Ujoudesta vapautuminen: Ujouden kielteisiä vaikutuksia (lyhyt lista)

ujoudesta vapautuminen

Hei!

Tämänkertaisessa tekstissä haluan listata niitä vaikutuksia, joita “ujoudella” on elämäämme tieteellisten tutkimusten valossa. Tämä on ehkä hieman tällainen pelotteluteksti, sillä useimmat ujouden vaikutukset eivät ole tässä valossa kovin myönteisiä ja kauniita. Turhan synkästi tähän ei kuitenkaan kannata suhtautua seuraavista syistä:

  • Ujoudella on myös myönteisiä puolia, vaikka niitä onkin vähemmän. On varsin järkevää ja hyödyllistä olla toisinaan esimerkiksi hiljainen ja vetäytyvä (sen sijaan, että olisi aina suuna päänä joka tilanteessa). Vetäytyvyys saattaa myös tukee joidenkin taitojen, kuten esimerkiksi huomiointikyvyn kehittymistä. Ujoiksi itsensä määrittelevät ihmiset kokevat usein olevansa esimerkiksi taitavia havainnoimaan ja lukemaan tilanteita sivultapäin.
  • “Ujous” ei tarkoita kaikkien siihen liittyvien kielteisten vaikutusten olemassaoloa samalla kertaa. Ei siis ole todennäköistä, että aivan kaikki kamalimmat ujouden seuraukset olisivat läsnä samassa henkilössä yhtäaikaisesti.
  • Ujous ei ole lähtökohtaisesti pysyvä tilanne. Vaikka ujous voi olla myös kroonista, on se yleisimmin tila, jonka koetaan “tulevan ja menevän”. Ihmisiä, jotka eivät koskaan koe olleensa ujoja, on suhteellisen vähän!
  • Ja vielä viimeiseksi: ujoutta voidaan myös vähentää ja sen kanssa voidaan oppia elämään. Tälle olen rakentanut omankin urani. Olen itse ollut ennen hyvin ujo henkilö, mutta sittemmin olen esimerkiksi kirjoittanut Eroon ujoudesta -kirjan ja luonut Itsevarmuus: Eroon sosiaalisesta jännittämisestä -verkkokurssin. Ihan yksioikoista ujoudesta vapautuminen ei valitettavasti ole, mutta hyvin mahdollista se on.

Ennen kuin mennään asiaan, haluan vielä täsmentää, mitä “ujous” tässä tapauksessa tarkoittaa:

 

Termi “ujous” (eng. shyness) on nimittäin hieman hämmentävä, sillä sitä käytetään tieteessäkin varsin luovasti. Toisinaan ujous lasketaan sosiaalisen epävarmuuden tai sosiaalisen ahdistuneisuuden (social anxiety) osatekijäksi, joskus taas omaksi oireyhtymäkseen. Itse tarkoitan sillä aivan samoja asioita kuin termillä “sosiaalinen epävarmuus”, mutta koska ujous on suomen kielessä käytetympi sana, käytän sitä itsekin.

Katsotaan siis seuraavaksi “pelottelulistaamme”. Millaisia vaikutuksia ujoudella on havaittu olevan? Millaisia asioita ujo ihminen saattaa havaita itsessään?

