi alla listattuihin tavoitteisiin.
(On toki hyvä mainita, että aina kyse ei ole tällaisesta tilanteesta. Osaamisvaatimusta ei ole välttämättä tarkoituksella säädetty työnhakijoiden seulomiseen. Olen kohdannut kerran esimerkiksi tapauksen, jossa työpaikkailmoitukseen kirjattiin korkea osaamisvaatimus jonkinlaisen rikkinäinen puhelin -efektin vuoksi. Ilmoitusta kirjoittava henkilö sai ilmeisesti väärän ohjeistuksen tai sekoitti oikeat luvut, minkä seurauksena ilmoitti työpaikkailmoitukseen paljon todellista korkeammat vaatimukset. Tällaistakin voi tapahtua, minkä voi senkin nähdä merkkinä siitä, että osaamisvaatimuksiin ei kannata suhtautua liiallisella vakavuudella.)
1. Korkeiden vaatimusten tavoite on seuloa ammattitaidottomia tekijöitä viemästä aikaa rekrytoinnilta
Korkeat vaatimukset karkoittavat tehokkaasti niitä hakijoita, jotka eivät ole varmoja osaamisestaan ja kyvystään antaa työnantajalle sitä, mitä hän tarvitsee. Työnantaja saattaa luottaa korkeita vaatimuksia listatessaan siihen, että oikeasti ammattitaitoinen hakija tietää, millaista osaamista ja kokemusta ko. työtehtävä vaatii.
Työnantaja siis käytännössä luottaa siihen, että ammattimainen työnhakija ei kavahda haasteita tai vaihtoehtoisesti näkee turhien vaatimusten lävitse. Työnantaja ei tarvitse huipputekijöitä, vaan tarpeeksi hyviä tekijöitä.
2.Korkeiden vaatimusten tavoite on tarkistaa hakijan tosissaan oleminen ja itsevarmuus
Ajattelu tässä saattaa olla kutakuinkin seuraava:
Itsevarma ja tosissaan oleva työnhakija kykenee todennäköisemmin antamaan työnantajalle sitä, mitä tämä haluaa. Vaikka teoriassa taidoistaan ja osaamisestaan alunperin epävarma hakija voi lopulta osoittautua jopa keskimääräistä paremmaksi työntekijäksi, todennäköisyys tähän on pienempi.
Koska rekrytointi taas on aina jossain määrin tuuripeliä, pyrkii työnantaja pelaamaan todennäköisyyksillä. Todennäköisyys taas on sen puolella, että itsevarma työnhakija, joka ei anna liiallisten vaatimusten pelottaa itseään, on myös todennäköisemmin osaava tekijä.
3. Korkeiden vaatimusten tavoite on tarkistaa, hahmottaako työnhakija työnantajan todellisen tarpeen
Työnantajan ainoa todellinen tarve on löytää työntekijä, joka ratkaisee kulloisenkin työnantajalla olevan ongelman. Ihmisten työllistäminen on Suomessa kallista puuhaa, joten työnantajan on oltava varma, että töihin löytyy tyyppi, josta koituu suorasti tai epäsuorasti enemmän tuloja kuin menoja. Taitava työnhakija ymmärtää tämän, tuntee oman osaamisensa tason, eikä ota liiallisia vaatimuksia liian tosissaan, sillä hän tietää ilman niitäkin, pystyykö olemaan työnantajalle hyödyksi.
Rakkaudella,
Jevgeni
(Teksti “Työpaikan vaatimukset: Miksi liian korkeista osaamisvaatimuksista ei aina kannata välittää?” on julkaistu 3.10.2016 ja sitä on päivitetty 13.7.2021. Lisää vastaavia tekstejä löytyy blogin arkistosta ja videoita videoarkistosta. Kiitos, mukavia luku- ja katseluhetkiä!)