  • Korostunut tietoisuus itsestään: Sosiaalisissa tilanteissa siis ajatellaan liian paljon itseään, usein kielteisen kautta. “Mitähän muut ajattelevat minusta, kun olen näin kömpelö keskustelemaan?
  • Itsensä näkeminen kielteisessä valossa: Olen kömpelö, epäystävällinen, epäkompetentti…
  • Itsensä kokeminen fyysisesti epäviehättävänä: Tästä seuraa joskus myös seksuaalista epävarmuutta, jolloin ujous ikään kuin levittäytyy uudelle elämänalueelle. Psykologiassa puhutaankin usein ahdistuksen “yleistymisestä”.
  • Puhumisen vähentäminen, katsekontaktin välttely, vähäisempi ilmehtiminen: Tästä syystä ujoja erehdytään joskus pitämään etäisinä ja “kylminä”, sillä he eivät osallistu sosiaalisiin tilanteisiin odotetun aktiivisesti! Tässä tapahtuu usein siis eräänlainen väärintulkinta; kun muut eivät tiedä henkilön olevan ujo, he laskevat poissaolevan olemuksen kylmyydeksi ja haluttomuudeksi olla sosiaalisessa kanssakäymisessä (joskus jopa ylimielisyydeksi!) vaikka kyse on ihan vain ujoudesta.
  • Korostunut itsensä koskettelu jännittävissä tilanteissa: Esimerkiksi hiusten, käsien ym. “räplääminen” esimerkiksi keskustelujen aikana tai esiintymistilanteissa.
  • Kielteisten kokemusten ja palautteiden korostaminen myönteisten kustannuksella: Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kielteiset asiat tulevat helpommin mieleen, kuin myönteiset, vaikka myönteisiä olisi kaikenkaikkiaan enemmän! Vastaavasti kielteisiä palautteita saatetaan pitää jotenkin paikkaansapitävämpinä ja painavampina, kuin myönteisiä, vaikka näin ei todellisuudessa olisikaan.
  • Heikosti toimivien stressinkäsittelytapojen suosiminen: Stressaavia tilanteita saatetaan käsitellä esimerkiksi huolestumisen kautta. Stressaavaa tilannetta saatetaan esimerkiksi pohtia päiväkausia jo etukäteen, vaikka mielenrauhan kannalta tehokkaampaa olisi päinvastoin olla ajattelematta sitä silloin, kun sen ajattelemisesta ei ole varsinaista hyötyä.
  • Lisääntynyt pessimismi: Kun arki on ujouden vuoksi tavallista haastavampaa ja raskaampaa, on ymmärrettävästi helpompi ajautua kokemaan asioita kielteisen kautta.
  • Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyminen: Kun sosiaaliset tilanteet ovat ahdistavia, ei niihin tee ymmärrettävästi ja välttämättä mieli hakeutua.
  • Alttius päihteiden väärinkäytölle: Tätä tapahtuu esimerkiksi “itselääkinnän” kautta. Olo on parempi kun humala humisee mukavasti päässä tai “parin rohkaisevan” ottaminen voi muodostua ehdoksi sosiaalisiin tilanteisiin hakeutumiselle.

On myös hyvä olla tietoinen siitä, että näiden listattujen asioiden vaikutusmekanismit voivat usein olla kaksisuuntaisia. Sama suomeksi:

Esimerkiksi itseensä kohdistuva kielteinen ajattelu voi olla toisaalta seuraamusta ujoudesta (“en pärjää edes ihan tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa, olen siis ihan luuseri”), toisaalta se taas voi aiheuttaa ujoutta (“en halua mennä mukaan illanistujaisiin, kun ei minun kaltaistani sinne kuitenkaan kaivata”). Tällä tavoin meihin pahimmillaan muodostuu sekä ujoutta ylläpitäviä, että sitä syventäviä mekanismeja, siis eräänlaisia itseään vahvistavia, kielteisiä kierteitä.

Hyvä uutinen on se, että näitä kaikkia ujouden taustalla vaikuttavia asioita voidaan vähentää onnistuneesti. Huono uutinen taas on se, että itsevarmuuden eteen työskentely voi tuntua sitä rasittavammalta, mitä “syvemmälle” epävarmuuteen ollaan ehditty vajoamaan.

Erityisesti alussa onkin tärkeää, että itseltään ei vaadita liikoja liian nopeasti. Törmään hyvin usein esimerkiksi siihen, että ihmiset, jotka pyrkivät kehittämään sosiaalista itsevarmuuttaan, pyrkivät heti liian haastaviin tavoitteisiin (“haluan pystyä kuukauden kuluttua juttelemaan vaikka ihan tuntemattomillekin ihmisille kadulla!”) ja lannistuvat, sillä epäonnistuvat tavoitteen saavuttamisessa.

Näin haastavien tavoitteiden sijaan kannattaakin aloittaa jostain ihan pienestä ja saavutettavasta, vaikkapa naapurin moikkaamisesta tai kaupan kassahenkilölle hymyilemisestä. Itsevarmuuden kehittämisessä hellyys itseään kohtaan kantaa kokemusteni mukaan pidemmälle, kuin vaativa ja painostava itseruoskinta.

Mikäli ujoudesta vapautuminen kiinnostaa, olen kirjoittanut aiheesta ilmaista materiaalia esimerkiksi tänne. Tsemppiä ja kaikkea hyvää!

Rakkaudella,

Jevgeni

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia